1. Kurssikerta: MapInfo tutuksi vaikeuksien kautta

Tvt3- kurssin ensimmäinen opetuskerta pyörähti käyntiin ja tehtävänämme oli tutustua MapInfo- karttaohjelman ihmeelliseen maailmaan. TVT1-kurssilla olimme jo käyttäneet kyseistä ohjelmaa hieman, mutta sen käyttö näytti olevan lähes täysin unholassa. TVT2-kurssilla käytimme taas toista karttojen laadintaohjelmaa CorelDraw:ta, joten se lienee sekoittanut hieman aivojen muistisoluja.

Ensimmäiset tunnit kuluivat siis MapInfon erilaisiin toimintoihin tutustumisessa. Kun tietokone-osaamiseni tunnetusti ei ole kovin hyvää luokkaa, muutaman hetken keskittymisen herpaantumisen jälkeen huomasin olevani täydellisen hukassa opettajan esittämistä ohjelman käskytyskomennoista. Kuitenkin, kun laitoin sata prosenttisesti jälleen ajatukseni takaisin MapInfoon, onnistuin riippumaan mukana loppuun saakka. Täytyy kuitenkin myöntää, että näiden lukuisien käymiemme toimintojen jälkeen en voi täydellisesti muista kaikkia käskytyksiä ja sitä, mistäpäin MapInfoa mikin toiminto löytyykään. Onneksi alkuvaiheessa ainakin on pelastava paperi, jossa ohjeet on selvästi kirjoitettuna paperille. Mutta mitä enemmän käytämme kyseistä ohjelmaa, sitä sujuvammin, jopa minä, uskon löytäväni siitä erilaiset toiminnot ja niiden tarkoitukset.

Tähän asti kaikki oli kertausta ensimmäisestä kurssista, mutta seuraavaksi pääsimme uuteen asiaan. Ensin harjoittelimme opettajan johdolla koropleettikartan laatimista Helsingin kunnan alueen tietojen pohjalta. Opin käyttämään etenkin histogrammi- verkkotyökalua jakauman tulkitsemiseen. Lisäksi karttaan kuuluvat mittajana ja pohjoisnuoli löytyivät asiallisesti karttaan mukaan. Lopuksi jo ajattelin, että tämähän oli helppoa.Tämä ajatus sai kuitenkin ajoittain hienoisia kolauksia.

Meidän itsenäisenä tehtävänä oli tämän jälkeen tarkoitus laatia MapInfon avulla koropleettikartta Suomesta Kunnat2011- aineiston tietystä ominaisuudesta. Kartan ominaisuusarvot luokiteltiin tietyllä luokittelutavalla, sen mukaan minkälainen jakauma oli kyseessä. Itse valitsin aineistosta Avioliitot Suomessa eri kunnittain vuonna 2011( Kuva 1). Valintaan vaikutti lähinnä se, että minusta avioliittojen solmimismäärä on vähentynyt hurjasti viime vuosikymmenistä. Siksi oli mielenkiintoista nähdä missäpäin Suomea ja missä kunnissa tarkalleen pariskunnat nykyisin vihkiytyvät.

Kuva1. Avioliittojen solmimismäärä Suomen kunnissa vuonna 2011(MapInfo,Kunnat2011-aineisto).

Kokemattomampikin kartan lukija huomaa ylläolevasta kartasta, että avioliittojen esiintyminen ei missään nimessä ollut tasaista Suomessa viime vuonna. Koska avioliittojen jakauma oli erittäin epätasainen, valitsin luokittelutavaksi luonnolliset luokkavälit. Aineiston jakauma oli rikkonainen ja siksi se vaikutti luokitteluun tehden siitä vähintäänkin mielenkiintoisen. Tässä kartassa avioliittojen solmimislukumäärä jaettiin viiteen eri luokkaan: 0-20, 20-30, 30-40, 40-50 ja 50-4150. Viimeinen luokka on kylläkin suhteettoman suuri ja antaa epäselvän kuvan siitä, paljonko avioliittoja on tarkalleen solmittu. Kävin läpi muitakin luokittelutapoja, mutta ne antoivat tälle aineistoille vähintään yhtä omituisia tuloksia, joten siksi päädyin edellämainittuun. Vertailukohdetta voi etsiä vaikkapa Tuuli Rissasen blogista, jonka Kurssikerta1-kartassa esitetään yli 65-vuotiaiden osuutta Suomen kunnissa vuonna 2011. Hänen kartassaan yli 65-vuotiaiden jakauma on päinvastainen kuin omani. Se on erittäin tasainen ja jokainen luokka saa lähes yhtä paljon lukuarvoja.

Karttaa tulkitessa huomaa heti kuinka kaksi ääripää-luokkaa, 0-20 ja 50-4150, saivat huomattavasti enemmän esiintymisarvoja kuin kolme muuta. Jopa 142 kunnassa solmittiin vain nollasta kahteenkymmeneen avioliittoa vuonna 2011. Toisaalta toisessa ääripäässä olivat 97 kuntaa, jossa vihittiin taas 50- 4150 avioliittoa. Karttaa lukemalla voi helposti päätellä kaupunkien vaikutuksen vihkimisten määrään. Suurin osa avioliitoista solmittiin pääkaupunkiseudulla, läntisessä Suomessa sekä Oulun seudulla. Lapissa tällaisia suurten vihkimismäärien kuntia olivat vain Rovaniemi, Kuusamo ja Tornio.

Vihkimisen painottuminen kaupunkeihin selittää ensinnäkin se, että ihmisiä on kaupungeissa luonnollisesti harvempaan asuttua seutua enemmän. Lisäksi usein ihmisten omat mieltymykset ja halut ohjaavat heidän toimintaansa. Täten voidaan ajatella useiden ihmisten haluavan naimisiin juuri kaupungissa, sielä kun ovat usein suuret ja hyvintoimivat kirkot sekä järjestelyt toimivat ehkä moitteettomammin. Tärkeä huomio on myös se, että avioitumisiässä olevat nuoret asuttavat kaupunkeja yhä enemmän ja kokonaisvaltaisemmin. Tämän huomaa erityisesti katsoessa Lapin “syrjäisten” kuntien avioitumismäärää, joka on aivan minimissä. Näillä alueilla asuukin pääasiassa vanhuksia ja jo naimisiinmenneitä keski-ikäisiä ihmisiä.

Minusta ylläolevan kartan pitäisi olla suhteellisen ymmärrettävä visuaalisesti. Se on melko yksinkertainen ja siksi sitä pitäisi osata tulkita myös “tavallinen tallaaja”.  Mitä enemmän avioliittoja on solmittu sitä tummemmalla luokalla se esitetään. Tämänkaltainen esitystapa on hyvin yleinen, joten ihmettelisin suuresti, mikäli siitä aiheutuisi epäselvyyksiä. Pohjoisnuolen ja mittakaavajanan olisi toisaalta voinut tehdä ehkä hieman suuremmalla fontilla erottamisen helpottamiseksi.

Tunnin lopussa kun olin saanut legendan karttaan ja kaikki muutkin tarpeelliset lisätiedot, huomasin poistaneeni koko kartan jollain ihmeen tavalla. Tällöin hermoni olivat todella koetuksella, mutta kun aloin laatimaan karttaa uudestaan, huomasin, että siihen meni vain murto-osa edellisestä kartasta. Siten ymmärsin, että vaikka karttojen hävittäminen kilobittiavaruuteen on turhauttavaa, on se kuitenkin erittäin hyödyllistä oppimisen kannalta.

Lähteet:

1.Rissanen.T,Blogi,Kurssikerta1: Tutustuminen MapInfoon(<https://blogs.helsinki.fi/tuulriss/>).

2. TVT3-kurssin aineisto. Kunnat2011-aineisto. Helsingin Yliopisto(<https://moodle.helsinki.fi/mod/resource/view.php?id=195171>).

 

 

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *