Tutustuminen QGIS ohjelmaan 15.1.2018

QGIS on vapaa paikkatieto-ohjelmisto ja OSGeo:n (Open Source Geospatial Foundation) virallinen projekti, joka toimii vapaaehtoisvoimin. OSGeo koostuu lukuisista eri alojen asiantuntijajäsenistä, jotka haluavat yhdessä kehittää muun muassa kaikille avoimia työkaluja paikkatietoaineiston käsittelyyn. OSGeo:lla on Suomessa oma virallinen alayhdistyksensä.

QGIS ohjelmistoa kehitetään jatkuvasti monipuolisemmaksi ja sen avulla käyttäjä voi visualisoida, tuottaa, editoida ja analysoida paikkatietoa ja tehdä omia karttoja. Ohjelmaan voi tuoda internetistä tai omista tiedostoista sekä vektori- että rasterimuotoista aineistoa ja ohjelma tukee useita tiedostomuotoja. Sen avulla voi siis kätevästi yhdistää dataa eri lähteistä toimivaksi kokonaisuudeksi, vaikkapa kartaksi. QGIS:iin voi yhdistää myös GPS paikannuksen. QGISiin voi ladata tarvittaessa lisäosia Plugins-valikosta.

Tunnilla ohjelmaan avattiin karttapohjaksi OpenStreetMap. Sitten avattiin uudet vektorimuotoiset paikkatietoaineistokerrokset karttapohjan päälle. Käytetyt Itämerta koskevat aineistot ovat peräisin HELCOM:in data- ja karttapalvelusta. Harjoituksessa tuotettiin aineistosta koropleettikartta Itämeren ympärysvaltioiden typpipäästöistä. Koropleettikartta on teemakartta, jossa värin tummuus kertoo alueellisen tekijän määrästä suhteessa koko tarkasteltavan alueen yhteenlaskettuun määrään, tässä tapauksessa valtion kokonaistyppipäästön määrän suhteessa valtioiden yhteenlaskettuun kokonaistypen päästömäärään. Koska kyseessä on suhteellinen määrä, piti tämä tieto laskea saatavilla olevasta aineistosta, jossa oli ilmoitettu vain absoluuttinen typen määrä valtiota kohden. Kaikista valtioista ei ollut saatavilla typpitietoja. Tuotetusta kartasta huomataan Puolan olevan suurin typen päästäjä.

QGISillä tuotettu typpipäästökartta HELCOM alueella

HELCOM eli Helsingin komissio on Helsingin sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden perustama järjestö. Sopimus velvoittaa kaikki allekirjoittaneet valtiot sitoutumaan Itämeren suojeluun mm. vähentämällä kuormitusta kaikista päästölähteistä. Viimeisin versio sopimuksesta on tullut voimaan tammikuussa 2000. HELCOM perustaa Itämerensuojelutoimintansa maiden väliseen kommunikaatioon ja yhteisten ympäristösäädösten asettamiseen perustuen ajankohtaiseen tutkimusaineistoon Itämeren tilan seurannasta. Seurannan ja uusien säädösten myötä mm. jäsenvaltioiden typpipäästöjä on saatu vähennettyä. Esimerkiksi Suomen typpioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1995 vuoteen 2014 46%.

Miksi Puola sitten saastuttaa niin paljon?

Puola on ongelmallinen siinä mielessä, että se on yksi suurimpia ja tiheimmin asutettuja Itämeren reunavaltioita ja sillä on kokoonsa nähden pitkä rantaviiva ja laaja valuma-alue Itämereen. Puolan rannikolla harjoitetaan paljon erilaista toimintaa: kalataloutta, maataloutta, turismia, teollisuutta ja laivaliikennettä, joista kaikista seuraa typpipäästöjä. Puolan talous on kasvanut nopeasti EU jäsenyyden saamisen jälkeen ja maatalous on maalle edelleen merkittävä vientitulojen lähde. Valtio käyttää edelleen energianlähteenään runsaasti polttoaineita ja öljyä, joista niin ikään päätyy typpipäästöjä ilmaan.

Lähteet:

http://www.osgeo.fi/

https://www.osgeo.org/

https://www.qgis.org/en/site/

http://www.helcom.fi/about-us/contracting-parties/poland

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puola#Talous

http://www.helcom.fi/about-us

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *