Tällä viikolla tulin myöhässä tunnille, enkä siksi oikein pysynyt ensimmäisessä tehtävässä mukana. Kuten viime viikolla, tämä oli kuitenkin lopulta ihan hyvä asia, sillä itse kun säädin sitten omalla ajalla, opin ehkä perusteellisemmin todella käyttämään näitä tämän viikon työkaluja. Käytin esimerkiksi Aggregate-toimintoa hyvin monta kertaa ja yhdistelin (Joins-toiminto) ja muokkailin (mm. Extract-toiminto) tiedostoja eri työkalujen avulla. Nämä kun on oikeasti ehkä oppinut, on niistä varmasti myöhemmin paljon hyötyä. Tässä kesti kuitenkin hetki, joten en lähde nyt tekemään yhtä hienoja karttoja Afrikan facebookin ja internetin käyttäjistä kuin Jero Hoberg (6.2.2024, kuva 2 ja kuva 3), mutta suosittelen kaikkia käymään vilkaisemassa niitäkin.

 

Afrikan konfliktien syiden juurilla(?)

Sanottakoon aivan ensiksi, että Afrikka kiehtoo. Toiseksi, että kaikki Afrikan tarkastelu, tai minkätahansa näin pinnallinen tarkastelu, pitää tehdä todella varovaisesti ja pyrkiä niin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun kuin mahdollista. Kuvassa 1 näette aikaansaamani kartan Afrikan konflikteista (1947-2008), öljy- ja timanttiesiintymistä, ja jossa maiden värit kuvastavat niiden väestöä vuonna 2020.

Kiinnostavaa oli huomata, että aineistomme mukaan…

… Mauritaniassa, Botswanassa, Beninissä, Tansaniassa, Zambiassa, Malawissa ja Libyassa ei ole ollut suurempia konflikteja vuosien 1947-2008 välillä. Tilanne on kuitenkin nykyään erilainen ainakin Libyassa, jossa syttyi sisällissota vuonna 2014 (Wikipedia, 2024).

… eniten konflikteja on ollut vuosien 1947-2008 välillä Etiopiassa, Angolassa ja Tchadissa.

… Nigeriassa on ylivertaisesti suurin väestö Afrikassa.

… konfliktit sijoittuvat jollain tapaa Keski-Afrikkaan.

… Afrikan öljyvarannot sijoittuvat pääosin Afrikan pohjoisosiin.

… Afrikan timanttivarannot sijoittuvat suurimmalta osalta Saharan eteläpuolelle.

Nämä ovat asioita, joita voimme datan perusteella todeta, mutta tällä pienellä tarkastelulla emme kuitenkaan pääse käsiksi Afrikan konfliktien juurisyihin. Muiden muassa Gilpinin (2016) mukaan konfliktien juurisyyt ovat Afrikassa hyvin moninaiset. Gilpin mainitsee esimerkiksi kolonisaation, terrorismin, kylmän sodan ja resursseihin liittyvät syyt, mutta painottaa, ettei konfliktit aina ole yksiselitteisiä. Itse kuvittelen, että esimerkiksi resursseihin liittyvät syyt voivat riippua niin ilmastonmuutoksesta kuin maailmantalouden epätasa-arvosta ja niin edelleen, eikä syitä siksi ole ollenkaan helppoa vertailla tai kuvata yksiselitteisesti.

Tilda Häsä (9.2.2024) kuvaili tätä mainiosti blogissaan huomauttaessaan, että ”on tärkeää muistaa korrelaation ja kausaliteetin ero, eikä vain suoraan päätellä kahden kartalla vierekkäin esiintyvät pisteen olevan automaattisesti toinen toisen suoraan aiheuttama”. Hän kirjoitti etenkin timanttikaivosten ja konfliktien yhteydestä, mutta totta kai tämä pätee myös muihin konfliktien mahdollisiin aiheuttajiin ja aika lailla ihan kaikkeen.

 

Suomen valuma-alueiden tulvaindeksejä

Toisessa tehtävässä saimme valita vaikeusasteen itse, mutta vaikka kuinka haluaisinkin tehdä vaikka minkälaisia karttoja, on myönnettävä, ettei taidot tai väsäämismotivaatio riittäneet muuhun kuin tähän ”helpoimpaan” karttan. Kuvassa 2 näette tuloksen.

Kartan ulkonäköön olen aika tyytyväinen, vaikka pallurat kyllä tekevät siitä hieman kömpelön ja sekavan. Se, mistä kuitenkin pidin eniten tässä tehtävässä oli se, että saimme itse laskea tulvaindeksit. Kuvittelen nimittäin, että sellaista oikeasti joku ehkä tekee työkseen. Tuntuu hyvältä tehdä karttaa sellaisesta, jota ehkä voisi joskus käyttääkin itse. Tai ehkä tämä johtui vain siitä, että pidän kaavojen koodaamisesta.

Noh, kartat valmistuivat, eikä niistä nyt sen enempää… eli ei kun seuraavien pariin!

 

Viikon GIS what!? -lausahdukset

• Kaikki Afrikka-kartasta listatut huomiot!

 

Lähteet

Gilpin, R. (2016). Understanding the nature and origins of violent conflict in Africa. Minding the Gap: African conflict management in a time of change, 21. Haettu 19.2.2024 osoitteesta: https://africacenter.org/wp-content/uploads/2019/05/Understanding-the-nature-and-origins-of-violent-conflcit-in-Africa-Raymond-Gilpin.pdf

Hoberg, J. (2024). Jeron blogi: Kolmas kurssikerta. Haettu 19.2.2024 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/hoberg/2024/02/06/kolmas-kurssikerta/

Häsä, T. (2024). Kolmas luento: timanttikonflikteja ja tulvaindeksejä. Haettu 20.2.2024 osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/hctilda/

Wikipedia. (2024). Libyan civil war (2024-2020). Haettu 20.2.2024 osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Libyan_civil_war_(2014%E2%80%932020)