Hip hei! Blogi on valmis.Kiitos kurssista!

Seitsemännellä ja viimeisellä kurssikerralla saimme syventyä niihin kurssilla opittuihin asioihin ja saimme vapaavalintaisesti tehdä kartan haluamastamme aiheesta. Jos käytti valmista paikkatietoa (kuten itse käytin) piti karttoja olla enemmän kuin yksi, jotta työmäärä muihin olisi verrattava. Itseäni kiinnostaa, oman työni takia, terveydenhuolto ja siihen liittyvien ilmiöiden esittäminen alueellisesti. Omassa työssäni olen sairaudenhoidon kustannuksien kanssa tekemisissä ja niiden esittäminen alueellisesti olisi oman kiinnostuksen yläpäässä. Nyt kun sai vapaasti valita, niin karttani ovatkin hyvin terveydenhuolto ja kustannus keskeisiä. Alueeksi valikoitui Eurooppa ja käytin SotkaNetin- indikaattoripankkia. SotkaNetissä Eurooppaa koskevia indikaattoreita oli mielenkiintoisia, mutta valitettavasti suurimmassa osassa ei kaikkia Euroopan maita ollut eli tietoa saattoi olla hyvin vähän esimerkiksi vain muutamasta maasta. Löysin kuitenkin syöpäkuolleisuudesta ja iskeemisiin sydänsairauksiin kuolleista ihmisistä. Molemmat kuvasivat kuolleita per 100 000 asukasta. Iskeeminen sydänsairaus tarkoittaa sepelvaltimotaudin tai muun syyn aiheuttamaa sydänlihaskudoksen pitkäaikaista hapenpuutetta.  Esimerkiksi sydänkohtaus johtuu iskeemisistä sydänsairauksista. Iskeemiset sydänsairaudet ovat edelleen yksi suurimmista kuolinsyistä maailmassa. Niiden aiheuttamat kuolemat ovat yleisimpiä erityisesti länsi-maissa, mutta ne ovat alkaneet lisääntyä esimerkiksi Itä-Euroopassa.  Iskeemisten sydänsairausten kuolleisuuden vähentäminen perustuu erityisesti sen aiheuttajien kontrollointiin eli elintapoihin sekä sukurasitteisiin. Euroopan syöpäkuolleisuudessa on eroja alueellisesti. Yle uutiset uutisoivat Lancet Oncology – lehdessä julkaisusta tutkimuksesta, jonka mukaan syöpäkuolleisuus on isointa Itä-Euroopassa sekä Baltian maissa. Pohjoismaat ovat kuitenkin Itä-Eurooppaa edellä syövän hoidossa, joka selittyy Pohjoismaiden toimivalla terveydenhuollolla sekä sillä, että monet Itä-Euroopan maat ovat edelleen oraittain hyvin köyhiä, tai ainakin väestön välillä on isoja tuloeroja.

Tuottamani kartan tiedot ovat hieman vanhentuneita, mutta kuvaavat kuitenkin nykytilannetta vertailtavalla tavalla. Tiedot ovat vuodelta 2010, erityisesti sen takia että siltä vuodelta oli tietoa kaikista eniten. Tietojen tuottaminen julkiseen jakeluun vie usein monia vuosia ja sen takia kaikista ajantasaisimpia tietoja ei välttämättä ole käytössä.  Kartalta voi hyvin nähdä sen, että iskeemisten sydänsairauksien kuolleisuus on iso Pohjoismaissa sekä Itä- Euroopassa. Myös Keski-Euroopan maissa iskeemisten sydänsairauksien kuolleisuus on isompaa kuin esimerkiksi läntisessä tai eteläisessä osassa Eurooppaa. Syöpäkuolleisuus on selvästi isointa Itä-Euroopassa. Tässä kartassa siis voidaan huomata hieman yhtäläisyyksiä syöpäkuolleisuuden sekä iskeemisten sydänsairauksien aiheuttaman kuolleisuuden välillä. Ero näkyy kuitenkin Pohjoismaissa missä syöpäkuolleisuus ei ole niin isoa kun iskeemisten sydänsairauksien aiheuttama kuolleisuus. Pohjoismaissa saattaa omaan väestömäärään verraten olla paljon syöpäkuolleisuutta mutta todellisuudessa kuolleiden ihmisten määrä voi olla pienempi kun esimerkiksi muualla Euroopassa. Näin ollen kartalla syöpäkuolleisuus näyttää pienemmältä kun se suhteellisesti ehkä olisi. Tuure Takala on myös blogissaan esittänyt syöpäkuolleisuutta Euroopassa ja päätynyt alueellisesta melko samanlaisiin lopputuloksiin kuin minäkin. Minulla syöpäkuolleisuuden osuus pohjoismaissa on kuitenkin pienempi kuin Tuurella, joka voi osittain johtua luokkarajojen asettelusta, tai siitä että tiedot ovat eri vuosilta. Tuurella syöpäkuolleisuuden suuruus oli luokassa 288–362 kuollutta/100 000 asukasta ja minulla suomen luku oli vuonna 2010 230,1 kuollutta/100 000 asukasta. Edellisestä voimme päätellä tästä että syöpäsairauksien kuolleisuus on vähentynyt pohjoismaissa, ainakin suomessa vuoden aikana. Tietenkin luku on melko pieni ja voi johtua vain vuosittaisvaihtelusta.

Toisessa kartassa vertailin sosiaalimenojen prosentuaalista osuutta bruttokansantuotteesta sekä työttömyysastetta. Korkea prosentuaalinen osuus sosiaalimenoissa voi joko kertoa siitä, että ihmiset voivat huonosti ja tarvitsevat paljon terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita tai se voi kertoa hyvästä terveydenhuolto-ja sosiaalijärjestelmästä, jossa ihmiset pääsevät palveluiden piiriin ongelman vakavuudesta riippumatta. Työttömyysasteen ja kustannuksien välillä en löytänyt selvää yhteyttä. Eniten prosentuaalisesti BKT:stä rahaa sosiaalimenoihin käyttivät Pohjoismaista Ruotsi ja Suomi, Keski-Euroopan maat sekä Etelä-Euroopasta Italia ja Kreikka. Myös Irlanti oli korkeimmassa luokassa mukana. Kreikan ja Italian korkeaa osuutta voidaan selittää talouskriisin aiheuttamilla kustannuksilla, jotka ovat vaikuttaneet myös sosiaalikustannuksiin.

Kurssi oli antoista ja mielenkiintoinen. Erityisesti oman ainesiton käyttäminen ja sen soveltaminen oli mielekästä. Hyvään kurssiin kuuluu myös turhautuminen ja eteenpäin pääsy joten onneksi Map-Info tarjosi sitäkin riittävästi, eli haastetta löytyi. Outi Seppälä blogissaan kirjoittaa kurssista näin : ” Innolla odottelenkin jo tulevia kursseja ja uusien, ehkä mukavampien, paikkatieto-ohjelmien käytön opettelua´” Olen Outin kanssa täysin samaa mieltä enkä malta odottaa uusia haasteita ja errorennätyksiä.

Eurooppalaisten syöpäkuolleisuudessa yhä suuria eroja. (17.12.2013) Yle uutiset.  http://yle.fi/uutiset/eurooppalaisten_syopakuolleisuudessa_yha_suuria_eroja__suotuisin_ennuste_pohjoismaissa/6988285

Iskeemiset sydänsairaudet. Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01398

Iskeemiset sydänsairaudet yhä yleisin kuolinsyy. Duodecim. (2014) http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=187911

Seppälä,O. (2015) Viimeistä viedään, huh. Outin Pak-blogi. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

Takala, T. (2015) 7. Kurssikerta. Takalan Pak-blogi. https://blogs.helsinki.fi/tevtakal/

Tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNet. Eurooppa-indikaattorit.  Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu

Kuudes kurssikerta avautui minulle jäisenä, sillä itse jouduin olemaan poissa laskiais-riehan takia ja minulla oli aktiivivelvotteita käytännössä koko päivän. . Näin ollen pelkäsin hurjasti, että en osaisi itsenäisesti tehdä ollenkaan mitään. Ohjeet olivat kuitenkin hyvät ja aihe oli myös kiintoisa, joten sainkin ihan omatoimisesti tuotettua kartan, joka kuvaa maanjäristyksiä ja niiden voimakkuutta eri puolilla maapalloa. Itse vertailin 7, 8 ja yli 9 Richterin maanjäristyksiä ja niiden sijoittumista maapallolle. Ensimmäisenä map-infolla avattiin koko maapallon kattava tietokanta.  Omaa kiinnostusta vastaavat aineistot tuotiin internetistä excel-ohjelmaan ja luokiteltiin niin, että jokaisessa solussa oli oikea tieto. Itse käytin tietoa maanjäristyksistä, joka löytyi Pohjois-Kalifornian maanjäristysdatakeskuksen sivuilta. Siellä pystyi luokittelemaan maanjäristykset esimerkiksi vuoden sekä voimakkuuden mukaan. Valitsin vertailla erisuuruisia maanjäristyksiä vuoden 1980 jälkeen. Halusin katsoa missä isoimmat ja näin ollen tuhoisimmat järistykset ovat sijainneet jaonko niillä jonkinlaista yhteyttä keskenänsä, kuten oletettavaa on. Valitsin tutkittaviksi maanjäristyksiksi 7, 8 ja yli 9 Richterin järistykset. Ne asettautuivat kartalle hyvin oletetuille paikoille, eli ns. tyynen meren tulirenkaan ympärille, sekä Lähi-Itään jossa liikkuu Afrikan, Arabian ja Intian laatat. Tyynen meren tulirenkaassa tapahtuukin noin 90 % maapallon maanjäristyksistä ja yli 75 % vulkaanisesta toiminnasta. Tulirengas on noin 40 000 km pitkä ja noudattaa Tyynenmeren muotoa.  Joonas Alanko blogissaan arvioinut maanjäristysten syvyyttää ja esiintymistä, ja on päätynyt samaan huomioon, että merkittävin seisminen alue on Tyynenmeren tulirengas ja erityisesti Tyynenmeren laatan läntinen reuna pursuavaa syviäkin maanjäristyksiä. Vain Etelä-Amerikan länsirannikko voi kilpailla syvien maanjäristysten lukumäärässä Läntisen Tyynenmeren kanssa. Myös omassa kartassani nämä edellä mainituilla alueilla on juurikin tapahtunut melkein kaikki ylin 8 Richterin maanjäristykset. Myös juuri tyynenmerenlaatan länsireunalla on tapahtunut kaikkein voimakkaimmat yli 9 Richterin järistykset. Toinen näistä järistyksistä on Japanin järistys, joka aiheutti katastrofaalisen tsunamin vuonna 2011. Joonas toteaakin blogissansa Japanin seismisestä aktiivisuudesta näin: Japani näyttää sijoittuvan äärimmäisen aktiiviselle alueelle. Eikä mikään ihme, onhan valtio käytännössä aktiivinen saarikaari. Antti Autio oli blogissansa esittänyt eri suuruisia maanjärsityksiä ja päätynyt voimakkaimpien järistysten eli yli 7 Richterin järistysten osalta päätelmään, että kartalta on havaittavissa, että tämänkaltaiset järistykset sijoittuvat yleisimmin joko Tyynenmeren tulirenkaan läheisyyteen tai Keski-Aasiaan. Päätelmä on samanlainen kuin Joonaksella ja myös minulla omassa kartassani.

Tehtävänannossa oli esitellä kolmea eri muuttujaa. Itse halusin käyttää vain yhtä karttaa muuttujien esittelyyn sillä ajattelin, että näin niiden yhteys toisiinsa näkysi paremmin.  Jostain syystä 7 Richterin maanjäristykset ovat tulleet kuvaan valkoisina palloina ja niitä on melko vaikea lukea, mutta tarkoitus oli niiden olla selkeämpiä, en osaa sanoa miksi kuvaksi siirrettäessä ne olivat muuttuneet valkoisiksi, voisiko olla joku style overwriten- ominaisuus, jota en käsittänyt. Tehtävänannossa oli tarkoitus luoda karttoja, joita voisi käyttää opetustarkoituksiin. Mielestäni tämän tyyppinen kartta osoittaisi hyvin maapallon seismistä aktiivisuutta ja sen jakautumista alueellisesti.

Lähteet:

Alanko, J. (2015) Pak kerta 6. Alanko’s Blog. https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/2015/02/18/pak-kerta-6/

Autio, A. (2015) Kurssikerta 6. Antin paikkatieto blogi. https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/2015/02/22/kurssikerta-6/

Turgeon, A. Ring of Fire. Pacific Ring of Fire, circum-Pacific belt. http://education.nationalgeographic.com/education/encyclopedia/ring-fire/?ar_a=1

Viidennellä kurssikerralla harjoiteltiin bufferointia, eli jonkun pisteen ympärille ohjelmoitavaa tilaa ja sen alueen sisällä olevien tietojen vertailua. Ensin laskettiin eri lentokenttien kiitoratojen ympärille kuuluvaa melua ja meluhaittaa sekä vertailtiin kuinka moneen ihmiseen meluhaitta tietyllä alueella vaikuttaa. Lentomelun tutkiminen on tärkeää, koska melusaaste voi nousta alueella haitalliseksi ihmiselle erityisesti, jos altistuminen on jatkuvaa. Melusaaste vaikuttaa myös alueen vetävyyteen ja viihtyvyyteen. Helsingin nettisivujen artikkelissa kerrotaan että Helsinki-Vantaan lentoasema joutuu tekemään selvityksen siitä miten lentomelu vaikuttaa ihmisiin ja minkälaista haittaa siitä on. “Ympäristönsuojelulain mukaan aseman toiminnasta ei saa tulla haittaa terveydelle. Tässä pyritään arvioimaan sitä”, sanoo hallinto-oikeustuomari Marjatta Korsbäck artikkelissa. Vastausten pohjalta lentomelu näyttää vaikuttavan moniin ihmisiin, sillä lentomelu alueilla asuu paljon ihmisiä. Tietenkin lentokentän välittömässä läheisyydessä asuu vähemmän ihmisiä.

A)

Malmin kenttä 2 km 57 412 asukasta/ 1 km 8752 asukasta

Helsinki-Vantaa  2 km säteellä 10 212 asukasta

B)

65 db alueella asuu 333 asukasta, 39 asukasta 2 km säteellä = 0, 38

vähintään 55 db alueella asuu 11 387

2 890 asukasta7 km pituisen melualueen alueella

Toisessa tehtävässä seurattiin juna-aseman alueella asuvia ihmisiä

JUNA-ASEMAT

1. a) 500 m etäisyydellä asemasta asuu 82 860, asukkaita yhteensä alueella 478 458
2. b) juna-asemien lähellä asuvien osuus koko alueella asuvasta väestöstä 17,3 %
3. c) työikäisiä ihmisiä, jotka asuvat 500 metrin etäisyydellä juna-asemasta oli 60 511

Itsenäistehtävä 2.

taajamat: asukkaita yht = 463 727 kouluikäisiä (7-15) 48 323 ulkomaan kansalaisia 30 356 ulkomaan kansalaisten osuus 11,08 % väestöstä

1. 478 458 -463 727 / = 96,92 % asuu taajamassa
2. 49 989 koululaista koko alueella. 3,3 % koululaisista asuu taajaman ulkopuolella.

Viimeisestä tehtävästä ehdin tunnilla tehdä ensimmäiset pari asiaa ja kun ryhdyin toimeen uudestaan olin autuaasti unohtanut miten asiat tehdään enkä millään saanut enää toimimaan bufferointi soveltamista. Kuitenkin vertasin vastauksiani ( niitä 2 ensimmäistä ) Outin vastauksiin, jotka hän oli blogissaan esittänyt ja olin saanut samat vastaukset, joten alussa olin siis ollut oikeilla jäljillä. Valitettavasti jään pohtimaan bufferoinnin saloja ja ehkä enemmällä ajalla olisin voinut vielä saadakkin jatkettua tehtävää. Voidaan kuitenkin päätellä että pääkaupunkiseudun kaikista asukkaista melko pienellä osalla on uima-allas. Suurin osa näistä ihmiksistä varmasti asuu kerrostaloissa, jossa yhtiöllä yleisissä asunatiloissa on uima-allas

Itsenäistehtävä 3.

1. a) 855 uima-altaalla varustettua rakennusta
2. b) tällaisissa taloyhtiöissä asui 12 170 hlöä

Lähteet:

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi. Aivot solmussa. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

Helsinki-Vantaa määrätään tutkimaan lentomelun terveyshaitat. (2013) Helsingin Sanomat. http://www.hs.fi/kaupunki/a1378345297723.