Viidennellä kurssikerralla harjoiteltiin bufferointia, eli jonkun pisteen ympärille ohjelmoitavaa tilaa ja sen alueen sisällä olevien tietojen vertailua. Ensin laskettiin eri lentokenttien kiitoratojen ympärille kuuluvaa melua ja meluhaittaa sekä vertailtiin kuinka moneen ihmiseen meluhaitta tietyllä alueella vaikuttaa. Lentomelun tutkiminen on tärkeää, koska melusaaste voi nousta alueella haitalliseksi ihmiselle erityisesti, jos altistuminen on jatkuvaa. Melusaaste vaikuttaa myös alueen vetävyyteen ja viihtyvyyteen. Helsingin nettisivujen artikkelissa kerrotaan että Helsinki-Vantaan lentoasema joutuu tekemään selvityksen siitä miten lentomelu vaikuttaa ihmisiin ja minkälaista haittaa siitä on. “Ympäristönsuojelulain mukaan aseman toiminnasta ei saa tulla haittaa terveydelle. Tässä pyritään arvioimaan sitä”, sanoo hallinto-oikeustuomari Marjatta Korsbäck artikkelissa. Vastausten pohjalta lentomelu näyttää vaikuttavan moniin ihmisiin, sillä lentomelu alueilla asuu paljon ihmisiä. Tietenkin lentokentän välittömässä läheisyydessä asuu vähemmän ihmisiä.

A)

Malmin kenttä 2 km 57 412 asukasta/ 1 km 8752 asukasta

Helsinki-Vantaa  2 km säteellä 10 212 asukasta

B)

65 db alueella asuu 333 asukasta, 39 asukasta 2 km säteellä = 0, 38

vähintään 55 db alueella asuu 11 387

2 890 asukasta7 km pituisen melualueen alueella

Toisessa tehtävässä seurattiin juna-aseman alueella asuvia ihmisiä

JUNA-ASEMAT

1. a) 500 m etäisyydellä asemasta asuu 82 860, asukkaita yhteensä alueella 478 458
2. b) juna-asemien lähellä asuvien osuus koko alueella asuvasta väestöstä 17,3 %
3. c) työikäisiä ihmisiä, jotka asuvat 500 metrin etäisyydellä juna-asemasta oli 60 511

Itsenäistehtävä 2.

taajamat: asukkaita yht = 463 727 kouluikäisiä (7-15) 48 323 ulkomaan kansalaisia 30 356 ulkomaan kansalaisten osuus 11,08 % väestöstä

1. 478 458 -463 727 / = 96,92 % asuu taajamassa
2. 49 989 koululaista koko alueella. 3,3 % koululaisista asuu taajaman ulkopuolella.

Viimeisestä tehtävästä ehdin tunnilla tehdä ensimmäiset pari asiaa ja kun ryhdyin toimeen uudestaan olin autuaasti unohtanut miten asiat tehdään enkä millään saanut enää toimimaan bufferointi soveltamista. Kuitenkin vertasin vastauksiani ( niitä 2 ensimmäistä ) Outin vastauksiin, jotka hän oli blogissaan esittänyt ja olin saanut samat vastaukset, joten alussa olin siis ollut oikeilla jäljillä. Valitettavasti jään pohtimaan bufferoinnin saloja ja ehkä enemmällä ajalla olisin voinut vielä saadakkin jatkettua tehtävää. Voidaan kuitenkin päätellä että pääkaupunkiseudun kaikista asukkaista melko pienellä osalla on uima-allas. Suurin osa näistä ihmiksistä varmasti asuu kerrostaloissa, jossa yhtiöllä yleisissä asunatiloissa on uima-allas

Itsenäistehtävä 3.

1. a) 855 uima-altaalla varustettua rakennusta
2. b) tällaisissa taloyhtiöissä asui 12 170 hlöä

Lähteet:

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi. Aivot solmussa. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

Helsinki-Vantaa määrätään tutkimaan lentomelun terveyshaitat. (2013) Helsingin Sanomat. http://www.hs.fi/kaupunki/a1378345297723.