Kurssikerta 5 – Puskurointia ja uima-altaita

Viidennellä kurssikerralla suurimpana teemana oli bufferointi ja sen avulla tehtävät analyysit. Bufferointia eli puskurointia voidaan käyttää esimerkiksi talojen lukumäärän laskemiseen tietyllä säteellä vaikkapa valtaväylän läheisyydessä (tai vaikkapa desibelitasoja).  Tämä helpottaa taas esimerkiksi äänivallien rakentamista alueella kun tiedetään missä desibelitasot nousevat tietyn tason yli.

Aloitimme puskuroinnin harjoittelun viime kerralla tekemämme Pornaisten kartan päälle. Merkitsimme Pornaisten karttaan alueen suurimmat tiet sekä asuinrakennukset. Teimme muun muassa bufferin jossa laskimme talot 100 metrin etäisyydellä tiestä. Itse bufferin tekeminen on erittäin simppeli tehtävä, ainakin silloin kun sinulla on aineisto naamasi edessä. Myöhemmissä tehtävissä jouduimme kaivautumaan isompaan aineistoon ja etsiä sieltä hakemamme aineisto joka olikin jo himpun verran hankalampaa, mutta tästä lisää hieman myöhemmin.

Kurssikerta oli pitkälti hyvin itsenäinen ja teimmekin suurimman osan ajasta yksin tehtäviä (Arttua ja muita kurssilaisia konsultoiden tietenkin) ja ensimmäisenä tehtävänä oli melko yksinkertainen tehtävä jossa meidän piti tehdä bufferi Malmin lentokentälle ja laskea asuinrakennusten määrä 1 ja 2 kilometrin etäisyydellä kiitoradoista. Yhden kilometrin etäisyydellä lentokentästä asuu 8422 asukasta ja 775 taloa. Kahden kilometrin kohdalla vastaavat luvut ovat 55212 ja 4671. Tehtävä oli yksinkertaisuudessa helppo eikä tuottanut itselleni juurikaan mitään ongelmia.

Toinen tehtävä liittyi myös lentokenttiin ja tällä kertaa siirryimme Helsinki-Vantaan lentokenttään ja nyt tehtävänä oli myös laskea asukkaiden määrää 2 kilometrin säteellä. Asukkaita oli tällä kertaa 9907 ja taloja 2173. Toisena tehtävänä meidän piti laskea pahimmalla melualueella (yli 65dB) asuvien ihmisten määrää valmiiksi annetun bufferin perusteella jossa oli lentokentän melutasoja kuvaavat bufferit. Edellä lasketuista asukkaista 3,4% asui pahimmalla melualueella ja vähintään 55dB melualueella asui 11387 asukasta joten voidaan sanoa, että lentokenttä vaikuttaa merkittävään osaan Vantaan väestöstä. Viimeinen Helsinki-Vantaaseen liittyvä tehtävä oli laskea asukkaiden määrä jotka ovat 60dB alueella jos lentokoneet lentäisivät Tikkurilan yli ja tämä tehtävä oli oikeastaan vain puhdasta viivan vetämistä kartalle ja bufferin piirtämistä. Itse sain tulokseksi, että lentoliikenne haittaisi 12189 asukkaan ja 1590 asuinrakennuksen elämää, mutta en ole ihan varma onko tämä oikein, luku tuntuu hieman pieneltä.

Seuraavaksi jatkoimme bufferointia ja tällä kertaa tehtävänämme oli laskea asukkaiden määrä juna-asemien läheisyydessä. Juna-asemat saimme suoraan aineistossa ja asukkaiden laskeminen oli yllättävän helppo homma. Tässä on saamani luvut (500 metrin etäisyydellä juna-asemasta):

  • 82860 asukasta
  • Koko aineiston asukkaista 17% asuu asemien läheisyydessä
  • 59110 työikäistä (15-64vuotta)

Seuraavana itsenäistehtävänä oli selvittää taajamissa asuvien ihmisten lukumäärää. Tähän saimme myös valmiin aineiston, mutta oikeiden asioiden etsiminen vaati hieman tietokantojen muokkausta ja oikeiden asioiden valitsemista. Muutaman kymmenen minuutin jälkeen sain vastaukseksi seuraavia lukuja:

  • 97% alueen asukkaista asuu taajamissa
  • 3% alueen 49981 kouluikäisestä asuu taajamien ulkopuolella
  • Ulkomaalaisten osuus on yli 30% kuudella alueella ja yli kymmenen prosenttia 28 alueella

 

Seuraavaksi tehtävänä oli valita yksi kolmesta vaihtoehdosta. Itse valitsin tehtäväksi jossa laskettiin uima-altaiden lukumäärää alueella. Tämä oli ylivoimaisesti päivän haastavin tehtävä ainakin itselleni, liekö johtunut tehtävän hankaluudesta vai siitä, että kun tässä kohtaa tätä tein niin oli kulunut jo liki 4 tuntia ja väsymys alkoi pikkuhiljaa iskeä. Joka tapauksessa esimerkiksi uima-altaiden lukumäärä jossain määrin yllätti itseni. Odotin ehkä itse hieman suurempaa lukumäärää, mutta toisaalta kun mietitään, niin uima-allas on erittäin kallis ylläpitää sekä rakentaa.

  • Uima-altaita on 855 kappaletta
  • Asukkaita uima-altaallisissa taloissa on yhteensä 12170
  • 345 omakotitaloa, 113 rivitaloa, 158 paritaloa sekä 181 kerrostaloa
  • Saunoja on 21922 rakennuksessa

Saunoja olisin voinut uskoa, että olisi ollut enemmän, mutta toisaalta suurin osa väestöstä asuu kerrostaloissa joissa yleensä on yksi sauna kaikkien asukkaiden käytössä (omassa taloyhtiössäni on kaksi saunaa kolmea kerrostaloa kohti).  Tähän tehtävään liittyi myös kartan teko jossa piti esittää uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudun eri alueilla (kuva 1). Kartassa huomataan parhaiten se, että uima-altaita on eniten Helsingissä ja jollain alueilla suurimmillaan yli 50!

UA-kartta

Kuva 1. Uima-altaiden esiintyvyys pk-seudulla.

Näin kurssin ollessa jo yli puolen välin voikin jo miettiä, että osaanko jo käyttää MapInfoa. Tämän kurssikerran perusteella voisin sanoa, että kyllä ja ei. MapInfon perusteet osaan jo ihan mukavasti kuten aineistojen tuominen ja kevyt käsittely kyseisellä ohjelmistolla, mutta sitten kun pitää lähteä miettimään syvällisempiä ongelmia, tulee itsellenikin suuria ongelmia. Vaikka muuten osaisin teoriassa ohjelmaa käyttää, monen pienen asian muistaminen tekee käytöstä vaikeampaa. Yhden ruksin unohtaminen tietystä kohdasta voi muuttaa esimerkiksi kartan täysin erinäköiseksi tai tietokannan tiedot muuttuvat virheellisiksi. Olen myös samaa mieltä Suvin kanssa: “Kaikki uusi MapInfoon liittyvä tieto on tullut niin nopeasti, että kaikkea ei todellakaan ole ehtinyt sisäistämään ja moni asia on unohtunut melkein heti.”

Tähän helppo lääke, harjoittelu.

Lähteet:

Heittola, S. (2015) Kurssikerta 5 <https://blogs.helsinki.fi/heittola/> Luettu 19.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *