Kurssikerta 1 – Teemakartografian alkeet

Yliopisto-opinnoissa palattiin taas MapInfon pariin sitten ensimmäisen periodin Tiedonhankinta, analyysi ja kartografia kurssin jälkeen. Ensimmäisessä periodissa opettelimme Mapinfon perusteita ja tällä kertaa lähdimme tutustumaan jo hieman syvällisemmin ohjelman hienouksiin. Suurimpana uutena asiana teemakarttojen laatiminen sovellusta käyttämällä. MapInfo toimii ihan monipuolisena temaattisten karttojen tekemiseen soveltuvana ohjelmana ja itse ainakin opin jo yhden kurssikerran perusteella tekemään jo suhteellisen monipuolisia ja erilaisia teemakarttoja, totta kai parannettavaa aina löytyy ja täydellisiä karttoja ei ole olemassakaan, mutta silti uskon että kurssikerran opetuksesta oli suurta apua.

Itselleni suurimman haasteen aiheutti mahdollisesti oikeanlaisen luokittelun valitseminen teemakartan pohjaksi. Luokittelun laadimme histogrammia hyväksi käyttäen ja vaikka ohjelma itsessään on helppokäyttöistä, ei ainakaan itselläni ole vielä täysin hallussa oikean luokittelun valitseminen. Tässä työssä päädyin kuitenkin käyttämään MapInfon luokitusta nimeltä ”Equal Count” eli kvantiilit. Selitän näitä päätöksiä myöhemmin tässä blogitekstissä.

Oman teemakartan tein eläkeläisten prosentuaalisesta osuudesta Suomen kunnissa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Omasta mielestäni kartasta tuli selvä ja helposti ymmärrettävä, sekä kartasta saa myös hyvin selvää, että missä Suomen kunnissa eläkeläisiä on enemmän. Karkeampana jakona voitaisiin sanoa, että Itä- ja Pohjois-Suomessa eläkeläisten osuus väestöstä on suurempi kun taas etelärannikolla ja varsinkin suurten kaupunkien väestörakenne on huomattavasti parempi.

Kuva 1.Eeläkeellä olevien osuus % 2011. Lähde: Tilastokeskus

Kuva 1. Eeläkeellä olevien osuus % 2011. Lähde: MapInfo

Kuten teemkartasta huomataan (kuva 1.) niin kunnat joissa eläkkeellä olevia on suhteellisesti vähiten ovat suuret kaupungit (kuten esmierkiksi Helsinki, Oulu sekä Tampere). Kun taas suhteellisesti eniten eläkkeellä olevia on monissa Itä-Suomen kunnissa (Esim. Lieksa ja Ilomantsi) joissa eläkkeellä olevia on jopa yli 34,5% väestöstä! Miksi eläkkeellä olevien osuus joissain kunnissa on sitten huomattavasti suurempi kuin muissa? Itse uskoisin, että tämä taas liittyy etenkin nuoren ja koulutetun väestön muuttoon suuriin kaupunkeihin. Itse tunnen henkilökohtaisesti monia ihmisiä, jotka ovat muuttaneet näistä pienemmistä kunnista suurempiin (kuten vaikkapa oma äitini) töiden ja koulutuksen perässä. Vanhemmat ihmiset ovat jääneet mieluummin asumaan kotikuntaansa ja näin myös kunnan huoltosuhde muuttuu dramaattisesti. Vastaavasti taas monet suurissa kaupunkeissa asuneet saattavat eläkeiän saavuttamisen jälkeen muuttaa omille kotikonnuilleen lisäten näin osaltaan eläkeiläisten osuutta pienemmissä kunnissa.

Teemakartan luokitteluksi valitsin histogrammin perusteella kvantiilin luokittelun ja 5 luokkaväliä. Kuten histogrammista nähdään (kuva 2.) niin aineisto on normaalisti jakautunutta ja tällöin myös kvantiilien käyttö on mieleistä ja omasta mielestäni teemakartasta saa käsiteltävästä asiasta suht oikeanlaisen kuvan.

Kuva 2. Histogrammi aineiston jakautumisesta.

Kuva 2. Histogrammi aineiston jakautumisesta.

Luokkien lukumäärä olisi voinut myös olla pienempi kuten esimerkiksi Juuso Korhosen blogissa ilman, että se olisi kauheasti vaikuttanut kartan antamaan mielikuvaan. Toisaalta, kun luokkia on hieman enemmän eivät tietyt alueet korostu yhtä paljoa kuin pienemmällä luokkamäärällä.

 

Lähteet:

Juuson paikkatietopuserrus -blogi, Juuso Korhonen <https://blogs.helsinki.fi/juusokor/> Luettu 17.1.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *