Kurssikerta 7 – Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia

Viimeisellä eli seitsemännellä kurssikerralla oli tarkoituksena käyttää kaikkea oppimaamme ja tehdä itsenäisesti pari karttaa. Ennen kurssikertaa meille annettiin kurssin tiedotusblogissa tehtäväksi etsiä bitti muotoinen kartta sekä siihen liittyvät aineistot josta teemakartan voisi koostaa. Itse huomasin tehtävänannon liian myöhään ja samalla myös toisen kurssin tentti söi aikaani enkä näin ollen oikein kerennyt etsiä mitään valmiiksi. Noh, kurssikerralla kerkesin ihan hyvin etsiä aineistoja ja karttoja. Alun perin ajattelin, että tekisin karttani Japanista, mutta tässä en GIS-luokassa onnistunut monien hyvien yritysten jälkeen ja päätin sitten tehdä karttani Euroopasta (kokeilin myös mm. Australiaa ja USA:ta, mutta en vain löytänyt järkevää aineistoa/karttaa ja lopulta päätin mennä sieltä missä aita on matalin). Parin päivän päästä rohkaistuin ja tein kotonani Japanista kartan kun löysin oikean siihen sopivan aineiston, mutta esittelen tässä nyt kaikki karttani.

Euroopasta tekemäni karttani ovat omasta mielestäni aika huonoja näin suoraan sanottuja. Periaatteessa kartassa on perusasiat kunnossa ja omasta mielestäni karttojen luettavuus on myös hyvä, mutta mielestäni valitsemani aiheet eivät juurikaan linkity toisiinsa, ainakaan näin Euroopassa. Ensimmäisessä kartassani valitsin aiheiksi bruttokansantuote asukasta kohden ostovoimapariteetin mukaan eli THL:n SOTKAnetin mukaan: ” Asukasta kohden ilmaistun ostovoimakorjatun (Purchasing Power Standards, PPS) bruttokansantuotteen volyymi-indeksi lasketaan suhteessa Euroopan unionin keskiarvoon (EU-27=100). Jos maan indeksi on korkeampi kuin 100, sen BKT asukasta kohden on korkeampi kuin EU:n keskiarvo ja päinvastoin.” Eli kyseessä ei ole euromääräinen summa vaan keskiarvoon sidottu arvo. Monessa Euroopan maassa (mukaan lukien pohjoismaat) tämä luku on yli 100 (mm. Suomessa kyseinen luku on 111. Suurin luku, 263, on ei-niin-yllättävästi Luxemburgissa). Pienin luku on vastaavasti Bulgariassa (46) vaikka kartassa näkyykin pelkkiä viivoja palkkien kohdalla, mutta en ollut karttaa tehdessäni vielä huomannut, että kyseisiä arvoja ei SOTKAnetissä ollut joten siinä olisi yksi asia mikä pitäisi parantaa. Samalla pylväiden absoluuttiset arvot olisi voinut merkitä numeroin joka olisi tehnyt kartasta selvästi helppolukuisemman. Ensikerralla sitten.

BKTjaväestönkasvu

Kuva 1. Euroopan BKT:t ja väestönkasvut

Toinen muuttuja jonka otin mukaan oli väestönkasvu prosentteina. Aluksi mietin, että voisiko BKT:n ja väestönkasvulla olla joku yhteys, mutta nopeasti se kävi selväksi, että näin ei ole ainakaan Euroopassa (ainakaan niin selvästi). Hypoteesini oli, että kun BKT on suurempi, niin väestönkasvu olisi pienempi, mikä varmasti pitää paikkansa jos alueena olisi koko maailma. Esimerkiksi Afrikassa väestönkasvu on useasti monta prosenttia BKT:n ollessa taas vastaavasti erittäin pieni, kun taas vastaavasti monessa korkean BKT:n maassa väestönkasvu on pienempi mm. ihmisten korkeamman koulutuksen vuoksi. Tämä varmasti pitää paikkaansa, mutta koska Euroopassa erot ovat lopulta hyvin pieniä, ei tällaista suhdetta voida oikein muodostaa.

Toiseen karttaani Euroopasta valitsin hedelmällisyysluvun sekä huoltosuhteen. Tätä karttaa tehdessäni huomasin, että monessa Balkanin maassa sekä mm. Ukrainasta ja Valko-Venäjältä näitä tietoja ei ollut saatavilla ja tällä kertaa laitoin kyseiset maat ”Ei dataa” luokkaan ja näin myös aineiston jakauma on huomattavasti parempi. Mitä itse aineistoon tulee, niin ei tässäkään juurikaan ole mitään yhteyttä. Ajatukseni oli, että kun huoltosuhde on suurempi, niin hedelmällisyys luku on pienempi, mutta unohdin yhden aika olennaisen osan huoltosuhteesta. Tilastokeskuksen mukaan ” huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään.” Jostain syystä oletin, että huoltosuhteeseen kuuluu vain eläkkeellä olevat. Jos hedelmällisyysluku on suurempi, on myös huoltosuhde suurempi, koska myös lapsia on enemmän. Eli toisin sanoen jos vanhuksia ja/tai lapsia on enemmän, niin huoltosuhde on suurempi (huh, tulipas toistoa…).

huoltosuhdehedelmällisyys

Kuva 2 . Euroopan huoltosuhteet ja hedemällisyysluvut.

Monessa Euroopan maassa hedelmällisyysluku on noin kaksi tai hieman alle ja pienimmät luvut löytyvät mm. Puolasta ja Slovakiasta, mutta esimerkiksi Puolassa huoltosuhde on yksi Euroopan ”parhaimpia”, mutta pienen hedelmällisyysluvun takia tämä tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa. Huoltosuhde suuressa osassa Euroopan maista on noin 50 tasolla.

Seuraavaksi mennäänkin sitten omaan Japanin karttaani, jonka tein alusta alkaen kotonani, illalla, pimeässä ja ihan yksin. Ja kuinka helposti se sujuikaan! Yliopiston koneella en jostain syystä saanut liitettyä Japania koordinaatistoon, mutta kotona tuokin sujui parissa minuutissa. Itse kartan piirtämiseen meni hieman alle puoli tuntia ja itse päätin merkitä karttaani vain Japanin eri alueet (regions) prefektuurien sijaan (joita on yli 40). Prefektuurit olisivat antaneet ehkä paremmat eväät eri alueiden vertailuun, mutta itse tosiaan tein jo nuo kaksi karttaa Euroopasta joten totesin, että eiköhän tämä työmäärä riitä ihan hyvin tähän tehtävään. Kun kartta oli piirretty, oli aika etsiä aineistoja ja löysinkin ihan hyvät tilastot Japanin tilastollisesta vuosikirjasta. Törmäsin kuitenkin samaan ongelmaan kuin Kujalan Sanna: tilastot olivat kerätty hyvinkin yksityiskohtaisesti ja epäkäytännöllisesti ja esimerkiksi vanhempien luona asuvien ihmisten määrä oli eritelty hyvinkin tarkkaan. Vaikka meillä Suomessa onkin hyvät tilastot, veivät japanilaiset tämänkin vähän korkeammalle tasolle.

Japanivalmis

Kuva 3. Japanin väestöntiheys ja liikenneonnettomuuksien määrä.

Itse karttaan laitoin eri alueiden väestöntiheydet sekä liikenneonnettomuuksien määrä (tarjolla olisi ollut jos jonkinnäköistä tilastoa mm. mitkä ajoneuvot olivat olleet kolareissa, mutta totesin, että pelkät onnettomuudet riittäisivät). Oletuksena oli, että tiheämmin asutuilla alueilla onnettomuuksia sattuisi enemmän ja suurimmaksi osaksi tilanne olikin näin. Väestöntiheyttä ehkä paremmin tähän olisi sopinut kuitenkin ihan vain väestönmäärä, mutta käy se näinkin. Japanissa onnettomuuksien määrä on yksi maailman alhaisimpia ankarien rangaistusten ja ehdottoman nolla-toleranssin takia, ja Japanissa kuoleekin liikenneonnettomuuksissa 3,8 ihmistä 100 000 ihmistä kohden (Suomessa vastaava luku on 5,7 ja USA:ssa 13,9).

Eniten onnettomuuksia tapahtui Kanton-alueella joka onkin ylivoimaisesti tiheimmin asuttu alue Japanissa yli 40 000 000 ihmisellä (joka on liki kolmasosa koko maan väestöstä) ja vähiten Hokkaidossa (pohjoisin saari) joka on myös väljiten asuttu alue. Muutenkin japanilainen autoilukulttuuri on aika rauhallista, kerran Tokiossa käyneenä voin sanoa, että muista tienkäyttäjistä ei pahemmin vaaraa ollut (tosin Tokiossa julkinen liikenne on erittäin kovassa käytössä), mutta syrjäisemmillä seuduillakaan ei pahemmin kaahailtu. Yhteensä liikenneonnettomuuksia tapahtui noin 390 000, mutta en mistään löytänyt tietoa siitä, että mikä lasketaan onnettomuudeksi, riittääkö pieni valopylvään kolhaiseminen täyttämään onnettomuuden vaatimukset? Ohessa vielä kartta, jossa Japanin väestön tiheys on ilmaistu ilmeisesti kuntien tarkkuudella.

Japanin väestöntiheys 2010

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen kurssiin ja sillä opittuihin asioihin, mutta jos nyt tämä MapInfo riittäisi tältä kertaa. Seuraavaksi taidammekin perehtyä ArcGisiin, ja ainakin toisen vuosikurssin opiskelijat ovat sanoneet, että kyseessä on huomattavasti parempi ohjelma. Toivotaan näin!

Lähteet:

Kujala, S. Kurssikerta 7: Tokio kadoksissa <https://blogs.helsinki.fi/kusaku/> Luettu 27.2.2015

AngloInfo, Road traffic accidents <http://japan.angloinfo.com/transport/driving/road-accidents/> Luettu 27.2.2015

World life expectancy, road traffic accidents deathrate by country <http://www.worldlifeexpectancy.com/cause-of-death/road-traffic-accidents/by-country/> Luettu 27.2.2015

Statistic Bureau of Japan, Statistical Maps of Japan <http://www.stat.go.jp/data/chiri/map/c_koku/mitsudo/pdf/2010.pdf> Luettu 27.2.2015

Tilastokeskus, Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde? <http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html> Luettu 27.2.2015

THL, Indikaattoripankki SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu> Luettu 27.2.2015

Statistic Bureau of Japan, Statistical Yearbook of Japan 2015 <http://www.stat.go.jp/english/data/nenkan/index.htm> Luettu 27.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *