Kurssikerta 4: Ulkokansalaiset ruututeemakartalla

Tällä kertaa tutustuimme uuteen karttamuotoon, ruututeemakarttaan. Tavoitteena tällä kurssikerralla oli ruututeemakarttojen laatimisen ymmärtäminen ja osaaminen sekä uuden tiedon tuottaminen tietokantaan maantieteellisiä kohteita hyväksikäyttämällä. Omat suunnitelmani ruututeemakarttaa tehdessä menivät osittain pieleen, sillä valitsin teemaksi ulkokansalaiset ja ymmärsin käsitteen väärin. Luulin sen tarkoittavan samaa kuin ulkomaalaiset, joten olin jo muotoillut mielessäni, miten vertaisin ulkomaalaisten asumisen sijoittumista segregaatioon eli ulkomaalaisten asumisen eriytymiseen muista kansalaisista. Suunnitelmani siis menivät uusiksi.

Ohessa oleva ruututeemakartta (Kuva1) esittää nyt pääkaupunkiseudulta olevia ulkokansalaisia, eli ihmisiä, jotka asuvat ulkomailla, mutta ovat Suomen kansalaisia. Heillä siis on kaikki kansalaisuuden oikeudet, mutta myös velvollisuudet. Ruutumatriisin kooksi laitoin 1000m x 1000m, sillä halusin vähän yleispiirteisempää katsausta aiheesta. Kun vertaan omaa karttaani Heini Lankian blogissa olevaan karttaan asukkaiden keski-iästä, voi eron huomata nopeasti. Hänellä ruutumatriisin koko on 250m x 250m, joten tietomäärä on suhteellisen paljon suurempi, mutta toisaalta juuri valtavan tietomäärän myötä luettavuus saattaa hieman kärsiä, niinkuin hän itsekin blogissaan toteaa. Luokittelutapana käytin kvantiilia, sillä jakauma oli hyvin epätasainen. Väreiksi laitoin punaisen sävyt ja luokkia neljä, jotta asumisen jakautuminen olisi selvempi ja sen pystyisi erottamaan kartalta nopeasti.

Kuva1. Ulkokansalaiset pääkaupunkiseudulla vuonna 2009.

Jos tarkastellaan sitä, mihin suurin ulkokansalaisten keskittymä (luokka 590- 1240) sijoittuu, voidaan päätellä muutamia asioita. Yleensä ulkokansalaiset asuvat ulkomailla työn, opiskelun tai perheen vuoksi. Minusta kartasta paljastuu kolme ulkokansalaisten asumispaikkojen pääryhmää, jotka ovat Helsinki ja siellä erityisesti keskustan alue, Vantaa kokonaisuudessaan sekä Espoosta muutamat alueet. Ulkokansalaiset asuttavat pääkaupunkiseudun pohjoisosia vain vähän, jos ollenkaan. Usein juuri perheet asuttavat pääkaupunkiseudun kaukaisempia lähiöitä, joten on todennäköistä, että suuri osa ulkokansalaisista on perheettömiä.

Toinen argumentti liittyy Helsingin keskusta-alueiden suureen suosioon asukasalueena ulkokansalaisten parissa. Helsingin alueella asuu erityisen paljon nuoria ja opiskelijoita. Tämän vuoksi voidaan todeta, että monet nuoret ovat muuttaneet ulkomaille opiskelun perässä. Toisaalta erityisesti Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla  on runsaasti kansainvälisiä yrityksiä ja kansainvälistä toimintaa (esimerkiksi Ulkoministeriö), jotka lähettävät työntekijöitään ulkomaille töihin. Vantaan yleisyyttä ulkokansalaisten suosiossa asumispaikkana olen pohtinut tovin ja todennäköisesti löytänyt  edellisten viittauksien lisäksi yhden mahdollisen ratkaisun. Vantaalla asuu nimittäin huomattavan paljon ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia. Voisiko Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen olla muuttanut takaisin ulkomaille kuitenkaan Suomen kansalaisuutta menettämättä? Tämä jää vielä pohdinnan alle, sillä en tunne niin paljon Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, että saisin sieltä vastauksen. Jotta kartastani tulisi vielä tietorikkaampi, voisi kartassa olla vielä lisätietoa ulkokansalaisista. Esimerkiksi ulkomailla asumisen syyt ja niiden jakautuminen voisi olla mielenkiintoista tietää tavallisenkin lukijan näkökulmasta. Karttani pitäisi olla kuitenkin helposti ymmärrettävissä pelkästään yllä olevin tiedoin.

Ruututeemakartan luettavuus eroaa hieman muista teemakartoista. Koropleettiteemakartoissa tiedot on sidottu tiettyyn tehtyyn aluejakoon, kuten hallinnolliseen aluejakoon,kuntiin. Ruututeemakartassa taas tieto esitetään ruutuina, ja yhdellä ruudulla on tietty arvo. Siinä onkin epäselvempää tulkita, mikä paikkakunta tarkalleen tuon tietyn arvon saa.  Kuitenkin tietoarvo on muuten kutakuinkin yhtä suuri. Minusta on välttämätöntä, että ruututeemakartalla esitetään absoluuttisia arvoja, sillä muutoin ruudun alla oleva paikkakunta ja teeman esiintyminen kokonaisuudessaan paikkakunnalla tulisi olla selvillä, jotta esimerkiksi prosenttilukemat olisivat ymmärrettäviä. Ruututeemakartta vastaa kuitenkin informaation esittämisen tarpeeseen erittäin hyvin.

Lähteet:

1. Lankia, H. KK4- asukkaiden keski-ikä pk-seudulla, 08.02.2012, https://blogs.helsinki.fi/lankia/

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *