Pirteänä pakkasessa, lopuksi lämmittelyä maanjäristyksillä eli kurssikerta 6.

Tänään tavoitteena oli siis:

  • oppia käyttämään Epicollect5-sovellusta pisteiden keräämisessä ja siirtämään kerättyjä tietoja kartalle
  • oppia tuottamaan pistemuotoista aineistoa kartalle eri tavoin
  • Oppia muokkaamaan muualta esim. internetistä löytyvää dataa sellaiseen muotoon, jotta se voidaan sijoittaa suoraan kartalle. Avainsanat tehtävässä: plot, csv-tiedosto eli comma separated values

Aluksi pääsimme kauniiseen ilta aurinkoon keräämään dataa eri paikkojen miellytävyydestä ajanvieton kannalta. Pakkanen saattoi rajoittaa ihmisten liikkumisintoa ulkona, joten tehtävä olisi ehkä mielekkäämpää toteuttaa kesällä, mutta anyway..

Epicollect oli minulle jo entuudestaan tuttu maantieteen didaktiikan kurssilta ja olen itse positiivisesti yllättynyt sovelluksen toimivuudesta ja monipuolisuudesta. (Mitä nyt vähän GPS lukema heitti, mutta pikkuvikoja… Johtui varmasti “älykkään” puhelimeni vaihtelevan laatuisista yhteyksistä) Se sopii hyvin maantiedon opetukseen, jos haluaa opettajana laittaa oppilaat harjoittelemaan paikkatiedon keräämistä ja opettaja saa tulokset ladattua helposti johonkin paikkatieto-ohjelmaan kartan tekoa varten. Sovellukseen kirjaudutaan google-tunnuksilla, jolloin voi luoda omia datan keruuprojekteja. Oppilaat pääsevät lisäämään aineistoa projektiin kirjautumattakin.

Pikkuisen hytisimme Miran kanssa, mutta hauskaa oli. Kiersimme 40 min Kumpulan alueella ja tietenkin biologeina teimme myös lajihavaintoja 😉 samalla, kun arvioimme erilaisia paikkoja meidän trooppisten kädellisten kannalta. Arttu vihjasi meille myös seuraavan esimerkkitehtävän avulla, ettei ulos ole aina pakko lähteä havaintoja tekemään, sillä QGISillä voi hyödyntää googlen katunäkymiä. Harjoitustehtävässä arvioimme Helsingin eri alueiden kaupallisuusastetta.

Ilta auringossa Kumpulassa

Internetistä dataa omaksi kartaksi

Tässä taas kurssilta saatu vinkki opettajille. Internetissä on sivustoja, joilta voi ladata ajantasaista aineistoa maapallon ilmiöistä. Esimerkiksi osoitteesta http://www.naturalearthdata.com/downloads/ löytyy ladattavaa aineistoa shapefile muotoisena, jolloin QGISiin avaaminen onnistuu.

Itse kopioin exceliin tiedot maanjäristyksistä vuodesta 2000 nykypäivään osoitteesta http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html. Tiedot muunnettiin QGISin suosimaan csv muotoon ja eikun taustakartan päälle vain. Tuloksena minulla on tähän mennessä 2 karttaa.

Kuva 1. Vähintään 6 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2000 nykypäivään

 

Kuva 2. Maanjäristysten syvyydet

 

Kartoista näkee jollakin tavalla missä on tapahtunut kaikkein voimakkaimpia ja syvimpiä järistyksiä. Nähdään myös, että voimakkuus ja syvyys eivät korreloi keskenään, sillä voimakkaimmat järistykset ovat eri paikoissa, kuin syvimmät. Vähintään 6 magnitudin maanjäristyksiä esiintyy selvästi eniten Tyynenmeren reuna-alueilla.

Faktaa maanjäristyksistä

Maanjäristys on seurausta maankuoren palasten (mannerlaattojen) liikkumisesta toistensa suhteen, usein kahden laatan sivuamisesta tai törmäämisestä, jossa kallioperän jännitys kasvaa ja kiviaines lopulta repeilee synnyttäen järistyksen. Repeäminen etenee nk. siirros tai murrosvyöhykettä pitkin maanjäristyslähteen eli hyposentrin ympärillä.

Magnitudi on maanjäristyksen voimakkuuden suure. Asteikko on logaritminen eli magnitudi kasvaa yhden yksikön, kun maan liike kymmenkertaistuu ja seisminen energia kasvaa tällä välillä jopa 30 kertaisesti. Voimakkaita järistyksiä sattuu huomattavan harvoin verrattuna pieniin järistýksiin:

Maanjäristyksen syvyys kuvaa, kuinka monta kilometriä hyposentri on maanpinnan alapuolella. Matalimmat, eli lähellä maanpintaa sattuvat järistykset ovat erityisen tuhoisia. Tämä selittää tekemieni karttojen eron.

Jännitys hyposentrissä kasvaa erityisen voimakkaasti mannerlaattojen törmäysvyöhykkeillä. Tyynenmeren laatan ja muutaman pienemmän mannerlaatan välistä törmäysvyöhykettä kutsutaan Tyynenmeren tulirenkaaksi (Ring of Fire). Tämä Tyynenmeren rannikoiden muodostama vyöhyke on seismisesti aktiivisimpia ja n. 90 % maanjäristyksistä sattuu tällä alueella.

Jos karttojani käyttäisi opetustarkoitukseen, oppilaat voisivat pohtia niitä seuraavien kysymysten kautta ennen tutustumista edellä mainittuun teoriaan: Missä maanjäristyksiä sijaitsee? Kuinka voimakkaita kartan järistykset ovat? Järistyksen voimakkuuden ja syvyyden yhteys?

Lähteet:

Geotieteiden ja maantieteen laitos, Seismologian instituutti 2006, 22.2.2018. <http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/tieto/perustietoa.html>

U. S. Geological Survey, Earthquake Hazards Program, 22.2.2018. <https://earthquake.usgs.gov/>

1 thought on “Pirteänä pakkasessa, lopuksi lämmittelyä maanjäristyksillä eli kurssikerta 6.

  1. Pingback: Viikko 6: Pisteitä pisteiden perään – Geoinformatiikan menetelmät 1

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *