Luomu pelastaa maailman 4/10: Vesi

Maatalous kuluttaa maailman makean veden tarpeesta noin 70 %. YK:n tiedotteen mukaan noin 80 prosenttia maailman vedenlähteistä on ylikuormitettuja.

 

Maatalouden kasvanut vedenkulutus johtuu useasta syystä; väestönkasvusta, eläintuotteiden kulutuksen lisääntymisestä ja viljelyn keskittymisestä muutaman ”janoisen” lajin tuotantoon, eli vehnän, maissin ja riisin viljelyyn.

 

Elintason nousu kehitys- ja kehittyneissä maissa on aina johtanut eläinperäisen ruuan kulutuksen kasvuun. Niinpä jos 3000 kalorin päivittäisestä energiamäärästä 20 % on peräisin eläintuotteista ja 80 % kasvituotteista, yhden ihmisen vuotuiseen ruuantarpeen tyydyttämiseen tarvitaan 1300 kuutiota vettä. Eläinperäisen ruuan osuuden nostaminen 10 prosenttiyksiköllä lisää vedenkulutuksen 1700 kuutioon/henkilö. Suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki onkin juuri tuo 1700 kuutiota/vuosi.

 

Väestönkasvu ja viljan laaja maailmankauppa ovat johtaneet siihen, että vehnää, maissia ja riisiä (joiden osuus maailman viljantuotannosta on yli 85 %) on ryhdytty viljelemään myös alueilla, joille ne eivät ilman kastelua soveltuisi.

 

Taloustieteilijät Rebecca Moore ja Joseph Price selvittivät mitkä tekijät vaikuttavat maatilojen vedenkäytön tehokkuuteen USA:n Georgiassa. Tutkimuksen otos koostui tavanomaisista, luomu- ja kyntämättä viljelevistä tiloista. Luomu- ja kyntämättä viljellyt tilat osoittautuivat tehokkaammiksi vedenkäyttäjiksi kuin tavanomaiset tilat, ja suurikokoisemmat tehokkaammiksi kuin pienet. Luomutuotannon tehokkaampi vedenkäyttö johtuu maaperän multavuuden lisääntymisestä ja sen kautta parantuneesta vedenpidätyskyvystä sekä monipuolisemmasta syvä- ja matalajuurisia kasveja sisältävästä viljelykierrosta.

 

Kirjoittanut Jaana Väisänen

 

Lue lisää:

Vedestä on pula

https://blogs.helsinki.fi/ruoka-ja-kestavyys/2009/05/29/vedesta-on-pula/

 

Vedestä on pula. Alkuperäisjulkaisu: Swedish Research Council FORMAS 2008. Water for Food. http://www.formas.se/upload/EPiStorePDF/Water_for_food_R5__2008/WaterforFood.pdf

Moore, R. & Price, J. 2009. Productive Efficiency in Water Usage: An Analysis of Differences among Farm Types and Sizes in Georgia. Agricultural and Applied Economics Association. 2009 Annual Meeting, July 26-28, 2009, Milwaukee, Wisconsin. http://ageconsearch.umn.edu/handle/49482

Luomu pelastaa maailman 3/10: Ilmasto

Ilmakehämme on lämpenemässä massiivisen fossiilisen energian kulutuksen ja luonnosta luontaisesti vapautuvien kasvihuonekaasujen takia. Kasvihuonekaasuihin kuuluvat mm. hiilidioksidi, metaani, typpioksidit, vesihöyry ja otsoni. Ihmisen aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä  puolet johtuu hiilidioksidipäästöistä. Nämä kasvihuonekaasut pidättävät lämpöä ilmakehässä aiheuttaen muutoksia lämpötilassa ja muissa ilmastoprosesseissa.

 

Väkilannoitteiden raaka-aineena käytettävän ammoniumnitraatin valmistus tuottaa typpioksidia ilmakehään, joka on 320 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Yhden ammoniumnitraattitonnin valmistaminen tuottaa 6,7 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (typpioksidikaasua ilmoitettuna sen vaikutuksia vastaavana hiilidioksidimääränä)

 

Luomuviljelyn pitkäaikaiskokeet ovat osoittaneet, että maan orgaanisen aineksen ja sitä myötä hiilen määrä kohoaa siirryttäessä luomutuotantoon. Näin luomupelto toimii hiilinieluna sitoen ilmakehän hiilidioksidia. Rodale-instituutin pitkäaikaiskokeiden tuloksiin pohjaavan tiedotteen mukaan kaksi eekkeriä luomuviljelyssä sitoo yhtä paljon hiiltä kuin mitä yksi auto tuottaa hiilidioksidipäästöjä 15000 mailin vuosikulutuksessa.

 

Maaperä ei kuitenkaan pysty sitomaan kaikkea ihmistoiminnan ilmakehään päästämää hiilidioksidia, vaan kulutustottumuksia ja ruokavaliota tulisi muuttaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviksi. Lihankulutuksen vähentäminen pudottaisi maatalouden kasvihuonepäästöjä merkittävästi, ja samalla ruokaturva paranisi.

Kirjoittanut Jaana Väisänen

Lue lisää:

LaSalle, T.J. & Hepperly, P. 2008. Regenerative Organic Farming:A Solution to Global Warming

http://www.rodaleinstitute.org/files/Rodale_Research_Paper-07_30_08.pdf

file:///C:/Users/jarajala/AppData/Local/Temp/regenerativeorganicfarmingsolutionglobalwarming.pdf

Farming Systems Trial

Hepperly, P. 2003. Organic farming sequesters atmospheric carbon and nutrients in soils.

http://www.rodaleinstitute.org/ob_2


Kuestermann, B., Kainz, M., Huelsenbergen, K-J. 2008.
Modeling carbon cycles and estimation of greenhouse gas emissions from organic and conventional farming systems. Renewable Agric and Food Systems: 23 (1);38-52. doi:10.1017/S1742170507002062
Huelsenbergen, K-J. & Kuestermann, B. 2007.
Ökologischer Landbau – Beitrag zum Klimaschutz. 3. Öko-Landbau-Tag am 07.03.2007 in Freising, Tagungsband, LfL-Schriftenreihe 3/2007, pp. 9-21. ISBN 1611-4159.
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisarkisto2008.htm     13.2.2008

Luomu pelastaa maailman 2/10: Energia

Kirjoittanut Jaana Väisänen

 

Nykyisin ruuantuotannossa käytetään keskimäärin kymmenen kaloria fossiilista energiaa yhden ruokakalorin tuottamiseen. Englannin maatalousministeriön laskelman mukaan luomutuotannossa käytetään 25 % vähemmän fossiilista energiaa saman energiamäärän tuottamiseen mitä tavanomaisessa tuotannossa. David Pimentel Cornellin yliopistosta USA:sta arvioi pitkäaikaiskokeiden perusteella, että luonnonmukaisessa maissintuotannossa käytettiin 30 % vähemmän fossiilista energiaa kuin tavanomaisessa tuotannossa satotason ollessa yhtä suuri. Sveitsiläisessä DOK- kokeessa luomuviljely käytti fossiilista energiaa 36-53 % vähemmän per hehtaari tai 20-56 % vähemmän per tuoteyksikkö kuin tavanomainen tuotanto. Tämä vertailu perustui 21 vuoden tuloksiin.

 

Tavanomaisen ja luomutuotannon energiankulutuksen selkeimmät erot liittyvät väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistukseen, kuljetukseen ja levitykseen. Energiaa kuluu myös eri tuotantotapojen aiheuttamien ympäristöhaittojen korjaamisen, kuten juomaveden heikentyneen laadun, ruoka- tai työperäisten sairauksien hoidon tai maan heikentyneen viljavuuden takia. Näitä välillisesti syntyneiden seurausten energiankulutusta on vaikea mitata.

 

Asia ei kuitenkaan ole ihan näin mustavalkoinen. Luomumenetelmin voidaan harjoittaa täällä pohjoismaissa esimerkiksi ympärivuotista kasvihuonetuotantoa, joka tuotantomuotona on energiankäytöltään tehotonta. ”Ympärivuotisesti viljellyn tomaatin hiilijalanjälki tomaattikiloa kohden on noin 5–7 kiloa. Se vastaa 23–32 kilometrin autoilua.”, kertoo tutkija Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä.

 

Ympärivuotisesti luomutomaattia Suomessa tuottavat viljelijät ovat ryhtyneet kehittämään tuotantoaan ympäristöä säästävämmäksi mm. vähentämällä viljelypinta-alaa talvikaudeksi, käyttämällä valaistuksessa vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämmityksessä lauhdelämpöä tai turvetta. Pakkausmateriaaliksi on valittu biohajoava kalvo. Koska luomutomaatin keskisato on saatu tavanomaisen tomaatin tasolle, on tuoteyksikköä kohti laskettu hiilijalanjälki selvästi tavanomaista tomaattia pienempi, väittää yrittäjä Esa Kivioja.

 

Pimentel, D. 2006. Impacts of organic farming on the efficiency of energy use in agriculture. An Organic Centre State of Science Review.

 

Mäder, P. & Fliessbach, A. 2005. Sustainability of organic and integrated farming (DOK trial)Ecosystem services as a tool for production improvement in organic farming  – the role and impact of biodiversity. Ecological Agriculture – 45. CUL.

 

Vasama, T. 2009. Tomaattien synnit. Helsingin Sanomat 19.4.2009

 

Luomutomaatti kasvaa Suomessa ekologisesti kestävästi. Finfood uutiset 22.4.2009.

Luomu pelastaa maailman 1/10: Sato

Vähemmän teollistuneissa maissa, joihin maailman ruokapula pääasiassa keskittyy, siirtyminen tavanomaisesta luomutuotantoon parantaa satotasoa. Väite perustuu 286 tutkimuksen tai kehittämishankeraportin tuloksiin 57 maassa. Sadonlisäysten keskiarvo tässä aineistossa oli 64 prosenttia (ks. Chin). Toisessa laajassa meta-analyysissa satovertailuaineisto jaettiin kehitysmaihin ja kehittyneisiin maihin. Kehitysmaiden luomutuotanto (133 vertailua) ylitti tavanomaisen tuotannon satotason ja kotieläintuotoksen 80 %:lla, mutta kehittyneissä maissa (160 vertailua) se jäi tavanomaisesta tuotannosta jälkeen 8 prosenttia (ks. Badgley ym 2007)

 

Teollistuneiden maiden käytännön maatilojen satovertailuissa luomutuotannon sadot ovat kuitenkin jääneet 30 % pienemmiksi tavanomaisten tilojen sadoista. Tällaisia tietoja on esitetty mm.Iso-Britanniasta ja Suomesta viljojen osalta. Sen sijaan USA:ssa on useassa viljelyjärjestelmävertailussa todettu luomuviljelyn olevan yhtä satoisaa kuin tavanomaisen tuotannon. Luomuviljojen viljelyssä vuosittaisia satovaihteluja saattavat aiheuttaa ongelmat mekaanisen rikkakasvintorjunnan tehokkuudessa.


Kirjoittanut Jaana Väisänen

 

Badgley C. ym. 2007. Organic agriculture and the global food supply. Renewable Agriculture and Food Systems 22 (2): 86-108.

 

Chin, Lim L. 2009. Luomutuotanto voi ruokkia nälkäiset ja pelastaa ympäristön. HS Vieraskynä 20.03.2009.  

Pretty, J., Noble, A.D., Bossio, D., Dixon, J., Hine, R.E., Penning De Vries, F.W.T. & Morison, J.I.L. 2006. Resource-conserving agriculture increases yields in developing countries. Environmental Science & Technology 40, 4: 1114-1119.

Luomussa hyvät sadot ja tavanomaiset riskit. Wisconsin: viljelyjärjestelmien riski ja satoisuus

https://blogs.helsinki.fi/ruoka-ja-kestavyys/2009/05/31/luomussa-hyvat-sadot-ja-tavanomaiset-riskit-2/

 

The impact of organic farming on food security in a regional and global perspective, in Halberg, Niels; Alrøe, Hugo Fjelsted; Knudsen, Marie Trydeman and Kristensen, Erik Steen, Eds. Global Development of Organic Agriculture: Challenges and Prospects, chapter 10, page pp. 277-322. CABI Publishing.

http://www.orgprints.org/9209/