Kuudes kurssikerta 26.02.2021

Kuudennes kurssikerta alkoi ulkoilun merkeissä. Tehtävänämme oli kerätä dataa Epicollect5-sovellukseen erilaisista ajanviettopaikoista, joista sijainnin lisäksi kertoisimme esimerkiksi alueen turvallisuuden tunteen.

Esitimme haetun datan interpoloimalla ne kartalle. Kartta muokkaantui visuaalisesti nätiksi yhdellä helppokäyttöisellä työkalulla. Tykkään erityisesti kartan visuaalisesta ulkonäöstä. Täytyy käyttää interpolointi-työkalua useamminkin!

Kuva 1: Kurssikerran tehtävän lopputulos.

Seuraavaksi loin kolme karttaa hasardeista. Tiedot keräsin erilaisista aineistoista kurssisivuilta. Ensimmäisenä teoksen loin karttakuvan vuoden 1900-2012 yli 5magnitudin maanjäristyksistä. Kuva 2: Yli viiden magnitudin maanjäristykset.

Maanjäristyksien sijainteja löytyy litosfäärilaattojen reunoilla. Kuvaa tarkastellessa näkee selviä janoja merien keskiselänteillä Atlantilla, sekä Tyynenmeren tulirenkaan kohdalla. Karttaa voi käyttää visualisointina maanjäristyksien ja litosfäärilaattojen yhteyden muodostamiseksi.

Kuva 3: Maapallolta löydetyt meteorikraaterit

Kuva 3 kuvastaa löydettyjen meteorikraatereiden sijainteja maapallolla. Meteorit putoavat sattumanvaraisesti, eikä mikään paikka ole toista todennäköisempi putoamispaikka. Karttakuvaa tarkastellessa, voimme kuitenkin havaita meteorikraatereiden yleistyvän esimerkiksi Euroopan, Yhdysvaltojen ja Intian alueella verrattuna Sademetsiin tai Venäjälle. Meteorikraaterin tunnistaminen on haastavampaa alueilla, joissa on asutuksen sijasta vaikeakulkuista maastoa tai tiheää metsää. Meteorikraatereiden löytäminen edellyttää harjaantunutta topografista silmää, sekä esimerkiksi rinnevarjostusta helpottamaan löytöjä. Lisäksi menneet jääkaudet ovat muokanneet maaperää napojen läheisyydessä, joka vaikeuttaa meteorikraatereiden löytämistä paikoittain.

Kuva 4: Kuolemia aiheuttaneet kilpi- ja kerrostulivuoret 2000-2020-luvulla

Kuva 4 visualisoi kilpi- ja kerrostulivuorien sijaintia suhteessa litosfäärilaattojen rajoihin.  Hawaijin kilpitulivuorta lukuunottamatta kaikki kuolemaa aiheuttaneet kilpi- ja kerrostulivuoret 2000-2020 luvulla ovat litosfäärilaattojen rajoilla. Hawaijin kilpitulivuori onkin varsin kiinnostava ilmiö. Kuuman pisteen päälle syntynyt Hawaiji ei ole litosfäärilaattojen rajalla, vaan laatan keskellä. Kyseinen tulivuoritoiminta ei selity laattatektoniikan mekanismilla, vaan magman nousemisesta vaipasta.

Lisäksi kuvaa 4 voidaan käyttää havainnollistamaan tulivuorityyppien vaarallisuutta ja kehittyvien- ja vauraiden maiden kuolleisuuseroja. Kartta ei kuitenkaan näytä kuolemien määriä, mikä vääristää kuolleisuuteen liittyvää kartta-analyysiä. Indonesiassa kuolleita on runsaasti enemmän kuin Islannissa. Mikä kertoo huonoista valmisteluista tulivuorenpurkauksien varalle. Indonesia on myös erittäin tiiviisti asutettu valtio, mikä selittää korkeaa kuolleisuutta. Suuri syy kuolleisuudelle onkin juuri asutuksen sijainti. Monet viljelijät asuvat lähellä tulivuoria rikkaan viljelymaan takia. Tämä johtaa useisiin kuolemiin purkauksen yllättäessä.

Litosfäärirajat sain Githubista Tapion blogivinkistä. Shapefile tiedoston tuominen oli helppoa. Suurimmaksi ongelmaksi oli NOAA:n tarjoaman TSV tiedoston muuntaminen QGissiin. Käytin tiedot Excelin kautta, ja muunsin tiedot CSV tiedostoiksi. Täten sain tiedot siirrettyä delimited text-hakutoiminnon kautta.

Näin jälkikäteen mietittynä kartan väritystä olisi voinut muuttaa, tai vähintään keltaista väriä kerrostulivuorissa tummentaa. Väri ei näy selkänä lukijalle.

Lähteet:

https://github.com/fraxen/tectonicplates

Turpeinen, T. (2021) https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/