Helsingin yliopisto
Kaiken etäilyn lomassa lähiluento oli viihdyttävää vaihtelua. Geoinformatiikan hallinta on tärkeää, joten suuri etu olisi oppia käyttämään sitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Silti tiedostan itse olevani viha-rakkaussuhteessa monien paikkatietojärjestelmien kanssa. Itse koen ne välillä melko haastaviksi. Toisaalta on hyvin palkitsevaa, jos itse saa ohjelmiston toimimaan kuten on halunnut. Joten yksi suurimmista tavoitteistani tällekin GIS-kurssille on lisätä omaa osaamistani paikkatietojärjestelmien kanssa.
Latasimme luennon aluksi QGIS:sta oikean version koneelle. Oli hyvä aloittaa luento aivan perusasioista, sillä tämä helpotti suuresti ohjelmiston lataamista omalle koneelle. Olin muutaman kerran aiemmin käyttänyt QGIS-ohjelmistoa, mutta muistan sen olleen haastavaa. Tietenkin ensikosketus ohjelmaan tapahtui kurssilla etäyhteyksien kautta, jolloin tekninen tuki ei ollut välittömästi läsnä.
Ensimmäisen luennon jälkeen itselleni jäi melko hyvä olo QGIS:sta. Tallensin ensimmäisen tehtävän projektit ja ajattelin muokkaavani ne kuvamuotoon myöhemmin. Kun lopulta avasin omalta läppäriltä tiedostot, huomasin puolet tekemistäni muutoksista kadonneen. Jouduin tekemään uudestaan laskutoimitukset, jotta sain Helcom-maiden Itämereen aiheuttamien typpipäästöjen osuudet. Aluksi vaivuin epätoivoon, mutta lopulta sain lyhyen ihmettelyn jälkeen kartan samaan lopputulokseen kuten luennolla olimme saaneet (kuva 1). Joten onni onnettomuudessa, onnistumisen ansioista sain lisää varmuutta QGIS-ohjelmiston käyttämiseen.
Olen pääsääntöisesti tyytyväinen tekemääni karttaan (kuva 1). Positiivinen yllätys oli, ettei QGIS:n hallitseminen ollutkaan niin mahdoton tehtävä kuin muistelin sen olevan. Minusta järvien ja merialueiden väritystä olisi pitänyt vielä hioa entisestään.
Kartassa on kuvattuna melko laaja alue hyvinkin tarkasti, mikä tekee siitä minusta hieman epäselvän. Kartta voisi olla selkeämpi, jos valtioiden rajoja olisi yleistetty enemmän. Esimerkiksi Ahvenanmaan ja Airiston saaristoalueita on kartalla hyvin hankala hahmottaa. Myös Jaakko Peusa toteaa blogissaan, miten järviä ja saaria olisi voinut yleistää rohkeammin ja uskoisin tämän tuovan typpipäästöjä ja niiden jakautumista enemmän esille. Olen myös samaa mieltä Nea Tiaisen kanssa syvyyskäyrien tarpeettomuudesta, sillä kartan päätarkoitushan on tarkastella typen päästöjä. Kartasta olisi mahdollisesti voinut siis saada helpommin luettavan tekemällä vielä pieniä muutoksia.
Karttaa tulkitessa olisi kiinnostavaa nähdä kuinka paljon jokaisella HELCOM-maalla on rantaviivaa Itämeren kanssa. Se olisi mielenkiintoinen seikka pohtiessa eri valtioiden aiheuttamia typpipäästöjä. Myös kiintoisaa olisi, mistä typen päästöt koostuvat eri valtioissa. Olisiko maiden välillä suuria eroja typen päästöjen aiheuttajista vai toistavatko ne samankaltaista kaavaa.
Lähteet
Peusa J. (2022) GiM kurssin ensimmäisen tunnin tehtävät. Peusa’s blog (luettu 25.1.2022)
Tiainen N. (2022) Tapaamme jälleen, QGIS Melkein GIS-guru siis itsekkin (luettu 24.1.2022)