Pisteaineiston esittäminen: Maanjäristyksiä ja tulivuorten purkauksia

Kuudes kurssikerta oli erittäin mielenkiintoinen! Lähdimme 4 hengen ryhmässä “kentälle”, etsimään sijaintitietoja valitsemastamme aiheesta. Tämän jälkeen kesktyimme pisteaineiston analysointiin sekä perehdyimme maanjäristyksiin sekä tulivuorten purkauksiin.

Oma ryhmämme valitsi teemaksi suojatiet, joita löytyikin 10 kappaletta Kumpulan alueelta suhteellisen nopeasti. Paikansimme GPS-laitteeseen jokaisen suojatien koordinaatit, korkeuden merenpinnasta sekä tarkkuuden. Merenpinnan korkeus vaihteli havainnoissamme hälyyttävän paljon, eikä tarkkoihn tuloksiin pystynyt luottamaan korkeuden osalta. Käytännönharjoitus oli kuitenkin hyvä muistutus GPS-laitteen käytöstä ja toiminnasta. Loppujen lopuksi se on erittäin yksinkertainen laite, ja sitä voisi hyödyntää erinomaisen hyvin esimerkiksi tulevassa pro gradu-työssäni.

Itsenäistehtävässä meidän tuli kyetä astumaan opettajan saappaisiin ja esittää materiaalia, joita voisi käyttää tuntiopetuksessa. Omat karttani eivät nyt hirveän loogisessa järjestyksessä etene, mutta ehdottomasti niitä voitaisiin käyttää havainnollistamaan mannerlaattojen yhtymäkohtien tuliperäisyyttä sekä maanjäristysten sijainteja. Esimerkiksi yläasteikäisille ja miksei lukiolaisille on hyvä havainnoida maanjäristysten sijaintia ja sitä, miksi niitä esiintyy juuri tietyllä alueella.

Kuvassa 1 voidaan nähdä vuoden 1980 jälkeen esiintyneet tulivuorenpurkaukset sekä maanjäristykset. Pääasiallisista järistyksistä ja purkauksista keskittyy siis Tyynenmeren tulirenkaalle sekä Aasian että Amerikan puolella. Yksittäisiä tulivuorenpurkauksia on esiintynyt myöskin Afrikassa niin mannerlaattojen erkanemiskohdilla kuin paikallisilla tuliperäisillä alueilla sekä esimerkiksi Atlantin keskiselänteellä. Kuvasta voidan nähdä etenkin Islannin lukuisat tulivuorenpurkaukset.

maanjäristykset_1980Kuva 1.  Tulivuoren purkaukset sekä yli 8 Richterin maanjäristykset ja niiden sijainnit vuodesta 1980.

Kuvassa 2 puolestaan nähdään esiintyneet tulivuorenpurkaukset vuoden 1964 jälkeen sekä vuoden 1990 jälkeen tapahtuneet yli 7 Richterin maanjäristykset. Verrattaessa edelliseen karttaan, ero on huomattava. Suhteellisen kovia, mutta ei yli 8 Richteriä ylittäviä maanjäristyksiä esiintyy suhteellisen paljon, samoin kuten tulivuorenpurkauksia pidemmällä aikavälillä katsottuna. Kartasta erottuu yhä selkeämmin Tyynenmeren tulirengas sekä mannerlaattojen törmäys-ja erkanemiskohdat. Etenkin järistykset myös Keski-Aasiassa näyttävät lisääntyneen edelliseen karttaan verrattuna.

maanjäristykset_2Kuva 2. Vuoden 1964 jälkeen tapahtuneet tulivuoren purkaukset sekä vuoden 1990 jälkeen tapahtuneet yli 7 Richterin maanjäristykset.

Kolmas kartta (Kuva 3) esittää tulivuorenpurkauksia vuoden 1964 jälkeen sekä vuoden 2000 jälkeen esiintyneitä yli 6.5 Richterin maanjäristyksiä. Kartasta voidaan havaita, että kumpiakin on esiintynyt erittäin runsaasti. Erityisesti yli 6.5 Richterin maanjäristykset ovat suhteellisen yleisiä maapallolla yleisesti. Tällaisia maanjäristyksiä voidaan havaita mannerlaattojen kaikenlaisissa yhtymäkohdissa.

maanjäristykset_3Kuva 3. Vuoden 1964 jälkeen tapahtuneet tulivuoren purkaukset sekä vuoden 2000 jälkeen tapahtuneet yli 6.5 Richterin maanjäristykset.

Edelliset kartat voidaan yhdistää tietoihin esimerkiksi Earthquake Hazards Program sivuston tietoihin viimeisimmistä järistyksistä Näiden sijainteja voidaan verrata edellisiin karttoihin ja päätellä, ovatko suurin osa viimeaikaisista järistyksistä samassa linjassa. Myöskin järistysten voimakkuuden vertailussa on mielenkiintoista havaita, missä painetta purkautuu eniten, eli missä mannerlaatat ovat kasvattaneet runsaasti maanalaista painetta esimerkiksi alityöntö- ja törmäysvyhykkeissä.

.Screenshot<br />
	of map interface

Kuva 4. Viimeisimmät maanjäristykset. (1. USGS 2015)

Suvi Heittola on blogissaan verrannut sattumalta myöskin samaan aiheeseen eli viimeisimpiin maanjäristyksiin ja tulivuorenpurkauksiin. Hänen kartastaan voidaan todeta tietojen olevan yhteviä löytämieni tietojen kanssa. (2) Jaakko Huttunen puolestaan on kuvannut 5,0-6,9 Richterin järistyksiä vuosivälillä 1990-2014. Tämä kartta on mielenkiintoisen näköinen, sillä mannerlaatat ovat lähestulkoon piirretty toisiinsa kiinni. Näin paljon tuonvahvuisia maanjäristyksiä on kyseisissä kohdissa esiintynyt.

Lähteet:

1.USGS, Earthquakes Hazard Program, 13.3.2015, http://earthquake.usgs.gov/

2. Heittola, Suvi. Geo-Informatiikka-blogi. Kurssikerta 6., 13.3.2015, https://blogs.helsinki.fi/heittola/

3. Huttunen, Jaakko. Geo-Informatiikka-blogi. Kuudes kurssikerta 18.2; Ulkonahaahuilua ja maanjäristyksiä, 13.3.2015, https://blogs.helsinki.fi/jaahuttu/

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *