5. Kurssikerta: Bufferointia ja pääntakomista

Viidennes kurssikerta oli tähänastisista vaikein ja haastavin. Ensimmäiset tehtävät vielä sujuivat juuri ja juuri aivojen älykkyysosamäärän rajoissa, mutta kun oli vuoro siirtyä itsenäisiin tehtäviin, oli vuorossa tuskaa,kyyneliä ja älykkyysrajan kituliasta venyttämistä. Tämän kurssikerran aiheena oli bufferointi. Tämä myös puskurointina tunnettu käsite on kuitenkin erittäin hyödyllinen tiedonhankintatoiminto, jossa saadaan tietoa kohteista tai niiden määrästä tietyllä alueella.

Ensimmäisissä harjoituksissa käytimme Pornaisten keskustan karttaa avaimena aukaisemaan bufferoinnin saloja. Toiminnon avulla pystyimme määrittämään esimerkiksi talot, jotka ovat tietyn etäisyyden päässä pääteistä. Bufferoinnissa työkalu muodostaa  valitsemieni määritelmien taustalta alueen ympärille puskurointivyöhykkeen, josta voidaan tarkistaa tietoa erityisen Sigma- toiminnon avulla. Näin etsimme tiedot myöskin asukkaista, jotka asuvat alle 500m  päässä terveyskeskuksesta sekä kauempana kuin 1 kilometrin säteellä koulusta olevien talojen osuuden kaikista keskuksen taloista. Näissä harjoituksissa ei ollu suurempia ongelmia, ja oli mielenkiintoista etsiä tietoa alueen taloista tietyn komennon kautta.

Siirryttäessä itsenäistehtäviin, alkoi kuitenkin psyyke olla koetuksella. Ensimmäinen itsenäistehtävä meni kaverin kanssa pähkäillessä ja kaksi viimeistä yksin jumitellen. Etsimme bufferointityökalun avulla Malmin lentokentän pahimmalla melualueella asuvien asukkaiden lukumääriä sekä Helsinki-Vantaalta pahimmalla ja vähintään 55dB:n melualueella asuvia ihmisiä. Lisäksi haimme niiden asukkaiden määrää, joita meluhaitta koski ennen vuotta 2002, jolloin lentokoneet laskeutuivat kentälle suoraan Tikkurilan ylitse. Näiden etsintöjen kautta voidaan päätellä, että MapInfon bufferointimenetelmä, onkin todella kätevä ja tärkeä työkalu asuntoalueiden rakentamiseen ja suunnitteluun liittyen. Sen avulla voidaan nähdä pahimmat melualueet ja niissä asuvat ihmiset. Sitä kautta voidaan edistää heidän hyvinvointia ja estää meluhaittoja muun muassa metsittämällä pahimpia melualueita.

Lentokenttien jälkeen tutkimme Vantaan alueen juna-asemia ja niiden ympärillä asuvia ihmisiä tietyn matkan säteellä asemasta. Lisäksi laskimme työikäisten osuuden kaikista juna-asemien lähellä asuvista ihmisistä. Tämä oli erityisen suuri prosenttiosuus, mikä osoittaa junaradan ja junaliikenteen tärkeyden työssäkäyville ihmisille. Se on nopea ja helppo tapa käydä töissä taajamista pääkaupunkialueille. Junaliikenteen rakentaminen onkin lisännyt huomattavasti junaradan ja – asemien läheisten alueiden rakentamista ja asuttamista.

Seuraavaksi käsittelimme Vantaan taajamia ja niiden sisällä sekä ulkopuolella olevien asukkaiden lukumäärää. Laskimme myös kouluikäisten osuuden taajamien ulkopuolella sekä ulkomaalaisten asuttamien alueiden lukumäärän. Taajama- aste ja niissä asuvien ihmisten osuus koko alueesta osoittautui hyvin korkeaksi (86%).Tämä tietenkin liittyy pääkaupunkiseudun tiheän asuttamisen luonteeseen. Vain harvat talot sijaitsevat Vantaalla yli 200 metrin päässä toisistaan ja alle 200 asukkaan rakennusryhminä.

Näiden ohella viimeisenä, kaikkein vaikeimpana tehtävänä, oli valita yksi kolmesta itsenäistehtävästä ja tehdä se parhaan taitonsa mukaan. Valitsin KOULUT- osion ja siinä olevat kysymykset Helsingin yhtenäiskoulusta, sen koulupiiristä ja kouluikäisistä. Taistelin tämän tehtävän kanssa erittäin kauan, kunnes lopulta sain ainakin minun mielestäni järkeenkäyvät luvut. Edellisiin tehtäviin verrattuna tässä täytyi toden teolla pitää ajatuksensa koossa ja muistella kaikkia edellä oppimiansa asioita. Tämä johtikin ajoittain sekavaan olotilaan, jossa ei enää muistanut yksinkertaistenkaan toimintojen komennuksia. Kuitenkin, tästäkin selvittiin. Koulutiensä aloittavia oppilaita sain 16 ja koulupiirin alueella asuvista asukkaista kaikki yläasteikäiset ja ala-asteikäiset muodostivat 12prosentin osuuden.

Bufferointimenetelmällä saadaan siis selville monenlaista tietoa alueesta ja sen asukkaista. Sitä voikin siksi käyttää moniin eri tarkoituksiin ja tutkimuksiin. Puskurointia voitaisiin edelliseen viitaten käyttää alueiden ja kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa. Jesse Hietanen mainitsee blogissaan, että puskurointi olisi oiva väline yritysten ja kauppojen sijainnin optimointiin. Tästä minulle tuli mieleen etenkin hälytysasemien, kuten palo-aseman, sijainnin optimoiminen ja se, miten puskurointia voitaisiin hyödyntää tilanteessa, jossa haluttaisiin alueelle mahdollisimman tehokas ja nopeasti kohteet tavoittava palopelastusjärjestelmä. Toisaalta Mika Hasanen ehdottaa puskuroinnin yhdeksi käyttötarkoitukseksi matkapuhelinverkon tukiasemien kuormituksen arviontia kuuluvuusalueella asuvien ihmisten lukumäärän mukaan. Mielestäni nämä ovat oikein relevantteja ehdotuksia ja tästä huomaa, miten paljon kyseisestä työkalusta on hyötyä.

Bufferoinnissa ja sen käytössä on kuitenkin selkeitä ongelmia. Se toimii MapInfossa, joka ei välttämättä ole kaikkein helpoin mahdollinen ohjelma käyttää. Jotta bufferoinnista hyödyttäisiin laajemmin, pitäisi MapInfo osaamista levittää laajemmalle ja sen rakennetta tulisi mielestäni kehittää enemmän. Lisäksi bufferointimenetelmä vaatii taustalle tiettyjä aineistoja ja tietoja puskuroitavasta alueesta, ja niiden täytyy olla saatavilla, mikäli työkalua aiotaan käyttää.

Minun osaamiseni MapInfossa laajenee koko ajan, mutta se on loppujen lopuksi vain murto-osa siitä osaamisesta, mitä pitäisi olla, jos MapInfoa haluaisi käyttää päivittäin tutkimuksen tukena. Kuitenkin hallitsen MapInfon perustoiminnot sekä Query ( ja Select )toiminnon. Osaan lisätä uusia sarakkeita ja tietoa vanhoihin tietokantoihin Maintenance- ja Update Column- työkalujen avulla. Lisäksi hallitsen mielestäni hyvin piirtämisen sekä nyt suhteellisen hyvin ainakin normaalin vaikeustason bufferointimenetelmät. Teemakarttojen teko on jo arkipäiväistä puuhaa. Jään myös odottamaan, mitä seuravilla kahdella kurssikerralla tulen oppimaan.

Vastaukset tehtäviin löytyy täältä .

 

Lähteet:

1. Hasanen. M, TVT3blogi, 5.kurssikerta, 17.02.2012, <https://blogs.helsinki.fi/0k38734/>

2. Hietanen. J, Tvt3blogi, 5.kurssikerta, 17.02.2012, <https://blogs.helsinki.fi/johietan/>

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *