Helsingin yliopisto
Luennolla aloitimme heti harjoittelut ja yhdistimme aineistojen kohteita toisiinsa. On hyvä nähdä erilaisia tapoja tehdä samoja toimintoja, siten myös on helpompi löytää itselle sopivin tapa tehdä asioita. Itseäni helpottaa ajatella tai tehdä sama asia monella eri tavalla, jolloin tieto tuntuu uppoavan syvemmälle ymmärrykseen.
Lähtöaineistomme sisälsi Afrikan valtiot, niiden rajat sekä nimet. Rajat olivat kartassa tarkat ja todella yksityiskohtaiset. Erikoista lähdeaineistossa oli, miten kartasta ei löytynyt Seychellejä tai Mauritiusta. Aineistossa jotkut valtiot koostuivat todella monesta osasta, kuten esimerkiksi Egypti ja Eritrea. Yhdensimme aineistoa niin manuaalisesti kuin saraketietojen pohjalta. Harjoittelimme myös uuden tietokannan tuomista QGIS:iin. Tärkeintä jokaisessa tavassa oli löytää molemmista aineistosta yksi mahdollisimman identtinen sarake, jonka avulla tiedot voitiin yhdistää toisiinsa.
Kuten Milla Sigg blogissaan toteaa, minustakin tietokantojen yhdistely on todella tärkeä taito. Siitä tulee varmasti hyötymään tulevaisuudessa opinnoissa, mutta ennen kaikkea se pienentää omaa työtaakkaa. Kun tämän kaltaisiin teknisiin seikkoihin ei tarvitse käyttää turhan paljon energiaa, jää aikaa muuhun kuten itse aineiston analysointiin tai visualisointiin.
Kuva 1. Öljykenttien ja timanttikaivoksien sijoittuneisuus Afrikassa sekä merkittävien konfliktien sijainti. PRIO 2020.
Kuvassa 1 voi nähdä miten öljykentät ja timanttikaivokset ovat sijoittuneet Afrikassa ja miten konfliktit ovat levittyneet suhteessa niihin. Aineisto on hyvin mielenkiintoinen ja yhteyksiä voi havaita kartassa. Sen suurempia kausaatioita ei tietenkään vain tämän aineiston perusteella voi silti tehdä.
Suurimmat öljyesiintymät sijaitsevat selvästi pohjoisessa Afrikassa, mutta myös rannikoilla näyttäytyy paikallisia öljykenttäesiintymiä kuten esimerkiksi Nigeriassa. Timanttikaivoksia esiintyy selvästi enemmän eteläisessä Afrikassa kuin pohjoisissa osissa. Mielenkiintoista on miten timanttikaivoksia on Etelä-Afrikassa runsaasti ja silti merkittäviä konflikteja ei näytä sijaitsevan siellä. Vastaavasti Angolassa sijaitsee paljon timanttikaivoksia, myös joitain öljykenttiä, sekä paljon konflikteja. Voisi ajatella öljykenttien ja timanttikaivosten tuovan hyvinvointia alueelle, mutta rahavirrat eivät välttämättä jää kyseisiin valtoihin, jolloin ne eivät välttämättä takaa paikalliselle väestölle lisää hyvinvointia.
Konfliktien esiintyvyydessä voi havaita selviä klustereita tietyillä alueilla, jolloin konfliktit voivat olla myös paikkaan sidonnaisia. Erimielisyydet voivat johtua mahdollisista timanttikaivoksista, öljykentistä tai esimerkiksi eri heimojen välisistä kiistoista. Mielenkiintoista olisi myös nähdä kenen omistuksessa timanttikaivokset sekä öljykentät ovat. Ovatko ne monikansallisten yritysten hallussa vai paikallisten liikemiesten ja vaikuttaisiko tämä alueen konfliktien määrään. Toinen kiinnostava seikka olisi verrata kuvan 1 karttaa sekä karttaa Afrikan mantereesta, josta näkisi kenen siirtokuntia kukin valtio on ollut historiassa. Olisiko sillä mahdollista vaikutusta konfliktien määrään positiivisesti tai negatiivisesti.
Afrikan mantereen valtiot kohtaavat paljon haasteita. Väestönkasvu sekä nälänhätä lisäävät epävakautta, jotka voivat ajautua merkittäviksikin konflikteiksi. Monessa valtiossa on ollut rajuja vallanvaihtoja ja poliittinen epävakaus vaikuttaa myös keskivertoväestöön sekä yleisesti ilmapiiriin. Toisaalta hallinnon korruptiolla voi olla vaikutuksia eri aineistoihin, jolloin aineistojen tiedot voivat mahdollisesti olla vaillinaisia.
Kolmas luento on siis tältä viikolta selätetty ja pian alamme jo olemaan kurssin puolessa välissä. Paljon on tullut tehtyä ja toivon mukaan jotain tulee jäämään myös muistiin tulevia haasteita varten.
Lähteet
Sigg M. (2022) Tietokantoja ja teemakarttoja (kurssikerta 3) Matkalla geoinformatiikan osaajaksi (luettu 3.2.2022)