Kuudennen kurssikerran aloitus poikkesi hieman edellisistä kurssikerroista. Pääsimme itse konkreettisesti keräämään dataa ja sijaintitietoa ympäristöstämme. Meidän täytyi etsiä omien lähialueidemme kohteita ja arvioida niiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta asteikolla yhdestä viiteen, yhden kuvatessa aluetta negatiivisesti ja viiden hyvin positiivisesti. Epicollect5-sovellus, jolla nämä tiedot keräsimme, antoi kohteille sijaintitiedot koordinaattien mukaan. Saimme myös lisätä kartoitetuista kohteista kuvia niin halutessamme. Tällainen oman muokattavan raa’an aineiston kerääminen tuntui ihan mielekkäältä. Pikku aamureippailu herätti myös huonosti hyvin nukutun yön jälkeen. : )

Keräsimme kaikkien tuntikerran opiskelijoiden keräämän datan yhteen kartalle, ja katselimme, kuinka laajalle alueelle nämä esittämämme pisteet jakautuivat. Tämän jälkeen, keräämämme datan ja paikkatiedon pohjalta interpoloimme kartan, millä kuvasimme Helsingin seudun koettua turvallisuutta kurssilaisten mielipiteisiin nojautuen. Alla on kuvankaappaus interpoloidusta kartasta. Kartta kuvaa aluetta Helsingin kantakaupungin pohjoispuolella.

Kuva 1. Turvallisuutta kuvaavien numeroarvojen perusteella interpoloitu karttaesitys. Sininen väri kartalla viittaa siihen, että alue koetaan turvalliseksi ja punainen taas kertoo siitä, että alue koetaan uhkaavana.

Maailmalla tapahtuu päivittäin satoja maanjäristyksiä. Suurin osa näistä maanjäristyksistä on kuitenkin voimakkuudeltaan alle kahden magnitudin maanjäristyksiä. Mitä ylemmäs Richterin asteikkoa mennään, sitä voimakkaammaksi järistyksen voima nousee ja sitä harvemmin niitä esiintyy. Richterin asteikko on logaritminen. Yhden numeron nousu magnitudiasteikolla meinaa sitä, että järistys on kymmenen kertaa voimakkaampi. Täten siis esimerkiksi 7 magnitudin maanjäristyksissä maa järisee kymmenen kertaa vahvemmin kuin 6 magnitudin maanjäristyksissä.

Maanjäristyksiä tapahtuu mannerlaattojen liikkumisen seurauksena. Kun mannerlaatat hankautuvat toisiaan vasten, ne voivat jäädä jumiin. Tämän seurauksena syntyy painetta. Paine kasvaa ja kasvaa siihen asti, että maa-aines antaa periksi ja lopulta murtuu. Tämä pakkautunut energia purkautuu maanjäristyksenä. Maanjäristyksiä esiintyy etenkin mannerlaattojen saumakohdissa. Laattojen sisäiset maanjäristykset selittyvät esimerkiksi laatan sisäisen paineen vaihteluina, eivätkä laattojen sisäiset maanjäristykset ole niin voimakkaita kuin mannerlaattojen reunavyöhykkeillä.  Tyynenmeren tulirengas on aluetta, jossa esiintyy todella paljon maanjäristyksiä, noin 90% kaikista maailman maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Maanjäristyksiä voi tapahtua laattatektoniikan lisäksi esimerkiksi myös vulkaanisen toiminnan kautta.

Keräsin alla olevaan karttaan (kuva 2) 1900 – luvun alusta 2021 luvun maaliskuuhun tapahtuneet maanjäristykset joiden voimakkuus Richterin asteikolla vastaa lukua 6 tai enemmän. Yli kuuden magnitudin järistyksiä tapahtuu noin 100 per vuosi. Kuuden magnitudin järistykset voivat aiheuttaa jo paljon tuhoa, varsinkin jos alue on hyvin tiheästi asuttua. Suurin osa kartalla näkyvistä maanjäristyksistä on voimakkuudeltaan 6 – 7 magnitudin järistyksiä. Tämä on loogista, sillä nämä 6 – 7 magnitudin järistykset ovat pienimpiä kartalla esitettyjä arvoja ja mitä isommaksi magnitudi kasvaa, sitä harvinaisemmaksi järistykset käyvät. Käännettynä siis on ilmiselvää, että yleisimpiä järistyksiä on kartalla kaikkein eniten.

Kuva 2. Yli kuuden magnitudin maanjäristykset v. 1900 – 2021 (lähde USGS).

Kuva 3. Tyynenmeren tulirengas, Tyyntä valtamerta ympäröivä vulkaanisesti aktiivinen ja maanjäristysherkkä alue. (Lähde: Wikipedia, Tyynenmeren tulirengas)

Todella voimakkaat maanjäristykset ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Kaikista suurin mitattu maanjäristys tapahtui vuonna 1960 Chilessä. Järistyksellä on useampia nimiä, The Great Chilean Earthquake tai ihan vain 1960 Valvidia earthquake. Kyseinen maanjäristys vastasi lukemaa 9.5 magnitudia Richterin asteikolla. Järistys kesti 10 minuutin ajan ja se synnytti useita tsunameja. Nämä tsunamit ulottuivat sekä Chilen naapurivaltioihin, että valtameren toiselle puolelle Japanin rannikolle asti. Kyseisessä maanjäristyksessä kuoli yli 1600 ihmistä, haavoittui yli 3000 ja jopa kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. On arvioitu, että tuhot vastaisivat nykypäivän rahassa 4,8 miljardia euroa.

Kuva 4. Valdivia 1960 maanjäristys/The great Chilean earthquake, voimakkain koskaan mitattu maanjäristys maapallolla. (Lähde USGS)

Tyynenmeren tulirenkaan ympärillä tapahtuu muutakin kuin pelkkiä maanjäristyksiä. Myös myös suurin osa maailman tulivuorista sijoittuu tyynenmeren tulirenkaan alueelle. Noin 75% kaikista maailman aktiivisista tulivuorista sijaitsee alueella. Muita maailman paikkoja, missä tulivuoria esiintyy ovat kuumat pisteet. Nämä ovat alueita, joissa esiintyy vulkaanista toimintaa mikä ei selity laattatektoniikan kautta. Kuuman kohdan alla sijaitsee pluumi, mikä syöksee magmaa maan pinnalle. Meressä esiintyvät kuumat kohdat synnyttävät saarijonoja, esim. Havaiji on syntynyt kuuman kohdan päälle.

Halusin viimeisellä kurssikerran kartallani visualisoida sitä, miten paljon kerrostulivuoria on suhteessa kilpitulivuoriin ja nähdä konkreettisesti näiden sijainnit kartalla. Erittelin tulivuorityypit eri väreillä ja olen ihan tyytyväinen kartan visuaaliseen lopputulokseen! Kuvasta voidaan havaita juurikin, että suurin keskittymä tulivuorista sijoittuu Tyynenmeren tulirenkaan ympärille. Kilpitulivuoria esiintyy etenkin kuumien pisteiden päällä, mutta niitä on myös alityöntövyöhykkeillä.

Kuva 5. Kerros- ja kilpitulivuorten sijainteja maapallolla. (Lähde NOAA)

Kiitokset Tapiolle mannerlaattavinkistä! Tapio kertoi blogissaan meille siitä kuinka hän lisäsi kartoilleen mannerlaatat avustamaan ja tehostamaan havainnointia. Jos haluat tietää kuinka mannerlaatat saadaan näkyviin, käy lukemassa Tapion blogista pikku tipsit!

En itse  ensimmäiseen karttaani tajunnut lisätä mannerlaattoja, mikä olisi kyllä toiminut tosi hyvin aiheen ja esittämäni tekstin kanssa. Ajattelin kuitenkin että koska ne ovat alemmissa kartoissa, voi näiden perusteella verrata mannerlaattojen sijaintia ylempään karttaan. Myös järistysten sijainti kertoo siitä missä mannerlaatat esiintyvät, vaikkeivat ne visuaalisesti olekaan osa ensimmäistä kurssikerran karttaani.

Kiitos ja ensikertaan!

 

 

Lähteet:

Tapio Turpeisen blogi, <https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/>, viitattu 16.3.2021

https://www.nationalgeographic.org/thisday/may22/valdivia-earthquake-strikes-chile/, vierailtu 11.3.2021

Wikipedia, tyynenmeren tulirengas, vierailtu 11.3.2021