Toisella kurssikerralla tutustuimme kahden päällekäisen teeman koropleettikarttoihin ja niiden laadintaan. Vaihtoehtoja MapInfossa tällaisen kartan tekemiseen oli paljonkin. Näitä teemakarttoja olivat muun muassa ympyrä-, piste- ja pylväsdiagrammikartta yhdistettynä koropleettikarttaan. Minulle uudenlaisia teemakarttoja olivat Graduated-, Individual- ja Grid- teemakartat. Lisäksi kolmiuloitteisia teemakarttoja esittävät prismaattinen ja 3D-teemakartta.
Julia Kemppisen toisen kurssikerran blogissa esitelty prismaattinen teemakartta, tai kuva siitä, näyttäytyy hyvin erilaisina muihin karttoihin verrattuna. Tällä kartalla on kuvattu Suomessa olemassaolevia muun kuin virallista kieltä puhuvien asukkaiden jakautumista. Kartassa näkyy hyvin selkeästi Helsingin ylivertaisuus ulkomaisten kieltenpuhujien lukumäärässä. Prismaattisessa kartassa nämä erot näkyvät selvästi kohonneina pylväinä. Epäselvyyttä lisää kuitenkin kartan kirjavuus, sillä kaikki Suomen kunnat esitetään eri värein.
Halusin ottaa edellisen kartan ensin esimerkkinä toisenlaisesta teemakartan esittämisestä kuin omani. Valitsin oman teemakarttani pohjaksi Lapin kunnat(Kuva1). Tämän tein siksi, että halusin enemmän keskittyä tietyn alueen kuin koko Suomen kuvaamiseen. Luonnollisesti valitsin Lapin, sillä olen viettänyt koko TVT1- ja TVT2-kurssit rakkaan tutkimuskuntani Rovaniemen kimpussa. Valitsin karttani pohjan koropleettisena kuvaamaan Lapin kunnissa olevien työpaikkojen lukumäärää punaisin sävyin. Toiseksi teemaksi otin työpaikkojen jakauman eri aloihin. Nämä jakautuivat alkutuotannon, palvelujen ja jalostuksen pariin.
Kuva 1. Kartassa punaisella työpaikkojen määrä kunnittain ja pylväsdiagrammein esitettynä työpaikkojen jakautuminen eri aloille.
Kuntien työpaikkojen kuvaukseen asetin väriksi punaisen sät. Minusta työpaikkojen olemassaolo on niin keskeistä elämässämme ja niiden puuttuminen taas hälyttävä merkki yhteiskuntamme vajoamisesta laman uhriksi. Työpaikkojen lukumäärä jakautuu kolmeen luokkaan, sillä kahden päällekäisen teeman kartoissa saa olla vain korkeintaan 3×3 luokkaa kartan luettavuuden ylläpitämiseksi. Luokitustapana käytin tasamääräistä luokitusta, jossa jokaisessa luokassa oli 7 kuntaa. Työpaikkojen jakaumien osuudeksi taas valitsin alkutuotantoon ruskean, jalostukseen harmaan ja palveluihin vihreän sävyn. Jälkeenpäin ajatellen näiden teemojen esittäminen olisi ollut luonnollisempaa ympyrädiagrammin muodossa, mutta tämä esitystapa kelpaa tässä tilanteessa.
Kuntien työpaikkojen luokat ovat 300-1200, 1200-2600 ja 2600-24500. Alin luokka, jossa työpaikkoja esiintyi 300-1200, sisälsi lähinnä muutamia kuntia aivan pohjoisesta sekä itäisestä Lapista. Näitä olivat muun muassa Enontekiö, Inari, Savukoski, Muonio ja Simo. Työpaikkojen vähäinen määrä osoittaa monta eri tekijää. Nimittäin nämä alueet ovat harvaan asuttuja ja luonnollisesti työikäistä väestöäkin on vähemmän. Koska alueella ei ole suuria keskuksia ja maatalouden harjoittaminen on pohjoisen sijainnin vuoksi vaikeaa, jää ammatinharjoittamiseen vähän mahdollisuuksia. Paikkakunnilla, missä on vähiten työpaikkoja, palvelualan osuus niistä on suurin. Tämä korostuu etenkin pohjoisen kunnissa, jossa on tietenkin työpaikkoja paljon talviurheilukeskus-toiminnassa. Toisaalta idässä Savukoskella voidaan huomata myös alkutuotannon suuri osuus työpaikoista. Tämä viittaa, että alueella on kaivostuotantoa. Jos otetaan yksi esimerkki etelästäkin, niinesimerkiksi Simossa taas jalostuksen osuus on suhteellisen korkea. Tämän voi selittää Oulun läheisyys keskuksena, sillä teollisuuden sijoittuminen tämän läheisyyteen on luonnollista.
Tarkastaeltaessa toista työpaikkojen lukumäärän luokkaa 1200-1600, voidaan todeta näiden kuntien sijoittuvan Lapin etelä- sekä länsiosiin. Näissäkin, kuten koko Lapin kunnissa, palveluiden osuus on suurin työskentelyala. Muiden työskentelyalojen osuus on suhteellisen pieni, lukuunottamatta Posiota ja Ranuaa. Näissä kunnissa alkutuotantoa eli tässä tapauksessa myös kaivostoimintaa harjoitetaan alueilla melko paljon, ja se nostaa työpaikkojen määrää melko harvaanasutulla alueella. Kolarin, Ranuan ja Sallan turistikohteet niin talvella kuin kesälläkin selittävät puolestaan palvelualan suuruutta kaikista työpaikoista.
Suurin työpaikkojen määrä, 2600- 24500, sijoittuu aivan keskiseen Lappiin. Tämä kertoo tietenkin osittain Lapin pääkaupungin, Rovaniemen, tärkeydestä koko Lapille. Monet asukkaat eri puolilta Lappia muuttavat Rovaniemelle opiskelun ja työpaikan perässä. Työpaikkojen määrää nostaa myös Kittilän, Sodankylän ja Inarin talviurheilukeskukset. Ne ovat myös palvelualojen yleisyyden syy alueella. Rovaniemellä sijaitsee tästä huolimatta Lapin suurimmat työmahdollisuudet.
Yhteenvetona kartasta voidaan sanoa, että useimmat työpaikat sijaitsevat Keski-Lapissa lähinnä Rovaniemen läheisyydessä. Vaikka koko Suomen työaloja katsoessa palvelujen osuus on huomattavan suuri, korostuu se Lapissa ehkä eniten. Lappi on osittain rajoittunut työskentelymahdollisuuksiltaan sen ilmasto-olosuhteiden tähden, mutta osittain juuri tämä auttaa sitä saamaan lisää työpaikkoja esimerkiksi talviurheilukeskusten merkeissä. Näiden keskusten monipuolistamista,määrää ja viihtyvyyttä kannattaisi lisätä, jotta kilpailu kasvaisi ja Lapin talviurheilukeskukset nousisivat kansainväliseen suosioon. Kaivostoiminta on lähiaikoina noussut erityiseen asemaan Lapissa. Sen odotetaankin tuovan lisää asukkaita,työpaikkoja ja vaurautta ennestään köyhille alueille.
Lähteet:
1. Kemppinen.J,Blogi,Toinen kurssikerta: Lisää erityyppisiä teemakarttoja käyttäen Suomea pohjakarttana(https://blogs.helsinki.fi/jjkemppi/).