University of Helsinki
WHO:n mukaan maailmassa tapahtuu vuosittain 20 000 torjunta-ainesta johtuvaa kuolemaa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa vuonna 2005 torjunta-aineita käytettiin 0,5 kg/asukas. Lisäksi torjunta-aineiden valmistus on keskittynyt monikansalliselle yhtiölle, eli kymmenen yhtiötä hallitsee 89 % maailman torjunta-ainekaupasta. Neljä suurinta ovat Bayer (19 %), Syngenta (19 %), BASF (11 %) ja Dow AgroSciences (10 %), jotka toimivat myös siemenkauppiaina ja –jalostajina.
Ihmiset ovat varsin tietämättömiä torjunta-aineiden käytön terveysvaikutuksista. On selvää, että torjunta-aineita levittävillä ihmisillä on riski altistua, mutta varsin harva osaa aavistaa toistuvien torjunta-aineruiskutusten aiheuttavan terveyshaittoja myös sivullisille. Merkittävä ennakkotapaus on Georgina Downsin v. 2008 voittama oikeusjuttu Englannin hallitusta vastaan. Downs syytti hallitusta siitä, että se ei torjunta-ainelainsäädäntönsä avulla ollut suojellut maaseudun ihmisiä intensiivisen maatalouden torjunta-aineiden käytön haitoilta. Hän oli kumppaneineen kerännyt seitsemän vuotta todistusaineistoa asuintalojen ja koulujen ympärillä toistuvasti levitettävien torjunta-aineiden aiheuttamista terveyshaitoista. Voiton jälkeen ei torjunta-ainelainsäädäntöön kuitenkaan tullut muutosta.
Tansaniassa tehtiin 2007 haastattelututkimus tomaatin-, kaalin- ja sipulinviljelijöiden pestisidien käytöstä . Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienviljelijöistä lähes 60 % käytti hyönteisten torjunta-aineita, vajaat 30 % sienitautien torjunta-aineita ja 10 % rikkakasvien torjunta-aineita. Kolmasosa viljelijöistä levitti torjunta-aineseoksia. Kukaan haastatelluista ei ollut saanut myyntipakkauksista tai neuvojilta käyttöopastusta tankkiseosten tekoon. Yli puolet vastaajista käytti torjunta-aineita yli viisi kertaa kasvukauden aikana. Viljelijöistä 69 % ilmoitti tunteneensa olevansa huonovointinen torjunta-aineiden levityksen jälkeen. Oireita, joita viljelijät kytkivät torjunta-aineiden käyttöön, olivat iho-ongelmat, päänsärky ja huimaus.
USA:ssa maatalousministeriön selvityksen mukaan 73 %:ssa tavanomaisesti viljellyistä tuotteista on ainakin yhden torjunta-aineen jäämiä, mutta luomutuotteista vain 23 %:ssa.
Torjunta-aineiden käyttö on haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Klassinen esimerkki on tutkija Rachel Carsonin kirja ”Äänetön kevät”, jossa kirjoittaja osoitti, kuinka torjunta-aineiden käyttö (DDT) johti lintujen munan kuorien ohenemiseen ja haudontojen epäonnistumiseen munien rikkoutuessa. Länsimaissa on tästä torjunta-aineen (DDT) käytöstä jo valtaosin luovuttu.
Torjunta-aineiden haitoista saadaan tietoa yleensä vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua aineen käyttöönoton jälkeen. Sienitautien torjunta-aine Benomyylin käytöstä on luovuttu, koska se on myrkyllistä mm lieroille. Yleisin rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatti (Roundup) on äskettäin osoittautunut hyvin haitalliseksi vesiekosysteemeissä ja erityisesti sammakoiden poikasille.
Torjunta-aineiden käyttöä voi häiritä tai jopa estää biologisen typensidonnan kokonaan. Torjunta-aineet voivat häiritä isäntäkasvien ja typensitojamikrobien keskinäistä viestintää ja yhteistoimintaa.
Torjunta-aineet tekevät tehottomaksi palkokasvin viestieritteet ja typensitojamikrobit eivät reagoi kasveihin toivotulla tavalla. Näin torjunta-aineiden käyttö voi lisätä typpilannoituksen tarvetta.
Luomukasvinsuojelu perustuu viljelyjärjestelmän ja viljelyolosuhteiden säätelyyn sellaiseksi, että kasvintuhoojien on vaikea lisääntyä tai sitten ympäristötekijät suosivat kasvintuhoojien vastavaikuttajia, esim. loisia. Valitettavasti luomukasvinsuojelun tutkimus ja kehittäminen kärsii resurssien niukkuudesta. Osasyynä heikkoon rahoitukseen saattaa olla se, että luomumenetelmiä on vaikeampi tuotteistaa ja kaupallistaa kuin kemikaaleihin perustuvaa tavanomaista kasvinsuojelua.
Kirjoittanut Jaana Väisänen
Lue lisää:
Kuka omistaa luonnon? –esipuhe
https://blogs.helsinki.fi/ruoka-ja-kestavyys/2009/06/30/kuka-omistaa-luonnon/
ETC group 2008. Who owns nature?
http://www.etcgroup.org/en/materials/publications.html?pub_id=707
Georgina Downsin voitto korkeimmassa oikeudessa 14.11.2008:
http://www.pesticidescampaign.co.uk/documents/Georgina%20High%20Court%20victory%20statement%20for%2014th%20Nov%202008.pdf
A.V.F. Ngowi, T.J. Mbise, A.S.M. Ijani, L. London, and O. C. Ajayi 2007. Pesticides use by smallholder farmers in vegetable production in Northern Tanzania. Crop Prot. 26 (11): 1617–1624.
Conception Date Affects Baby’s Future Academic Achievement www.medicine.indiana.edu/news_releases/viewRelease.php4?art=686
Premature Births May be Linked to Seasonal Levels of Pesticides and Nitrates in Surface Water
www.medicine.indiana.edu/news_releases/viewRelease.php4?art=685
http://www.luomu.fi/kulutus/uutisarkisto2007.htm#59 15.10.2007
Relyea, R. A. 2005. The Impact of Insecticides and Herbicides on the Biodiversity and Productivity of Aquatic Communities. Ecological Applications vol 15, Nr 2. Ss. 618–627.
www.esajournals.org/esaonline/?request=get-toc&issn=1051-0761&volume=015&issue=02
http://www.luomu.fi/yleista/uutisarkisto2005.htm 14.4.2005
Fox ym. 2007. Pesticides reduce symbiotic efficiency of nitrogen-fixing rhizobia and host plants. Proc Natl Acad Sci U S A. 2007 June 12; 104(24): 10282–10287. doi: 10.1073/pnas.0611710104.
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1885820&tool=pmcentrez&rendertype=abstract
Fox. J. 2007. Pesticides choke pathway for nature to produce nitrogen for crops
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2007-06/uoo-pcp060507.php
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisarkisto2007.htm 22.6.2007