Hei 🙂
Tutustuimme ensimmäisellä kurssikerralla QGIS-paikkatieto-ohjelmistoon ja sen käyttämiseen. Olin kuullut puhuttavan QGIS:stä jo aikaisemmilla kursseilla, mutta en ollut päässyt käyttämään kyseistä ohjelmaa aikaisemmin. Opettajamme Arttu Paarlahti opasti meitä opiskelijoita hyvin yksityiskohtaisesti, kuin kädestä pitäen ensi alkuun ohjelman käytössä. Opastaminen oli hyvin selkeää ja antoi meille hyvät ensieväät QGIS:n käyttöön.
Ensimmäinen kurssikerta sujui oikein mallikkaasti. Saimme luennon aikana kyhättyä koropleettikartan, joka kuvaa Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöjä. Tutustuimme samalla karttaa tehdessämme QGIS:n monipuoliseen työkaluvalikoimaan ja niiden käyttämiseen. Ohjelma tuntui ensiksi silmäillessäni sitä hieman kompleksiselta. Tunnin edetessä ja paikkatieto-ohjelmaa käyttäessäni huomasin kuitenkin, että ohjelma on hyvin looginen. QGIS:n käyttö on vielä vähän hidasta ja vaikeaa, mutta sen käyttö muuttuu varmasti luontevammaksi ohjelmaa enemmän käyttäessäni.
Alhaalla (kuva 1.) koropleettikarttani Itämeren ympäröivän alueen typpipäästöistä. Väriskaala menee niin, että mitä tummemman punainen alue on, sitä enemmän typpipäästöjä alueella on. Kartta vaikuttaa mielestäni selkeältä ja olen yleisesti tyytyväinen sen lopputulokseen. Toisaalta jos jotain kritiikkiä pitää keksiä, kuten Sanna Jantunen mainitsee blogissaan, eivät syvyyskäyrät tuo hirveästi mitään lisäarvoa karttaan, varsinkaan koska niistä ei käy ilmi absoluuttiset syvyysarvot mitenkään. Olisin myös voinut vaihtaa Viron väriä hieman punaisemmaksi, sillä nyt kartassa näkyvän valkoisen Viron voi mieltää jotenkin irrelevantiksi, vaikka alueella kuitenkin esiintyy typpipäästöjä.
Kuva 1. Kartta Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä.
Toisessa, kotona itse omin avuin tehtävässä tehtävässä meillä oli varaa valita, että minkä annetuista kotitehtävistä teemme. Päätin yrittää ensin tehtävää 2. Etsin netistä csv – tiedoston kuntien verotuloista euroina / asukas vuodelta 2015 Sotkanetin sivuilta. Hetken, aika pitkän sellaisen ajan tapeltuani aineiston kanssa päätinkin antaa olla, nöyrtyä ja tehdä helpomman tehtävän. Tuleepahan kertausta, joka on opintojen äiti! Onhan se hyvä juttu, jos saan ohjelman perusominaisuudet omaksuttua syvästi mieleeni. Alla kuva luomastani koropleettikartasta.
Kuva 2. Muita kuin suomea tai ruotsia puhuvien ihmisten osuus Suomessa prosentuaalisesti.
Valitsin koropleettikartalleni tutkailtavaksi aiheeksi muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuuden prosentteina. Kartalta voidaan havaita, että etenkin suurimmat kaupungit sisältävät runsaasti eri kieliä puhuvaa väestöä. Kartan kaupunkialueista erottuu eritoten pääkaupunkiseutu, joka on Suomen etnisesti monimuotoisinta aluetta. Alueella asuukin noin puolet koko maan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Muualta muuttaneet osaavat tietenkin siis puhua jotain muuta kieltä kuin Suomea. Myös keskikokoiset ja pienemmät kaupungit erottuvat kartalta, kuten esimerkiksi Kajaani ja Savonlinna. Osuudet eri kielten puhujissa näissä kunnissa ovat kuitenkin pieniä. Pienissä kunnissa väestö puhuu pääosin joko suomen-, tai ruotsin kieltä. Kartalta paistaa myös etenkin silmään ihan pohjoisimman lapin suuret prosenttiosuudet eri kielen puhujien määrässä. Tässä väestöryhmässä on kyse tietenkin saamelaisista. Martta Huttunen oli kirjoittanut mielenkiintoisasti saamenkielisen väestön sijoittumisesta Suomessa omassa blogissaan (Huttunen 2012). Kuten Marttakin blogissaan kertoo, painottuu suuri osa saamen kielen puhujista Lappiin, ja etenkin aivan pohjoisimpaan osaan Lappia. Jos pieni saamelaistietoisku kiinnostaa, suosittelen lukemaan hänen blogipostauksensa.
Olen ihan tyytyväinen tehtäväni lopputulokseen, mutta hieman epävarma siitä, että teinkö kaiken oikein, sillä esimerkiksi Kristiinankaupunki hohtaa yhtä punaisena alueena kuin pääkaupunkiseutu vieraiden kielten puhujien määrässä. Voi olla, että alueella asuu paljon ulkomaalaistaustaista väkeä, mutta pelkään että ruotsinkielisten osuus sekoittui jotenkin vieraiden kielien puhujien määrään. Toisaalta jos näin olisi, pitäisi Pohjanmaan eri kieltä puhuvien ihmisten prosenttiosuuksien olla huomattavasti korkeampia.
Tässä pieni osuus ajatuksistani ja työskentelystäni kurssin ensimmäisten tehtävien parissa. Saa nähdä mitä kaikkea tämä GIS-kurssi tuo tullessaan!
Viittaukset:
Jantunen S, (2021) Perusasioiden äärellä, <https://blogs.helsinki.fi/smjantun/>
Huttunen M, (2021) Harjoitus 1. (Linkki alla).
Kiinnostava aihe ja onnistuneen näköisiä karttoja! Mukava lukea hyvin kirjoitettuja pohdintojasi karttojen tekemisen työvaiheista sekä itse aiheesta.