Pohjois- Suomen kuntien ikärakenteella on vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa

Tällä harjoituskerralla teimme kahden teeman teemakarttoja, joissa valitut teemat tukevat toisiaan. Valitsin toiseksi teemaksi Pohjois-Suomen kuntien väkiluvun ja toiseksi teemaksi näiden kuntien ikärakenteen, koska ne antavat hyvän kuvan Pohjois-Suomen kuntien väestön jakautumisesta.

MapInfossa kartan tekeminen on suhteellisen helppoa, mutta kartan lopullinen muokkaaminen esityskuntoon esimerkiksi legendan osalta vaati tällä kerralla hieman enemmän aikaa ja asiaan perehtymistä. Tulipa kuitenkin MapInfo vielä tutummaksi.

pohjoissuomi

Kuva 1. Pohjois- Suomen ikärakenne ja väkiluku

Kartassani pohjateemana on kuntien väkiluku absoluuttisina arvoina. Kartasta voi hyvin havaita väkirikkaimmat kunnat, joita ovat muun muassa Lapin pääkaupunki Rovaniemi, Sodankylä, Kemi ja Tornio. Mitä enemmän asukkaita kunnassa on, sitä tummempi kunnan väri on. Tämä helpottaa teeman vaihtelevuuden eli väkiluvun hajonnan hahmottamista. Joonas Alankon blogissa on esitettynä teollisuuden jakautuminen Pohjois-Suomessa, ja tämä vahvistaa juuri sitä tosiasiaa, että väestö on keskittynyt sinne, missä teollisuutta on eniten, tässä tapauksessa muun muassa Oulussa ja Rovaniemellä sekä Kemissä. (1) Toisaalta Toni Ruikkalan blogissa on esitettynä korkea-asteen koulutuksen saaneet 15-vuotta täyttäneet koko Suomessa. Tämä kartta osoittaa sen, että mitä eteläisemmäksi Suomessa mennään, sitä kouluttautuneempaa väestö on ja täten myös koulutuskeskittymien väkiluku kasvaa. (2)

Toisaalta valitsin toiseksi teemaksi väestön ikärakenteen kunnittain siten, että on ikärakenteella on kolme luokkaa. Valitsin ikärakenteen hahmottamisen helpottamiseksi ympyrädiagrammin, jossa näkyy kunkin luokan osuus prosentteina koko kunnasta. Ensimmäinen luokka viittaa 0-14-vuotiaiden osuuteen kunnan väestöstä ja on merkitty ympyrädiagrammissa punaisella. Toinen luokka puolestaan on merkitty vihreällä ja viittaa 15-64-vuotiaiden osuuteen kunnassa asuvista. Viimeinen, sininen luokka osoittaa 65 vuotta täyttäneiden osuutta väestöstä. Tässä kohdassa mielestäni suurempi luokkien osuus olisi ollut tarpeen, mutta aineistomme data ei siihen riittänyt.

Kartasta voidaan havaita, että lasten ja nuorten 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä on pienin Pohjois-ja Itä-Suomessa, kun taas eniten heitä on Rovaniemellä ja kartan eteläisimmissä kunnissa. Tämä on luonnollista, sillä koulutusmahdollisuudet Rovaniemellä sekä etelämmässä ovat huomattavasti paremmat kuin Pohjois-Suomen harvaanasutuissa kunnissa.

Toisaalta 15-64-vuotiaiden opiskelija- ja työikäisten osuus vaihtelee jonkin verran, mutta ei huomattavasti. Sitä vastoin 65 vuotta täyttäneiden osuus on joissain kunnissa huomattavasti suurempi kuin toisissa. Esimerkiksi Sallassa yli 65- vuotiaiden osuus on jo erittäin suurta verrattuna Pohjois-Suomen eteläisimpiin kuntiin. Tällä on vaikutusta niin terveydenhuoltoon kuin muutenkin kuntien rakenteeseen. Terveydenhuolto on suuremmassa paineessa ja lisää työikäisiä tarvittaisiin. Lisäksi jos nuorten ja lasten osuus alueella vähenee, eikä paluumuuttajia ole, vaarassa on, että vanhukset joutuvat pitkän matkan päähän hoitokoteihin, mikäli työikäisiä ei riitä omassa kunnassa.

1. Alanko, Joonas. Pak- kerta 2, 27.1.2015, https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/

2.Ruikkala,Toni. Kaksi päällekkäistä teemakarttaa, 27.1.2015, https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *