Koropleettikartta on tuttu edellisiltä kursseilta, mutta sen merkitystä ja laadintaa on hyvä kerrata muistutukseksi. Anna Leonocowiczin artikkelissa Two-variable choroplethe maps as a useful tool for visualization of geographical relationship, pureudutaan pintaa syvemmälle.
Koropleettikartan ideana on kaksi toisistaan riippuvaista, syy- ja seuraussuhteessa olevaa muuttujaa. Artikkelin mukaan tällaisia ovat muun muassa maatilan koko ja tuotantoarvo sekä koulutus- ja tulotaso. Mitä suurempi maatila on, sitä suurempi myös sen tuotantoarvo on taloudellisesti mitattuna ainakin yleisimmissä tapauksissa. Toisaalta koulutustaso viittaa lähes suoraan siihen, millaiseksi tulotaso muodostuu. Nämä eivät tietenkään päde ihan kaikissa, mutta kuitenkin suurimmassa osassa tapauksia. Tämän vuoksi koropleettikartta on erittäin hyödyllinen kahden variaabelin syyseuraussuhteen havainnollistaja ja visuaalinen väline.
Luokkien määrä on myös tärkeä koropleettikartoissa, jota itse en olekaan muistanut. Artikkelin mukaan koropleettikartoissa luokkien määrä tulisi olla maximissaan 9, sillä muuten kartasta tulee liian monimutkainen. Tärkeää niin koropleettikartoissa kuin yleensä kartoissa on kiinnittää huomiota erityisesti karttojen visuaaliseen näkymään ja näyttääkö se kiinnostavalta, vaikealukuiselta vai helpolta ymmärtää. Mikäli kartta on laadittu järkevin metodein, loogisin värivalinnoin sekä luokitteluin, on se useimmiten mukava ja helppo myös lukea tai katsoa. Toisaalta esimerkiksi jos kartta on erittäin monimutkaisen ja vaikealukuisen näköinen, sanomalehdissä lukijat usein jättävät kartan kokonaan tutkimatta.
Lähde:
1. Leonocowicz,Anna(2006). Two-variable choroplethe maps as a useful tool for visualization of geographical relationship, p.33-37,Geografija