GIS – menetelmät kurssikerta 7.

Hei taas kaikki!

Kas niin. Viimeinen kurssikerta, tämän viimeisen blogipostauksen kirjoittamisessa kestikin tovi. Pohdin ja pähkäilin aineistojen parissa useita tunteja. Meinasin ensin lähteä tekemään karttaesitystä Amerikasta, sitten eksyinkin Kanadan kaupunkialueiden pariin Ronin blogista innostuneena. Koitin lähteä rakentamaan informatiivista karttaesitystä Vancouverista, mutta yritykseni Vancouverin tutkimisen parissa ei oikein ottanut tuulta alleen.

Lueskelin lisää kurssikaverieni blogeja ja hain inspistä viimeiseen blogipostaukseeni. Lopulta päädyinkin ihan kotimaan asioiden kanssa pähkäilemiseen. Käytin pohjakarttana ensimmäisen tai toisen kurssikerran(?) Suomen karttaa johon etsin lisättäväksi tietoa tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista. Tämä pohjakartta on käsittääkseni saatu Paitulista.

Alla kuva (Kuva 1) kauniin rusehtavasta kartastani. Päätin tutkia, korreloiko kuntien väliset väkilukujen nettomuutokset keskenään Suomen kuntien keskivertoasukasta kohti määräytyvän BKT:n kanssa. Tulipas todella vaikea ja huono lause. Siis nuo tummat luvut merkitsevät kartalla sitä, että kuinka suuri prosenttiosuus kunnan keskivertoasukkaan BKT on suomen keskiarvosta. Keskiarvo kaikille Suomen ihmisille on siis 100. Sitä alempana olevat luvut merkitsevät sitä, että alueella tienataan vähemmän kuin Suomessa keskimäärin ja vice versa, isompi luku kuin 100 meinaa keskivertoa suurempia tuloja per asukas verrattuna koko maan keskiarvoon. Kartalla näkyvät kirkkaan vihreän ja kirkkaan punaisen väliset sävyt selittyvät helposti kartan legendasta, mitä punaisempaa alueella on, sitä enemmän alueelta muuttaa pois ihmisiä lukumäärällisesti, mitä vihreämpää, sitä enemmän alueelle muuttaa ihmisiä.

Alla olevassa kartassa näkyvät vain ne kaupungit, joista sain tiedon revittyä. Monet kunnat olivat liitettynä yhteen tai alueisiin, esimerkiksi “kehäkainuuksi”. Näitä en siis saanut helposti liitettyä, ainakaan näillä omaamillani GIS-taidoilla alkuperäiseen tietokantaan. Siispä monet kunnat ja kaupungit puuttuvat tältä karttaesitykseltäni. Toisaalta ehkä hyvä niin, nyt karttaa voi havainnoida ja se ei vaikuta ihan liian ruuhkaisalta, ainakaan omiin silmiini.

Noh, analysoidaan nyt tätä karttaesitystä. Äkkiä ainakin arvioiden, vaikuttaa siltä, että nettomuuton lisääntyminen kunnallisesti ei korreloi keskivertoa korkeamman BKT:n mukana. Esimerkiksi Oulu on selvä muuttovoittoalue, se hohkaa vihreimpänä pisteenä koko Pohjois-Suomen alueella. Kuitenkin monet Etelä- ja Keski-Suomen kunnat, missä tapahtuu selvää muuttotappiota, nauttivat suuremmasta keskimääräisestä BKT-luvusta. Voidaan siis ainakin nopealla analysoinnilla sanoa, että nämä kaksi tekijää eivät korreloi keskenään.

Kuva 1. Infograafinen karttaesitys kuntien välisestä nettomuutosta ja kaupunkien/kuntien BKT:stä suomen keskiverto-BKT:hen nähden. Lähde: StatFin – tilastotietokanta.

Kartasta tuli loppujen lopuksi ihan kelvollinen. Minulla oli suurimmat ongelmat aineistojen löytämisessä ja karsimisessa. Tämä oli oikeastaan suurimpia syitä sille, miksi päädyin tekemään kartan tilastokeskuksen aineistoista. Kun etsin tietoa Yhdysvalloista tai Kanadasta, tuntui vaikealta löytää mitään helppoja tietokantoja mitä voisi vertailla johonkin muuhun ilmiöön. Luin Pinjan blogista, kuinka hän oli tutkinut tupakoinnin ja koulutustason välistä yhteyttä, sekä yhteyttä myös tupakoinnin ja ihmisten keskivertotulojen välillä. En löytänyt oikein mitään vastaavanlaisia ilmiöitä, kuten Pinja oli tupakoinnin löytänyt ja vertaillut sitten tupakoinnin korreloimista muihin ilmiöihin. Tuntui, että aineistot johon ajauduin olivat tosi spesifejä tai monimutkaisia ja niiden vertaileminen muihin ilmiöihin olisi ollut hankalaa. Tilastokeskuksen aineistoista tiesin sen, että niitä osaan käyttää. Niissäkin kuitenkin oli se ongelma, että oli vaikeaa löytää kaksi ilmiötä, mitä kuvataan kunnallisesti ja mitä voitaisiin vertailla keskenään. No, lopulta sain kuitenkin kaksi ihan ehkä kelvollisesti vertailtavaa ilmiötä samalle karttaesitykselle. Vaikka nämä kaksi vertailtavaa asiaa eivät korreloineetkaan, olen tyytyväinen siihen, että onnistuin luomaan visuaalisesti suhteellisen informatiivisen ja toimivan kartan. 

Vaikka nyt tämä viimeinen blogipostaukseni jäi roikkumaan aika pitkäksi aikaa, olen ollut tyytyväinen tähän kurssiin, kurssin opetukseen ja siihen, että olen oppinut kuitenkin aika paljon erilaisia juttuja QGIS:n ja ylipäätään paikkatietosovellusten käytöstä. Kurssi tuntui paikka paikoin todella raskaalta ja raastavalta, mutta toisaalta kurssilla tapahtuneet onnistumiset, vaikeuksien kautta valmiiksi saadut blogipostaukset tuntuivat näiden vaikeuksien takia entistä makeammilta.

Kiitos kurssista Arttu!

Lähteet:

Pohjakartta – Paituli/Kurssikansio 1 tai 2.

Ronin blogi:

<https://blogs.helsinki.fi/ronikurv/> Luettu 7.4.2021

Pinjan blogi:

<https://blogs.helsinki.fi/pinhagg/> Luettu 9.4.2021

https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__altp/statfin_altp_pxt_12bc.px/table/tableViewLayout1/ – BKT-tilastot

https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a2.px/ – Kuntien nettomuutto – tilastot

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *