Kolmannella kurssikerralla aivot saivat toimia jo vaikeutetulla tasolla. Sain kuitenkin luotua kaksi teemakarttaa. Opimme yhdistämään erilaisia taulukkoja ja niiden tietoja ja näin luomaan taulukkoihin uusia sarakkeita ja päivittämään niitä.

Ensimmäisenä harjoitteluna teimme kartan Afrikan maiden timanttikaivoksista, öljykentistä sekä konflikteista. Kartassa jostain syystä, jäi pois legendasta öljykenttien väri, enkä muistanut sitä korjata kuvanmuokkausohjelmalla, joten laatikon pitäisi osoittaa harmaata.  Kartassa voidaan kuitenkin nähdä, että suurin osa kaivoksista asettuu länsirannikolle ja Afrikan eteläosaan. Öljykentät ovat suurimmaksi osaksi Afrikan pohjoisrannikolla. Konfliktit jakautuvat melko tasaisesti ympäri Afrikkaa. Ainakaan selvää riippuvuussuhdetta konfliktien ja timanttikaivosten ja öljykenttien välillä ei havaita. Enemmän konfliktien asettuminen selvästi mukailee nykyisiä poliittisesti herkkiä alueita ja sijoittuu niille. Ongelmana on tietenkin se, että tilastoista ei käy ilmi konfliktien tilannetta, eli ovatko konfliktit jo rauhoittumassa vai ovatko ne juuri tapahtuneita. Kuten Outi Seppälä blogissaan pohtii sitä, että jos saatavilla olisi tiedot konfliktien tapahtuma-ajasta, olisi kattaa helpompi tulkita tarkasti. Outi Seppälä jatkaa myös, että näiden tietojen avulla valtioiden ja konfliktialueiden välille syntyisi eroja

Seuraavassa teemakartassa toteutettiin opittuja uusia asioita. Teemakartta yhdistää suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja niiden järvisyysprosentit. Arttu Paarlahti blogissaan kirjoittaa blogissaan vuonna 2009, että tulvaindeksi vertaa tulvaa eli ylivirtaamaa ja kuiva kautta eli alivirtamaa toisiinsa. Q on virtaaman yksikkö ja se tarkoittaa tietyn joen uoman poikkileikkauksen läpikulkevaa vesimäärää sekunnissa.

Kartasta voimme huomata, että isoin järvisyysprosentti on matalien tulvaindeksien alueella. Erityisesti isoimmat järvisyysprosentit löytyvät keskisuomesta, joka tiettävästi on suurien vesistöjen aluetta. Myös näiden alueiden matala tulvaindeksi selittyy osin järvillä, jotka keräävät ylijäämä tulvavettä itseensä. Kartasta erottuu myös korkean tulvaindeksin alueina pohjanmaan matalat alueet, joiden tulvaherkyyteen vaikuttaa myös alajuoksuilla tapahtuva maankohoaminen. Korkean tulvaindeksin alueita on myös etelä-rannikko. Täällä on myöskin maankäyttö aiheuttanut tulvaherkkyyden lisääntymistä.

Lähteet:

Paarlahti, A (2009) Kuudes viikko, mihin ne kaikki livahtavat? https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2009/2009/02/12/kuudes-viikko-mihin-ne-kaikki-livahtavat/

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi. Afrikasta opiskelijan unohduksin. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/