Ensimmäisenä tehtävänä oli tehdä ruututeemakartta pääkaupunkiseudusta valitsemallaan aiheella. Olimme tunnilla tehneet 1 km x 1 km kokoisia ruutuja, joten halusin kokeilla hieman pienemmällä ruudukolla ja päätin, että 500 m x 500 m olisi sopiva ruudun koko. Ruudukkoon sai kerättyä tietoa pisteaineistosta ja ottamalla mukaan tiedot 0-, 1- ja 2-vuotiaista sain tehtyä kartan alle 3-vuotiaista. Laskin ne siis yhteen uuteen sarakkeeseen. Unohdin ensin ottaa mukaan tiedon kaikkien asukkaiden yhteismäärästä, joten tein teemakartan absoluuttisin arvoin (kuva 1).
Eniten alle 3-vuotiaita on Helsingin keskustassa. Se liittyy siihen, että on paljon asukkaita, joten on enemmän lapsiakin. Punaisia ruutuja on myös kauempana keskustasta ja Helsingin ulkopuolella. Lapsiperheitä usein asuukin runsaasti esimerkiksi rauhallisimmilla omakotitaloalueilla. Pääkaupunkiseudun reunoilla on paljon sinisiä ruutuja, jossa alle 3-vuotiaita on alle 10. Siellä on vähemmän asukkaita ja asutuskin usein on harvempaa, joten yhden ruudun alueelle ei osu niin montaa taloa. Meren rannalla olevat ruudut voivat myös osittain osua veden päälle, joka vähentää asukkaiden määrää.
Ruudut ovat kartalla todella hallitseva elementti ja alueiden muodot jäävät niiden alle. Ruudut syntyvät sattumanvaraisesti, jos vertaa esimerkiksi koropleettiteemakarttaan, joka tehdään usein esimerkiksi kuntien rajojen mukaan. Ruudukko ei siis rajaa minkään aluerajoitusten mukaan ja ehkä silloin voi paremmin nähdä alueiden sisällä olevia vaihteluita tarkemmin. Ruututeemakartan avulla saa hyvän yleiskuvan, mutta ruudut ainakin omassa kartassani ovat niin hallitsevat, että muuta tietoa ei kannattaisi edes lisätä karttaan.
Ehkä tieto siitä, paljonko eri alueilla asuu ylipäätään ihmisiä auttaisi tulkinnassa. Palasin muutaman askeleen taaksepäin ja tällä kertaa otin mukaan asukkaiden kokonaismäärän. Tein sen avulla suhteellisen teemakartan (kuva 2). Kartta ei kuitenkaan ole kovin hyvä. Suurin osa ruuduista on pienen arvon saavia sinisiä ja vihreitä ruutuja. Isompien arvojen oranssit ja punaiset ruudut ovat ihmeellisissä paikoissa ympäri karttaa. Syy tähän löytyi taulukosta. Esimerkiksi isoimman arvon saavassa ruudussa puolet asukkaista on alle kolmivuotiaita. Ruudussa kuitenkin asuu vain neljä ihmistä, eli todennäköisesti yksi perhe, jolla on kaksi pientä lasta. Kaikki suurimpien arvojen ruudut olivat saman tyyppisiä. Se johtaa siihen, että muut alueet eivät erotu, koska niiden erot ovat pienempiä suhteessa toisiinsa, joten liian suuret arvot heittävät koko luokittelun erilaiseksi. Ruudut ovat ehkä liian pieniä, jonka takia outoja arvoja tulee niin helposti. Se onkin ruudukkojen satunnaisuudessa ongelmana, koska silloin ei tiedä mihin ruutu sattuu osumaan eikä sitä pysty oikein hallitsemaan. Isommilla ruuduilla tulisi varmaan parempi suhteellinen kartta, mutta se ei olisi niin tarkka.
Lotta oli tehnyt hyvän lisäyksen karttaansa ja laittanut suuralueet näkyviin. Se tuo lisää informaatiota ja voi auttaa pohdinnassa.
Toisena tehtävänä oli lisätä Pornaisten karttaan kaikenlaista. Tein tämän itsekseni, koska en kurssikerralla ollut ihan loppuun asti jaksanut pysyä mukana. Avatessani QGIS:in ylälaidan vector-valikko oli täysin tyhjä ja raster-valikostakin puuttui monia toimintoja. Ongelma oli onneksi mainittu tunnilla, joten en mennyt paniikkiin ja sainkin googletuksen jälkeen sen ratkaistua. Pluginseista piti lisätä sellainen kuin processing ja valikot näkyivät taas.
Kuvassa 3 on saamani lopputulos. Kokeilin hillshaden tekemistä vähän eri arvoilla. Liioittelin korkeuseroja ja vaihdoin valon tulosuuntaa. Valo tulee kartassa jostain kaakon suunnasta suunnilleen. Sen kyllä huomaa ja karttaa tarkastellessa se näyttää enemmänkin kuoppaiselta. Korkeusmallin avulla pystyi tekemään myös korkeuskäyrät. Kartalla näkyy myös lisäämäni talokohteet pisteinä ja tiet viivoina.
Hain myös Paitulista korkeuskäyrät ja ne näkyvät kuvassa 4 mustalla. Verrattuna korkeusmallin avulla tehtyihin käyriin, jotka ovat ruskeita, Paitulista ladatut ovat siistimmät. Esimerkiksi keskellä kuvaa näkyy ruskealla siksakkia, jonka voisi yleistää.
Lähteet:
-
- Mattila, L. (2021) Rasterikartat, luettu 31.3.2021. https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/2021/02/09/rasterikartat/