Viides kurssikerta 19.02.2021

 

Viidennellä kurssikerralla kävimme taas uusien QGis:sin ominaisuuksien kimppuun. Näitä olivat mm. sum line lenght, clip, intersect ja buffer. Viikkotehtäviin kuului itselle hyvin kiinnostavat datat lentokentistä ja pääkaupunkiseudun infastruktuurista. Käyn seuraavaksi tehtävä kerrallaan tehtävien pohdintoja ja tuloksia.

Lentokentät

Kuvassa on Malmin lentokentän kiitoradat punaisella, 1km säde kiitoradoista vihreällä ja 2km säde oranssilla. Keltaisella merkityt pisteet ovat asuttuja rakennuksia 2km säteen alueella.

Kuva 1: Malmin lentokentän lähiympäristön asutus

Tarkastelin Malmin lentokentän kilometrin säteellä olevia rakennuksia ja niiden käyttöönottovuosia. Atribuutti-taulukosta kävi ilmi, että vanhin rakennus oli rakennettu vuonna 1800. Malmin lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja tätä ennen rakennuksia kilometrin säteellä oli asutettuna 57. Vuoden 1936 jälkeen, kilometrin säteelle on rakennettu jopa 754 uutta rakennusta meluhaitasta huolimatta.

Tuloksia

Malmin lentokenttä
1km säteellä asuvat 9121
2km säteellä asuvat 58835
Helsinki-Vantaan lentokenttä
2km säteellä asuvat 12031
65dB melualueella 20
Juna- ja metroasemat
Asemista 500m päässä asuvat 111765
prosentteina 21,65 %
Saunat
Yhteensä PK:seudulla 21922
prosentteina 24 %
Uima-altaat
Uima-altaita sisältäviä rakennuksia 855
joista omakotitaloja 345
joista paritaloja 158
joista rivitaloja 113
joista kerrostaloja 181

Malmin kiitoradoilta 2km säteellä asuu 58835 asukasta 4954 taloudessa. 1km päässä kiitoradoista asuu  9121 asukasta 829 taloudessa. 1km päässä kiitoradoista asuu  9121 asukasta 829 taloudessa.

Näistä asukkaista 20 asukasta 8 taloudessa asuu pahimmalla melualueella. Tällöin vain 0,2% 1km päässä asuvista asuu 65dB melualueella. Vähintään 55dB alueella asuu 11923 asukasta 1780 taloudessa. Tämä siis pitää sisällään myös 60dB ja 65dB arvot.

Mikäli Helsinki-Vantaan kolmatta kiitorataa käytettäisiin, olisi 7km pitkän ja 1km leveän meluhaitan vaikutus 940 ihmisellä eli 255 taloudella.

2. Asemat 

Juna- ja metroasemien lähellä olevia asutuksia kartan alueella on 111765 asukasta 5396 rakennuksessa. Eli 21,65% prosenttia alueen asukkaista asuu alle 500 metrin päässä metro- tai juna-asemasta.

3. Uima-altaat

Tehtävänantoa lukiessani mielenkiinto aihetta kohtaan heräsi. Tuntui että Helsinkiläisenä voin jo melkein suoraan sanoa, missä uima-altaita on eniten. Kulosaari ja Westend tuli ensimmäisenä mieleen. Tehtävä alkoi statistics paneelia tulkitsemalla ja joined layerin tekemisellä.

Ongelmaksi kuitenkin syntyi error viesti, joka tuli “join attributes by location (summary)” työkalulla. Monien blogien lukemisen jälkeen huomasin, etten ollut yksin ongelman kanssa. Ilarin blogista löysin onnekseni ratkaisun ongelmaan, josta virhearviot oli otettava pois asetuksista. Tällöin sain tehtyä joined layerin uima-altaiden sijainneista kartalla.

Muistini petti pahimman kerran, kun karttaa piti alkaa visualisoimaan, enkä saanut värigradienttia kuvaamaan haluamaani tietoa. Alkoi taas blogien selailu ja lopulta löysin ratkaisun Lotan blogitekstistä. “Count points in polygon” -työkalulla sain näppärästi kartalle liukuvan värigradientin uima-altaiden määrästä. (kuva 2)

Kuva 2: Uima-altaalliset rakennuksen Pääkaupunkiseudulla pienalueittain.

Rakennuksia, jossa on uima-altaita PK seudulla on 855. Niissä asuu 12170 ihmistä.  Karttakuva 2 näyttää sijainnit näille rakennuksille pienalueittain. Käytin havainnollistamisessa ympyrän paksuutta korostamaan eroja. Numerot alueiden sisällä kuvaa uima-allas rakennusten määrää.

Yhteenveto

Tämän viikon tehtävät kestivät selvästi pidempään aikaisempiin viikkoihin verrattuna. Harjoitin muistiani tekemällä viikon harjoitustyön päivää ennen seuraavaa harjoituskertaa, mikä ei helpota asioiden muistamista. Koin ajoittain turhautuneisuutta omalle kohdalleni, kun varattuani kahdeksan tuntia aikaa QGis työlleni, aika lipsuikin käsistä muihin töihin (tai häiriötekijöihin.) Joka tapauksessa, olen tyytyväinen että sain viikon työt tehtyä oikeaoppisesti ja olen tyytyväinen oppimaani.

Kotitoimiston avautumiset

Suurimpana oman oppimisen edistäjänä on kiinnostus oppiaihetta kohtaan. Tiedonkäsittely on varsin tärkeä taito omaksua ja koenkin olevani osittain nopea oppimaan tietokoneiden ja niiden sovelluksien käyttöä ja soveltamista. Merkittävänä ongelmana kuitenkin koen koronan vaikutukset vireystilaani koulutehtäviä tehdessä. Toistuvat yksilötehtävät ja kotona työskenteleminen on raskasta pitkällä aikavälillä ja se syö motivaatiota muuten kiinnostavissa oppiaineissa. Häiriötekijät ja itsekurin lipsuminen luo kotonani varsin epänautinnollisen opiskelukokemuksen. Toivottavasti syksyllä päästään kampukselle normaaliin opiskeluun.

Lähteet

Leino, I. (2021) Viides kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/

Mattila, L. (2021) Itsenäiset tehtävät: Tunteiden vuoristorata https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/

2 Replies to “Viides kurssikerta 19.02.2021”

  1. Erittäin hyvännäköinen ja selkeä tuo uima-allaskartta! Tsemppiä etäilyyn, alkaa itse kullakin motivaatio olla koetuksella…

Leave a Reply

Your email address will not be published.