Afrikan rikkaudet ja Suomen tulvariski; koropleettikartat visuaalisena työvälineenä

Tällä harjoituskerralla harjoittelimme tietokantaliitoksien tekemistä sekä koropleettikarttojen laadintaa. Tämä oli hyvää kertausta, sillä tietokantaliitoksien tekemistä excelistä, en ole tehnyt aikoihin.

Ensimmäiseksi tarkastelimme Afrikkaa ja teimme tietokantaliitoksia muun muassa Afrikan öljylähteistä, timanttikaivoksista sekä konflikteista. Internetin käytön lisääntyminen näkyy tietokannoissa selvästi. Viime vuosikymmenenä erityisesti internetin käyttäjämäärä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, mikä osaltaan viittaa IT-teknologian leviämiseen jopa Afrikan syrjäseuduille.

Toisaalta timanttikaivoksista on tallentunut erityistä tietoa muun muassa niiden löytämisvuosista, kaivausten aloitusvuosista sekä kaivosten tuottavuusluokittelusta.  Näiden indikaattorien avulla koropleettikartasta saa mitä kattavampia tietoja Afrikan timanttikaivosten sijainnista ja menestymisestä. Myös konflikteista on tallentunut tietoja muun muassa niiden laajuudesta sekä tapahtumavuosista. Nämä ovat tärkeitä tietoja etsittäessä rauhanomaisten selvittelyjen sijaintia sekä sitä, missä rauhanprosessien tarve on suurin. Olli Rantamäen blogissa Rantamäki esittää, että konfliktit saattaisivat johtua rikkauksista, taikka päinvastoin luonnonvarojen puuttumisesta. Hän toteaa kuitenkin, että pohjalla ovat etenkin sisällissodat ja heimojen väliset erimielisyydet.(1) Toisaalta Mirka Jokela-Määttä tuo esille mielenkiitoisen tutkimusnäkökulman blogissaan. Hän pohtii internetkäyttäjien yleisyyden ja timanttikaivosten tuottavuuden korrelaatiota. Nämä kaksi funktiota voivatkin korreloida keskenään yllättävänkin vahvasti. (2)

Neljänneksi tietokannoissamme oli runsaasti tietoa öljykenttien sijainnista, niiden löytämis ja poraamisvuosista sekä öljykenttien tuottavuusluokittelusta. Tällaiset tiedot ovat erittäin tärkeitä Afrikan valtioiden luonnonvarojen kartoittamisessa ja esittämisessä.

Toinen päätehtävämme oli tulvaindeksi- kartan laatiminen järvisyysprosentteineen Suomessa. Tulvaindeksi tarkoittaa keskiylivirtaaman eli tulvahuippujen keskiarvon sekä keskialivirtaaman eli kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvon välistä suhdetta. Tätä indeksiä voi myöskin kutsua virtaamavaihtelujen indeksiksi. Tämän indeksin myötä saadaan selville se, miten moninkertainen on virtaaman huippu verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan. (1) Alla olevasta kuvasta voidaan nähdä, miten tulvaindeksi vaihtelee suuresti koko Suomen alueella. Suomi on pääosin alavaa aluetta, jossa tulvariski ylipäätään on melko suuri, mutta jotkut alueet ovat toisia haavoittuvaisempia.

tulvaindeksi_järvisyys    Kuva1. Tulvaindeksi sekä järvisyysprosentti Suomessa.

Järvisyysprosentti puolestaan viittaa valuma-alueella sijaitsevien järvien pinta-alojen suhdetta valuma-alueen pinta-alaan. (2)

Tulvariski näyttäisi olevan matalin etenkin Itä-Suomessa sekä Keski- ja Itä-Lapissa. Näillä alueille maaston vaihtelevuus on suurempaa, eikä tulvia aiheuttavia jokia ole niin paljon. Toisaalta näillä alueilla on paikoin runsaasti vesivarastoina toimivia järviä, jotka osaltaan estää jokien tulvimista. Järvisyysprosentti on siis näillä alueilla suurinta. Erityisen paljon järviä on Itä- ja Keski-Suomessa. Vaikka kartta näyttäisikin, ettei Ounasjoen alueella olisi tavallista suurempaa tulvariskiä, oli sielä muutama vuosi sitten valtavat tulvat, jotka tuhosivat jokivarsimökkejä ja -taloja käyttökelvottomiksi.

Yleisesti tunnetaan, että Suomen yksi vakavimman tulvariskin alueista on koko Pohjanmaa sekä valtaosa etelärannikkoa. Pohjanmaa on alavaa seutua, jossa kevättulvat ovat jokavuotisia. Normaalia on, että joka kevät joet tulvivat yli uomiensa katkaisten isoja teitä sekä vaurioittaen asumuksia sekä viljelymaita. Alueella on myöskin niukasti järviä, jotka toimisivat vesivarastoina tulvien ehkäisemiseksi. Järvisyysprosentti näyttää siis olevan erittäin alhainen.

Lähteet:

1.Rantamäki, Olli. Geoinformatiikka-blogi.9.2.2015. (https://blogs.helsinki.fi/ollirant)

2. Jokela-Määttä Mirka. Geoinformatiikka-blogi.9.2.2015.(https://blogs.helsinki.fi/mijokela/)

3.Harjoitus3:Dataa tietokantoihin. (https://moodle.helsinki.fi/mod/folder/view.php?id=642671)

4. Tulvasanasto.Ympäristö.fi. 27.1.2015. (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto)

 

 

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *