Tämä kurssikerta oli ehdottomasti tämänastisista vaikein. Puskuroinnin eli bufferoinnin avulla pystymme esimerkiksi laskemaan talojen lukumäärä tietyllä alueella. Tässä tapauksessa laskimme talojen lukumäärän tietyllä etäisyydellä pääteistä.
Puskurointi on siis erittäin hyödyllinen ja tärkeä osa paikkatieto-ohjelmien käyttöä. Siitä on runsaasti apua niin suunnittelu-kuin kaupunkimaantieteessäkin. Esimerkkinä Antti Autio kertoo blogissaan esimerkkejä puskuroinnin käyttöesimerkeistä. Hän viittaa Finavian nettisivuihin, josta voidaan löytää Suomen eri lentokenttien lentoesterajoituspinnat paikkatietoaineistona. Autio kertoo, että nämä rajoituspinnat ovat eräänlaisia puskurivyöhykkeitä, jotka kertovat esimerkiksi sen, kuinka korkeita esteitä alueelle voidaan pystyttää. (1) Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten hyödyllinen paikkatietojärjestelmä voi olla kaupunki- ja ympäristösuunnittelussa.
Harjoituskerran itsenäistehtävissä sai toden teolla tehdä töitä. Osaamiseni ja MapInfo- ohjelman käyttötaitoni takkusi lukemattomia kertoja, mutta ajan kuluessa ja vaihtoehtojen käydessä vähiin aina löytyi jokin keino eteenpäin siirtymiseen. Näiden tehtävien kanssa todella kului aikaa!
Ensimmäisessä itsenäistehtävässä laskimme kuinka paljon ihmisiä asuu Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, kun mukaan on laskettuna kaikki asukkaat 2 kilometrin säteellä. Toiseksi laskimme Helsinki- Vantaan lentokentän ympäristöstä erilaisia asioita. Esimerkiksi sen, kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55 dB melualueella. Toisessa itsenäistehtävässä puolestaan keskityimme taajamatietoihin, ja esimerkiksi ulkokansalaisten ja kouluikäisten osuuteen alueella. Viimeinen itsenäistehtävä käsitteli uima-altaiden ja saunojen sijainti- ja ominaisuustietoja.
Tässä taulukossa on vastaukset tekemiimme tehtäviin.
1. Lentokentät: | Malmi | Helsinki-Vantaa | |
Kuinka monta ihmistä asuu alle 2 km päässä lentoasemasta? | 56000 | 10500 | |
Kuinka suuri on asukkaiden osuus, jotka asuvat alueella, jossa desibelit ovat yli 65 dB? | 3 % | ||
Kuinka paljon asukkaita asuu alueella, jossa desibelit ovat yli 55 dB? | 9500 | ||
2. Juna-asemat | |||
Asukkaita, jotka asuvat alle 500 metrin päässä juna-asemasta? | 85 000 | ||
Tämän alueen työikäisten osuus kaikista asukkaista. | 17 % | ||
3. Taajamat | |||
Taajamissa asuvien osuus kaikista asukkaista. | 86 % | ||
Kouluikäisiä lapsia | 7000 | ||
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus yli 10 %? | 25 | ||
Entä yli20% | 8 | ||
Entä yli 30% | 3 | ||
4. Koulut | |||
Uusien 1. luokkalaisten määrä. | 13 | ||
Tulevan vuoden yläastelaisten määrä. | 65 | ||
Kouluikäisten lasten ja nuorten osuus kaikista alueen asukkaista. | 8 | ||
Muunkieliset kouluikäiset | 5 |
Toiset tekivät itsenäisharjoituksen uima-altaiden sijainnista ja määristä, ja Toni Ruikkala on laatinut kartan uima-altaiden lukumääristä, joita hän saa kartalleen 855 kappaletta pääkaupunkiseudun alueella. (2)
MapInfon peruskäyttö onnistuu minulta suhteellisen moitteettomasti, mutta esimerkiksi tässä bufferoinnissa minulla oli ongelmia. Kaipaan siis vähän spesifimpää lisäharjoitusta MapInfon kanssa. Peruskarttojen tekeminen on kuitenkin suhteellisen selvää. MapInfo on siis yleisesti ottaen erittäin monipuolinen ongelmanratkaisija, mutta myös hieman hankala ArcMapiin verrattuna.
1. Autio,Antti. Geo-informatiikka-blogi, 12.3.2015,
https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/
2. Ruikkala, Toni. Geo-informatiikka-blogi, 12.3.2015,
https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/