Suomeksi

Russian Media Lab on monitieteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Venäjän mediakentästä, syventää suomalaisen median Venäjä-asiantuntemusta ja tukea kriittisen median kehitystä Venäjällä. Sananvapauden tila Venäjällä on huolestuttava, mutta mahdollisia kehityssuuntia on kuitenkin monia – siksi sananvapauden rakentumista tulee tukea ja tutkia.Russian Media Lab -hanketta (2016-2018) koordinoi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti ja rahoittaa Helsingin Sanomain säätiö.

Russian Media Lab -hankkeen johtaja on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro. Hänellä on laaja asiantuntemus Venäjän poliittisesta kehityksestä, nationalismista, modernisaatiosta ja mediakentästä. Kangaspuro on johtanut useita Venäjän mediaan pureutuvia tutkimushankkeita, esimerkiksi Memory at War. Cultural dynamics in Poland, Russia and Ukraine, Constructing Russian Identity in the Media: Between the History of WW II and the Future of Europeanness ja Russian Identity in the Media and Identity Politics in Eastern Europe. Professori Kangaspuro päätoimitti vuosina 2002-2012 Idäntutkimusta, joka on Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen johtava tieteellinen aikakauskirja.

lassila_300x450Filosofian tohtori Jussi Lassila työskentelee tutkijatohtorina Aleksanteri-instituutissa. Hän on väitellyt Kremliä tukevien nuorisojärjestöjen poliittisesta viestinnästä (2011). Lassila on tutkinut toisen maailmansodan käyttöä nyky-Venäjän julkisuudessa ja osana identiteettipolitiikkaa, sekä poliittisten aatteiden vuorovaikutusta hallinnon ja opposition välillä Putinin aikana. Lassila on julkaissut mm. teoksen The Quest for an Ideal Youth in Putin’s Russia II: The Search for Distinctive Conformism in the Political Communication of Nashi, 2005-2009 (Ibidem Verlag 2012, Columbia University Press 2014). Lassila on perehtynyt erityisesti diskurssianalyysiin, poliittiseen viestintään, jälkisosialistiseen identiteettipolitiikkaan, nationalismiin ja populismiin.

lehtisaari_300x450Yhteiskuntatieteiden tohtori Katja Lehtisaari on tutkinut mm. Venäjän nykymediaa, erityisesti sanoma- ja aikakauslehdistöä, sekä suomalaisen sanomalehdistön konvergenssikehitystä. Hän työskentelee tutkijatohtorina Aleksanteri-instituutissa ja on mukana Suomen Akatemian Venäjän modernisaation valinnat -huippuyksikössä sekä tutkimusryhmän jäsenenä Facing the Coordination Challenge: Problems, Policies, and Politics in Media and Communication Regulation (FACE) akatemiaprojektissa. Lehtisaari on aiemmin työskennellyt myös toimitussihteerinä Taloussanomissa ja journalistiikan tuntiopettajana Tampereen yliopistossa. Hän työskenteli keväällä 2015 vierailevana tutkijana Reuters-instituutissa Oxfordin yliopistossa.

ratilainen_300x450Filosofian tohtori Saara Ratilainen on vuonna 2013 laudaturilla väitöskirjastaan palkittu post doc -tutkija Tampereen yliopistossa ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Hänen tutkimusintressejään ovat venäläinen media, sukupuolen tutkimus, kulttuurintutkimus, venäjän kieli ja kirjallisuus sekä nykyvenäläinen kulutusyhteiskunta ja kulutuskulttuuri. Ratilaisen väitöskirja käsittelee venäläisten naisten kuluttajalehtiä ja postsosialistisen kulutuskulttuurin diskursiivista muodostumista. Touko-kesäkuussa 2015 hän työskenteli vierailevana tutkijana Leedsin yliopiston Venäjä-keskuksessa (Leeds Russian Center) Iso-Britanniassa.

 

Valtiotieteiden tohtori Freek van der Vet työskentelee tutkijana Aleksanteri-instituutissaKoneen Säätiön rahoituksella. Hän väitteli joulukuussa 2014 Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Van der Vet on tutkinut väitöskirjassaan, millaisia strategioita venäläiset juristit käyttävät viedessään kanteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kadonneiden, syrjinnän ja kidutuksen uhrien puolesta. Van der Vetillä on seitsemän vuoden kokemus kenttätyöstä Venäjällä, ja hän on haastatellut lukuisia poliitikkoja, lakimiehiä, uhreja ja ihmisoikeusaktivisteja.

 

Filosofian tohtori Mariëlle Wijermars toimii post doc -tutkijana Aleksanteri-instituutissa ja on affilioitunut ensisijaisesti Russian Media Lab tutkimushankkeeseen. Aiemmin hän on toiminut luennoitsijana Amsterdamin yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi Groningerin yliopistosta vuonna 2016 väitöskirjallaan Memory Politics in Contemporary Russia: Television, Cinema and the State. Hänen tutkimusintressinsä sijoittuvat politiikan, median ja kulttuurisen produktion leikkauspisteisiin ja pitävät sisällään nyky-Venäjän politiikan, propagandan ja sensuurin, historian politisoinnin ja median käytön työkaluna sisä- ja ulkopolitiikassa itäisessä Euroopassa. Russian Media Lab projektissa hänen tutkimuksensa keskittyy sananvapauteen ja Runetin muuttuvaan yhteiskunnalliseen rooliin.