Lentokentät, asemat ja taajamat

 Viidennellä kurssikerralla opitut asiat pistettiin testiin itsenäisten tehtävien avulla.

Uusi asia oli buffereiden eli puskurien teko ja sitä harjoiteltiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiin liittyvillä tehtävillä. Tehtävä alkoi uuden layerin luomisella ja sinne kohteiden, lentokentän kiitoratojen, lisäämisellä. Malmin lentokentän piirtäminen onnistui hyvin, mutta Helsinki-Vantaata piirtäessäni aiheutti vähän ihmetystä sen katoaminen kartalta. Ongelma onneksi selvisi, koska olin layeria luodessani unohtanut asettaa oikean koordinaattijärjestelmän, joten lentokenttä piirtyi ihan väärään paikkaan.

Bufferien teko onnistui hyvin ja kohteiden valitseminen niiden sisältäkin oli helppoa select by location-toiminnon avulla. Jos taas tarvitsee valita kohteet jonkun tietyn ominaisuuden perusteella, select by expression on kätevä. Käytin sitä esimerkiksi valitessani talot, jotka oli otettu käyttöön ennen vuotta 1936. Vastaukset tehtäviin löytyi statistics-paneelista, jossa näkyi kohteitten määrä ja halutun muuttujan summa. Siinä oli myös se hyvä ominaisuus, että pystyi joko tarkastelemaan arvoja koko aineistosta tai vain valituista kohteista.

Kuvassa 1 näkyy 1km puskurin sisään jäävät talot ja korostettuna ne, jotka ovat otettu käyttöön ennen Malmin lentokentän käyttöönottoa. Olin lukenut tehtävänannon väärin, koska olisi pitänyt selvittää lentokentän jälkeen käyttöönotettuja taloja, mutta tuloksista kuitenkin näkyy lentokentän ikä suhteessa ympäröiviin taloihin. Visualisointi ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta halusin sen olevan selkeä. Taustakartan kanssa tulokset eivät olisi hahmottuneet kovin hyvin, koska se oli niin täynnä kaikkea, joten jätin sen pois.

Helsinki-Vantaan lentokentän tehtävissä bufferien käyttö jatkui, mutta käytettiin myös toista uutta ominaisuutta, clippiä. Sen avulla pystyttiin valitsemaan kohteita, joita määrittää kaksi eri layeria, esimerkiksi bufferi ja meluastealue. Miettiessäni miten piirtäisin Helsinki-Vantaan lisämelualueen, oikosulku iski, koska en tajunnut miten piirtämäni viivan pituus olisi pitänyt tietää. Veetin blogia lukemalla sain muistutuksen toisella kurssikerralla käytetystä mittaustyökalusta. Mittasin 7km pituisen viivan ja piirsin sitten samanlaisen lisämelualueeksi ja bufferoin sen. Melualueen piti olla 1 km levyinen, joten tein 500m bufferin suuntaansa.

Asemiin ja taajamiin liittyvissä tehtävissä mukaan tuli myös joined layerin teko. Se on loppujen lopuksi aika yksinkertainen työkalu, mutta jostain syystä se ei oikein muistu helposti mieleen ja unohdan sen olemassaolon. Sitä siis käytetään silloin kun halutaan yhdistää tietoa kahdesta layerista. Esimerkiksi ulkomaalaisten suhteellisia määriä eri alueilla laskiessa piti ensin saada tietää ulkomaalaisten määrä alueittain. Sitten suhteelliset osuudet koko alueen väestöstä sai laskettua field calculatorilla. Ennen yhdistelyä ja laskutoimitusten tekoa piti kuitenkin poistaa niitä sotkevat 999999-arvot yksitellen.

 

 

Saunat ja uima-altaat

Uima-altaita selvitellessä selvisin aika pitkälti select by expression työkalulla ja statistics paneelilla.

Isompi projekti oli tehdä kartta uima-altaiden määristä asuinalueittain. Yrittäessäni rajata uima-altaita alueilla QGIS ilmoitti errorista ja varoitti invalid geometrystä. Ohjeet ongelman ratkaisemiseksi löytyi onneksi Ilarin blogista ja niin päästiin tästäkin eteenpäin.

Tein joined layerin jotta sain tietää uima-altaiden määrät alueittain ja otin mukaan vaan alueet joissa on uima-altaat, koska vain niiden arvot tarvitsee ja kannattaa visualisoida kartalle. Kuvassa 2 on tekemäni kartta uima-altaiden määristä eri asuinalueilla pääkaupunkiseudulla. Pylväät eivät erotu kovin hyvin, mutta en halunnut tehdä niistä liian isoja, jolloin ne olisivat peittäneet alueiden rajoja. Pylväiden ja arvojen saanti kartalle on jotenkin erityisen hankalaa enkä oikein saa niitä mieluisikseni. Niiden paikan määrittäminen on vaikeaa ja ne ovatkin vähän missä sattuu. Alueiden vaihtelevat koot vaikeuttavat pylväiden kokojen säätämistä ja numeroarvon lisäämistä, koska molemmat eivät aina mahdu alueen sisään. Yritin saada mahdollisimman monen niistä näkyville kartalle.

 

Tässä vielä kaikki tehtävien tulokset:

taulukkokk5gim

QGIS-kokemuksia

Keskeisiä työkaluja QGISissä:

• • Valitsemistyökaulut varsinkin select by location ja select by expression. Niiden käyttö on tässä vaiheessa jo sujuvaa, vaikka esimerkiksi select by expressionilla voi varmasti tehdä lukuisia erilaisia asioita joista en vielä tiedäkään.
  • Field calculator jotta voi laskea uutta tietoa. Sen käyttö onnistuu myös, vaikka välillä omat aivot ja matikka vähän hidastaa kun ei osaa laittaa oikeita laskutoimituksia.
  • Joined layereiden teko ja clip-työkalu. Jos tarvitaan yhdistellä tietoa eri layereilta ja tehdä analyysia niiden välillä. En vielä ole kovin varma näiden käytöstä ja todella herkkä unohtamaan ne, mutta ovat suhteellisen yksinkertaisia. Kurssikerralla mainittiin myös intersection-työkalu, joka on clipin tapainen, mutta en ole varma missä tilanteissa sitä kannattaisi käyttää. En itse ainakaan käyttänyt sitä missään tämän kerran tehtävistä.
  • Puskurit ovat hyödyllisiä, mutta en osaa keksiä niille mitään syvempää käyttötarkoitusta kuin tarkastella mitä niiden sisälle tai ulkopuolelle jää. Käyttö on aika helppoa ja niidenkin hyödyntämiseen on varmasti lisää vaihtoehtoja.

Tämän kurssikerran tehtävissä osoittautui hyödylliseksi statistics-paneeli, jonka avulla pystyi katselemaan muuttujien määriä ja summia. Ei tarvinnut aina luoda uusia layereita, koska tietoa ei tarvinnut pysyvästi tallettaa. Teen kuitenkin usein uusia layereita valituista kohteista, jotten kadota tietoja ja se voi joskus aiheuttaa sen, että layereita on vähän liikaa. Yritin tässä harjoituksessa varsinkin pysyä ajan tasalla layereistani ja poistin niitä jotka olivat turhia sekä nimesin heti jos tein uuden.

Työkalut ovat tulleet tutuiksi, mutta analyysit ovat vielä aika yksinkertaisia. Kun ei tunne kunnolla ohjelmaa, on välillä vaikea alkaa kokeilemaan eri keinoja, mutta olen yrittänyt testailla ominaisuuksia opitun rajoissa. Tällä kurssikerralla sai myös hyvän muistutuksen, että hyvä lähtökohta on ensin aina tutkia attribuuttitietoja ja katsoa onko siellä jotain outoa ennen kuin lähtee tekemään analyysia. Myös koordinaattijärjestelmän varmistaminen on kannattavaa, koska se voi sekoittaa koko projektin, jos se on väärä.

Lähteet:

• • Leino, I. (2021) Viides kurssikerta, luettu 8.3.2021. https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/19/viides-kurssikerta/
  • Sihvola, V. (2021) Episode V: The QGIS Strikes Back, luettu 8.3.2021. https://blogs.helsinki.fi/veetisih/?p=112