Mikä heiluttaa ruuan hintaa?

Kirjoittanut Jaana Väisänen

 

Kansainvälisen maatalouskaupan hintaheilahtelun syyt ovat moninaiset, mutta seuraavassa on kuvattu muutamia heilahtelua aiheuttavia tekijöitä:

 

Energiamarkkinat:

Pientuottajien toimeentulon ja tuotannon kehittämisen haaste muuttuu entistä vaikeammaksi, koska korkean teknologian tuotantopanosten valmistuksen vaatima energia saadaan pääasiassa öljystä ja fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat nousemaan jatkuvasti. Biopolttoaineiden käyttöönotto lisää uuden tekijän ruokakriisiin, sillä biopolttoaineita, pääasiassa bioetanolia ja biodieseliä, tuotetaan maatalouden rehu- ja ruokakasveista. On todennäköistä, että tulevaisuudessa energiaraaka-aineen tuottamisesta maksetaan paremmin kuin ruuan tuottamisesta, jolloin ruuan saatavuus vähenee ja samalla sen hinta nousee.

 

Luonnonvarojen käytön trendit

Maatiloilla maa, vesi, kasvillisuus ja monimuotoisuus määräävät pohjimmiltaan ruuantuotannon kestävyyden. Näiden luonnonvarojen kestämätön käyttö heikentää maan sadontuottokykyä, ja aiheuttaa ruokapulaa. Ja näiden virheiden korjaaminen on hidasta ja kallista. Ympäri maailmaa löytyy hyviä esimerkkejä riistoviljeltyjen maiden kasvukunnon palauttamisesta luomuviljelytekniikoiden avulla lisäämällä viljelyjärjestelmän monimuotoisuutta ja tehostamalla eloperäisen aineksen kierrätystä (ks. viitteet alla). Monimuotoisten kestävien viljelyjärjestelmien avulla tuotanto on viljelyvarmempaa muuttuvan ilmaston aiheuttamia yllätyksiä vastaan ja kaupalliset riskit ovat pienempiä kuin monokulttuuriviljelyssä.

 

Markkinoiden keskittyminen

Maataloustuotteiden maailmankaupassa valta on vain muutaman yrityksen hallinnassa (Ks. Who owns nature?). Esimerkiksi USA:ssa 90-luvun lopulla neljä yritystä hallitsi 69 %:ia maissin lisäysaineiston markkinoista, kun 1930-luvulla tarjoajia oli yli 150. Sama keskittymiskehitys näkyy myös Euroopassa.

 

Teollisuuden kokemassa muutoksessa kahden viime vuosikymmenen aikana ollut silmiinpistävää agrokemikaali- ja siementuotantoyritysten yhteisomistajuus. Tämä yhteensopivien kemikaalien, kasvinsuojelytekniikoiden ja siementen myyntistrategia on ollut menestyksekäs. Myös meillä keskusliikkeet ovat ottaneet käyttöön erilaisia viljojen kasvuohjelmia, jotka helpottavat viljelijän päätöksentekoa, mutta samalla ne ovat kuitenkin lisänneet tilojen riippuvuutta ulkoisista panoksista ja vähentäneet tilojen joustavuutta ja kykyä toimintatapojen muutokseen.

 

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä noin 30 % liittyy maataloustuotannon harjoittamiseen. Hiilen, öljyn, ravinteiden ja maataloustuotteiden suhteelliset hinnat sekä kekseliäisyytemme uusien käytäntöjen luomiseen tulevat määrittelemään päästöjen vähentämisen tai poistamisen kannattavuuden viljelijöille. Eläinvalkuaisen kysynnän kasvu kehittyvissä maissa tuo lisähaastetta tämän muutoksen läpivientiin.

 

 

Lue lisää:

IAASTD. 2009. Issues in Brief.  Food Security in a Volatile World. www.agassessment.org/docs/10505_FoodSecurity.pdf

Chin, Lim Li. 2008. Is organic agriculture productive? www.oaklandinstitute.org/?q=node/view/499

 

ETC group 2008. Who owns nature?