Category: Uncategorized

Tehtävä 1.

Kuva 1. Koettu turvallisuus Kumpulan kampuksen lähialueilla.

Kuudennella kurssikerralla lähdimme aluksi kampuksen lähiympäristöön keräämään kohteita Epicollect5-sovellukseen. Sovelluksessa oli kysymyksiä kohteista koskien esimerkiksi paikan viihtyvyyttä tai turvallisuutta. Ryhmän vastuksien pohjalta laadittiin kartta (kuva 1), joka kuvaa Kumpulan kampuksen lähialueella koettua turvallisuutta. Karttaan on interpoloitu kerätyt datapisteet. Kartalta voidaan havaita muutamia punaisella värillä näkyviä alueita, jotka on koettu turvattomaksi. Esimerkiksi Arabian kauppakeskuksen edusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat ratikka- ja bussipysäkit ovat kartan perusteella koettu turvattomiksi.

Tehtävä 2.

Tehtävän tavoitteena oli tuottaa karttoja, joiden teemana on hasardit. Päätin keskittyä maanjäristyksiin ja kuvata niitä kartoissa (kuvat 2-4). Tarkastelin maanjäristyksiä, joilla oli eri voimakkuus sekä vaihdoin myös tutkittavaa aikaväliä. Ensimmäinen kartta (kuva 2) esittää yli 6 magnitudin maanjäristyksiä viimeisten neljänkymmenen vuoden ajalta, 1984-2024 välillä.

Kartalta voidaan havaita, että maanjäristyksiä esiintyy tietyillä alueilla, etenkin litosfäärilaattojen reunoilla.  Kartalta nähdään myös, että suuri osa maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Jotta kartta soveltuisi paremmin opetukseen, siihen voisi lisätä vielä esimerkiksi litosfäärilaattojen rajat. Samalla kartalla voisi myös esittää tulivuorten sijoittumista, jotta voitaisiin helpommin havainnollistaa maanjäristyksiä suhteessa tulivuorten sijaintiin. En jostain syystä saanut liitettyä kurssikerran aineistoista löytyvää taustakarttaa, joka olisi ollut tehtävään parempi. Tämänkään puolesta tekemäni kartta ei sovellu opettamiseen erityisen hyvin.

Kuva 2. Vähintään 6 magnitudin maanjäristykset vuosina 1984-2024

Päätin pienentää aikaväliä ja tarkastella maanjäristyksiä kymmenen vuoden ajalta, vuosien 2013-2023 välillä. Kuva 3 esittää 7 magnitudin maanjäristyksiä tällä aikavälillä. Kuva 4 puolestaan esittää tätä pienempiä, 4,5 magnitudin maanjäristyksiä samalta ajalta. Karttojen avulla voidaan opetuksessa havainnollistaa sitä, että voimakkaammat maanjäristykset ovat huomattavasti harvinaisempia ja pienempiä taas tapahtuu useammin. Karttoja vertailemalla voidaan esimerkiksi havaita, että Etelä-Euroopassa ei ole juurikaan tapahtunut voimakkaita, 7 magnitudin maanjäristyksiä vuosien 2013-2023 välillä, mutta hieman pienempiä 4,5 magnitudin järistyksiä on sattunut huomattavasti enemmän. Karttasarja soveltuisi paremmin opetukseen, jos samalta aikaväliltä tekisi vielä useampia karttoja, joissa maanjäristysten voimakkuus vaihtelee.

Kuva 3. 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 2013-2023.

Kuva 4. 4,5 magnitudin maanjäristykset vuosina 2013-2023.

Tehtävänä oli vielä pohtia, mitä muita maantieteellisiä aiheita kartoilla voisi opettaa. Kartoilla voi esimerkiksi kuvata väestöntiheyttä, mikä auttaa myös havainnollistamaan, kuinka paljon ihmisiä asuu maanjäristysalueilla tai aktiivisten tulivuorten lähdeisyydessä. Näillä alueilla elävät yhteiskunnat ovat myös usein haavoittuvampia ja alttiita hasardien vaikutuksille. Kartoilla voidaan myös kuvata erilaisia talouteen tai inhimilliseen kehitykseen liittyviä aiheita. Liina Leisola nostaa blogissaan esille, että alueiden haavoittuvuutta ja herkkyyttä hasardille voidaan pohtia maiden varallisuuden kautta. Tällöin voidaan vertailla eri valtioiden haavoittuvuutta näille hasardeille, kuten hän tuo blogissaan esille.

Löysin kartan, joka kuvaa litosfäärilaattoja ja niiden liikesuuntia (kuva 5). Maanjäristykset liittyvät muun muassa litosfäärilaattojen liikkeisiin, joten kartta voisi auttaa havainnollistamaan ilmiötä opetuksessa.

Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat.

Lähteet

Leisola, L. (2024) Liinan blogi. Kuudes kurssikerta.

Kuva 5, https://e-oppi.opiq.fi/kit/17/chapter/398 (2024)

Viidennellä kurssikerralla teimme pääasiassa itsenäisesti bufferointiin liittyviä tehtäviä QGIS:n avulla. Itsenäiset tehtävät tuntuivat aluksi hieman haastavilta, mutta lopulta ne alkoivat sujua kokeilemalla erilaisia työkaluja.

Tehtävät auttoivat minua oivaltamaan paremmin, miten bufferointia voidaan hyödyntää. Bufferointi voi auttaa esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, sillä sen avulla voidaan selvittää, minne on etäisyyden puolesta järkevää rakentaa esimerkiksi koulu. Aloitustehtävässä tarkasteltiin esimerkiksi Pornaisten terveyskeskuksen ja koulun vaikutusalueita. Itsenäistehtävissä tutkittiin lentokenttien melualueille sijoittuvaa asutusta, mihin bufferointi on hyvä menetelmä.

Tehtävä 1.

Ensimmäisessä itsenäistehtävässä tarkasteltiin sitä, kuinka paljon ihmisiä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen toimiessa. Lisäksi tehtävässä tutkittiin Helsinki-Vantaan lentokentän lähialueen asutusta sekä asutuksen sijoittumista suhteessa juna- ja metroasemiin. Tehtävässä pystyi hyödyntämään Select by location -työkalua, jonka käyttö alkoi tuntua jo helpommalta. Tehtävässä oli tärkeää piirtää kiitoradat huolella, sillä bufferin koko vaikuttaa saataviin tuloksiin. Myös Join attributes by location -toiminto tuli tehtävän myötä tutummaksi.

 

Taulukko 1.

Tämän kurssikerran tehtävät tuntuivat jonkin verran vaikeammilta, sillä niitä tehdessä täytyi miettiä enemmän itsenäisesti tehtävien ratkaisuja ja työvaiheita sekä sitä, mitä toimintoja voi hyödyntää. Tehtävien pohtiminen itsenäisesti oli kuitenkin lopulta opettavaista ja bufferianalyysi alkoi selkeytyä.

Tehtävä 2.

 

Aloitus

Neljännellä luennolla käsittelimme piste- ja ruutuaineistoja. Kurssikerralla opimme laatimaan ruututeemakarttoja ja tutustuimme myös rasteriaineistoihin. Lisäksi opimme piirtämään QGIS:sä rasterikartan avulla.

Harjoitus 1

Harjoituksessa oli tarkoituksena laatia ruututeemakartta pääkaupunkiseudun asutuksesta. Laatimani kartta (kuva 1) esittää ruotsinkielisten asukkaiden määrää pääkaupunkiseudulla. Kartta kuvaa ruotsinkielisten absoluuttista määrää. Tulokseen vaikuttaa siis myös se, kuinka paljon asukkaita ruutujen alueella on ylipäätään. Sellaisessa ruudussa, jonka alueella on paljon asukkaita, on myös todennäköisemmin enemmän ruotsinkielisiä. Stella Syrjänen (2024) pohtii blogissaan, että alueiden vertailun näkökulmasta olisi tärkeää, että tarkasteltavat luvut olisivat suhteellisia. Kartan olisi siis voinut myös laatia siten, että siinä esitetään ruotsinkielisten osuus prosentuaalisesti.

Kartalta nähdään, että ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla on melko vähäinen. Vain muutamissa ruuduissa ruotsinkielisten määrä on suurempi. Ruotsinkielisiä asuu etelässä ja keskustan alueella enemmän, mutta pääkaupunkiseudun pohjoisosissa määrä on vähäinen. Ruututeemakartalla voidaan esittää absoluuttisia arvoja, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa on hyvä ottaa huomioon, että ruotsinkielisiä asuu enemmän sellaisilla alueilla, joissa asukkaita on muutenkin paljon. Kartta olisi todennäköisesti melko erilainen, jos luvut olisivat suhteellisia.

Karttaa tehdessä valitsin ruutujen kooksi 1km x 1km, sillä sen avulla syntynyt lopputulos oli mielestäni selkein ja helpommin tulkittava. Kokeilin myös laatia kartan käyttäen pienempää ruutukokoa, mutta kartasta tuli mielestäni visuaalisesti melko epäselkeä, vaikka se olisi mahdollisesti kuvastanut tarkasteltavaa ilmiötä hieman tarkemmin. Ruutukoon valinta voi vaikuttaa paljon saatuun tulokseen.

 

Kuva 1. Ruotsinkielisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla.

 

Lähteet

Syrjänen, S. (2024) 4 viikko, Ruututeemakartta. Stella’s blog.

4 viikko, Ruututeemakartta – Stella’s blog (helsinki.fi)

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme lisää QGIS-ohjelmistoon. Tehtävissä harjoiteltiin esimerkiksi tietokantojen yhdistämistä ja uuden tiedon tuottamista olemassa olevaan tietokantaan. Ensimmäisessä harjoituksessa opittiin myös tiedon liittämistä tietokantaan muista ohjelmista, tässä tapauksessa Excelistä. Harjoituksessa käytettiin Afrikkaa koskevaa tietokantaa, johon liitettiin tietoa Afrikassa sijaitsevista öljynporaus alueista, konflikteista ja timanteista. Kurssikerralla myös tutkittiin näihin liittyviä ominaisuustietotaulukoita.

 

Kun tietokantoihin on tallennettu tietoa konfliktien tapahtumavuosista, voidaan pohtia esimerkiksi sitä, onko tiettynä vuonna ollut esimerkiksi erityisen paljon konflikteja ja voivatko ne mahdollisesti liittyä toisiinsa. Esimerkiksi naapurivaltioiden tai muuten lähekkäisten alueiden konfliktit voivat olla yhteydessä toisiinsa. Tieto konfliktin laajuudesta voi auttaa päättelemään esimerkiksi, kuinka monen ihmisen elämään konflikti vaikuttaa. Näillä alueilla asuvat ihmiset joutuvat todennäköisesti pakenemaan kodeistaan konfliktin tieltä. Konfliktin laajuus voi myös kertoa siitä, kuinka laajalle alueelle aiheutuu vahinkoja. Liina Leisola kirjoittaa blogissaan, että konfliktien kestoa tarkasteltaessa voidaan vertailla valtioiden epävakautta ja tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun arvioidaan, kuinka turvallinen jokin valtio on.

Timanttikaivosten löytämisvuosi voi myös liittyä konflikteihin. Konflikteja voi herkästi syntyä, kun kiistellään arvokkaista luonnonvaroista. Timanttikaivokset tuottavat paljon rahaa, joten niiden läheisyydessä syttyy helposti konflikteja, kun eri tahoilla on erimielisyyksiä niiden hallinnasta. Jos timanttikaivos on löytynyt samana vuonna kuin alueella on alkanut konflikti, voidaan päätellä, että ne ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi raportissa Power-sharing and Peacebuilding in Sierra Leone (2008) todetaan, että Sierra Leonen sisällissodassa taistelleista monet tavoittelivat vaurautta, joka oli peräisin luonnonvaroista, kuten timanteista.

Myös öljykenttien löytämisvuosi voi olla yhteydessä konfliktin alkamiseen. Konflikteja voi syntyä, kun öljykenttien omistuksesta kiistellään, sillä ne tuottavat paljon rahaa. Kansalaiset saattavat olla tyytymättömiä siihen, että öljyvaroista johtuva vauraus jakautuu epätasaisesti, mikä voi esimerkiksi lisätä valtion sisäistä epävakautta.

Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina kertoo esimerkiksi vaurastumisesta, sillä yhä useammalla on nykyään pääsy internettiin. Koska internetkäyttäjiä on yhä enemmän, tieto esimerkiksi uusista konflikteista leviää nopeammin maanosan sisällä.

 

Lähteet

Dupuy, K. & Binningsbo, H. (2008). Power-sharing and Peacebuilding in Sierra Leone. CSCW Papers.

Leisola, L. (2024) Kolmas kurssikerta. Liinan blogi. 

Kolmas kurssikerta – Liinan blogi (helsinki.fi)

 

Aloitus

Toisella kurssikerralla tutustuimme erilaisiin datalähteisiin ja rajapintapalveluihin. Monet näistä olivat minulle ennestään tuntemattomia. Kurssikerran harjoitukset koskivat kuitenkin erilaisia projektioita sekä niiden eroja ja vääristymiä. Tein kolme karttaa, joissa vertaillaan erilaisia projektioita ja niiden aiheuttamia vääristymiä ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmään, jota käytetään suomalaisissa maastokartoissa.

Kurssikerralla tutkimme QGIS-ohjelmiston avulla, miten erilaiset projektiot vääristävät erimerkiksi pituutta ja pinta-alaa. Valitsimme Suomen kartalta pisteitä, joiden välille piirrettiin viiva ja sen pituutta voitiin verrata erilaisilla projektioilla käyttämällä mittaustyökalua. Samalla tavalla tietyn alueen pinta-alaa verrattiin vaihtamalla projektioita. Valitsin vertailtaviksi projektioiksi Mercatorin projektion, Robinsonin projektion ja Lambertin oikeapintaisen projektion.

Mercatorin projektio

Kuva 1 esittää Mercatorin projektiota verrattuna ETRS-TM35FIN-projktioon. Kartta jäi minulla melko pahasti kesken ja sitä tulisi muokata. Karttaan tulisi vielä lisätä legenda sekä muut karttaelementit. Mielestäni luokkien määrä on melko sopiva, mutta toisaalta niitä olisi voinut olla lisää. Koen, että myös värit olisivat voineet olla kartassa toisin päin siten, että punainen kuvaa suurempaa mittakaavan eroa. Mercatorin projektiossa mittakaava kasvaa napa-alueita kohti ja tämän vuoksi kyseinen projektio vääristää napa-alueiden pinta-alaa ja saa ne näyttämään suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Vääristymä on siis Suomen pohjoisosissa suurempi.

 

Kuva 1. Mercatorin projektio verrattuna ETRS-TM35FIN-projektioon.

Robinsonin projektio

Kuvassa 2 verrataan Robinsonin projektiota ETRS-TM35FIN-projektioon. Valitsin tähän karttaan saman väriskaalan sekä luokkien määrän kuin kuvan 1 karttaan. Robinsonin projektio on kompromissiprojektio, jossa projektioiden vääristymiä on pyritty minimoimaan. Myös Robinsonin projektiossa vääristymät ovat suurempia napoja kohti mentäessä, mutta virhe ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin Mercatorin projektiossa (kuva 1).

Kuva 2. Robinsonin projektio verrattuna ETRS-TM35FIN-projektioon.

Lambertin projektio

Kuvassa 3 näkyy vertailu Lambertin oikeapintaisen projektion ja ETRS-TM35FIN-projektion välillä. Kuvan 3 karttaa täytyy myös viimeistellä ja lisätä siihen puuttuvat karttaelementit. Myös tässä projektiossa vääristymät kasvavat napa-alueita kohti liikuttaessa. Kuvaan 3 olisi myös voinut esimerkiksi lisätä luokkien määrää. Lambertin projektiossa vääristymät ovat myös suurempia kuin Robinsonin projektiossa.

Kuva 3. Lambertin oikeapintainen projektio verrattuna ETRS-TM35FIN-projektioon.

Kuvien perusteella suurimmat vääristymät ovat Mercatorin projektiossa ja Lambertin projektiossa, kun taas Robinsonin projektiossa vääristymät ovat näihin kahteen verrattuna pienempiä. Julija nostaa esiin blogissaan esiin sen, kuinka tärkeää oikean projektion valinta on, sillä vääristymät eri projektioissa voivat olla suuria ja projektioiden välillä on suuria eroja.

Kurssikerran tehtävässä oli haastavaa valita vertailtuun projektiot sekä luokkien määrä. Lisäksi olisin voinut kokeilla muuttaa karttojen väriskaalaa.

Lähteet

Pylsy, J. (2024). Toinen kurssikerta. GIS-blogi. Viitattu 10.2.2024.

Gis-blogi (helsinki.fi)

 

Aloitus

Ensimmäisellä kurssikerralla kertasimme paikkatietoon liittyviä perustietoja sekä teimme harjoituksen QGIS-ohjelmistolla. Olen aiemmin käyttänyt QGIS-ohjelmistoa vain melko vähän Johdatus geonformatiikkaan maantieteessä -kurssilla. Koen, että opin tällä ensimmäisellä kurssikerralla QGIS-ohjelmiston käyttöä paremmin. Mielestäni oli hyödyllistä käydä ensimmäistä harjoitusta läpi vaihe vaiheelta, sillä se auttoi esimerkiksi hahmottamaan QGIS:n  erilaisia toimintoja. Koska en ollut juurikaan käyttänyt QGIS-ohjelmistoa aiemmin, oli kertauksesta minulle hyötyä. Ensimmäisen harjoituksen tekeminen sujui näin ollen melko helposti.

Ensimmäinen harjoitus

Ensimmäisessä harjoituksessa perehdyttiin QGIS-ohjelmistoon ja sen perustoimintoihin. Harjoituksessa teimme koropleettikartan Itämeren typpipäästöistä (kuva 1).  Kartta osoittaa, kuinka suuren osuuden Itämeren typpipäästöistä kukin Itämeren rannikkovaltioista tuottaa, ja mitkä valtiot ovat suurimpia typpipäästöjen tuottajia. Kartan laatiminen QGIS-ohjelmistolla sujui melko helposti. Samalla opin lisää QGIS:n käytöstä ja toiminnoista, joten harjoitus oli mielestäni hyödyllinen. Jokseenkin haastavaa oli esimerkiksi värien valinta siten, että kartta olisi mahdollisimman selkeä ja siitä välittyisi oleellinen tieto.

Itämeren rannikkovaltioista eniten typpipäästöjä tuottaa Puola, mikä näkyy myös  koropleettikartalta (kuva 1). Armida Wanströmin blogista Gissful thinking käy ilmi, että Puolan suuret typpipäästöt johtuvat esimerkiksi maataloudesta sekä hiiliteollisuudesta, jossa hyödynnetään fossiilisia polttoaineita. Puolan lisäksi kartalta erottuvat myös Ruotsi, Venäjä ja Latvia, joiden typpipäästöt ovat melko suuret.

Kuva 1. Typen päästöt valtioittain Itämerellä.

Toinen harjoitus

Itsenäisesti tehtävässä harjoituksessa valitsin tason yksi ja laadin koropleettikartan Suomen kunnista. Kartta kuvaa alle 15-vuotiaiden osuutta Suomen väestöstä kunnittain vuonna 2015 (kuva 2). Kartta on mielestäni melko selkeä myös sellaiselle, joka ei tunne aineistoa. Siihen, miten esitettävä asia näkyy kartalla, vaikuttaa esimerkiksi luokkien määrä sekä rajat. Koen, että viisi luokkaa on tämän kartan tapauksessa sopiva määrä, mutta luokkien rajoja olisi toki voinut ehkä muuttaa vielä hieman. Myös kartan värit olisi voinut valita toisella tavalla, mutta koen, että kartan väriskaala on pääasiassa selkeä.

Kartalta voidaan havaita, että alle 15-vuotiaiden osuus on suurin esimerkiksi Uudellamaalla sekä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Itä-Suomessa on monia kuntia, joissa alle 15-vuotiaiden osuus on pieni muihin kuntiin verrattuna. Alle 15-vuotiaiden osuus näyttää olevan suurempi esimerkiksi monissa Länsi- ja Etelä-Suomen kunnissa verrattuna Itä-Suomen kuntiin.

Kuva 2. Alle 15 vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain vuonna 2015.