Viikko 3: Tulvaindeksit

Kolmannella kurssikerralla opimme kokoamaan erillaista dataa ja visualisoimaan sitä karttoissa ja kaavioissa. Jouduin tekemään sekä ensimmäisen harjoitustehtävän että itsenäisen tehtävän useita kertoja, koska en ollut tallentanut tekemiäni asioita ja muitakin ongelmia tuli. Tämän seurauksena koen oppineeni prosessin perusteellisesti.

Afrikan luonnonvaroja ja konflikteja

Vaikka Afrikan kartan laatiminen tunnilla tuntuikin epäloogiselta, se oli itse asiassa aika helppoa tehdessäni sen itse jälkeenpäin. Tunnilla kävimme läpi paljon hyödyllisiä toimintoja. Lopullinen kartta (kuva 1) näyttää Afrikan timantti- ja öljyresurssit sekä konfliktien syntymispaikat. Kartalla näkyy, miten resurssit jakautuu alueittain, ja pohjoisessa on eniten öljyä, kun taas timantit jakautuvat lähes koko muuhun Afrikkaan.

Konflikteja esiintyy selvästi eniten päiväntasaajan kohdalla, mutta ne leviävät myös muualle mantereelle. En tiennyt täysin, miksi näin oli, joten etsin tietoa siitä ja löysin tutkimuksen Sub-Sahara-maiden aseellisista konflikteista. Kuva 2 näyttää kuolemantapausten määrän

Sub-Sahara-maissa. Kuvasta näkee selvästi, että eniten tapahtuu juuri päiväntasaajan lähistöllä. Tutkimuksessa kerrotaan islamistisista ryhmistä, jotka ovat levinneet läntiseen Saheliin ja Tchadsjö-alueelle (eli Maliin ja Tchadiin) ja konflikteja esiintyy myös suuresti Suurten järvien alueella (IISS, 2022).

Vaikuttaa siltä, että suuri määrä konflikteja päiväntasaajan ympärillä Afrikassa johtuu siitä, että siellä on tärkeitä järviä ja terroristiryhmät ovat yleisempiä. En kuitenkaan ole varma, että ymmärsin syitä täysin.

Tulvaindeksi Suomen valuma-alueilla

Itsenäisenätehtävänä oli kerätä tietoja ja tehdä kartta ja karttakaavio niistä. Tunnen, oppineeni joka askeleen, koska ensin tein sen täysin itse ja sitten koko työ hävisi, joten minun piti tehdä se uudelleen. Kun tein sen uudelleen, kaikki ei toiminut yhtä sujuvasti kuin ensimmäisellä kerralla, joten taistelin ohjelman kanssa melko pitkään. Sitten autoin Adaa tekemään karttansa, ja se sujui helposti. En oikein ymmärrä, mikä ongelma oli karttani kanssa, mutta lopulta sekin valmistui.

Kuva 3 näyttää tulvaindeksin visualisoituna valuma-alueilla. Tätä Nora analysoi hienosti blogissaan Go GIS girl, Viikko 3 (2024). Tulvariski on suurin rannikoilla, mikä ainakin Pohjanmaalla johtuu siitä, että maa on hyvin matalaa ja tasaista ja meri on lähellä. Tulvariski riippuu tietysti myös muiden vesistöjen (järvien, jokien) määrästä alueella. Tämä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan suuresti, kun katsoo kuvaa 3, koska järvien osuus on suurin Keski-Suomessa, mutta tulvariski on alhaisempi kuin rannoilla, joissa järvien osuus on pienempi.

Lähteet:

Knippare, Nora (2.2.2024). Vecka 3. Go GIS girl. https://blogs.helsinki.fi/knippare/2024/02/02/vecka-3/