Ja niin GIM2, kohtaamme jälleen ensimmäisen viikon viikkotehtävien parissa. Ehkä tänä vuonna GIM is possible, we will see.

Tehtävä 1.

Ensimmäinen kurssikerta meni ArcGis Pro -paikkatietosovellukseen tutustumisessa. Puuhailimme erilaisilla työkaluilla ja ominaisuuksilla, mitä ArcGis Pro:lla oli tarjota. Viikon ja koko kurssin ensimmäisenä tehtävänä meidän oli visualisoitava oma mieleinen karttaesitys annetuista aineistoista, jotka liittyivät alueen maankäyttöön. Alla valmis karttaesitys, johon on liitetty alle legenda (Kuva 1).

Kuva 1. Pohjois-Helsingin kaupunkialueen maankäyttötavat visualisoituna kartalle.

Pyrin tutustumaan ArcGis Pro:hon kovin perinpohjaisesti ensimmäistä tehtävää tehdessäni ja innostuin leikkimään etenkin visuaalisilla elementeillä. Valitsin karttaesitykseeni fontiksi Comic Sans -fontin vähän meeminä, mutta mielestäni se kyllä näyttää karttaesityksessä myös ihan mukavalta. Iso miinus minkä tosin nyt vasta huomasin raporttia kirjottaessani on se, että en tajunnut sitä, että Vihdintie ja Lahdenväylä -legendamerkinnät eivät vastaa omia värejään kartalla. Mutta siis, Vihdintie on nyt tämä turkoosi vasemmanpuolimmainen tie, kun taas Lahdenväylä on tämä keltainen idemmässä sijaitseva tie. Pahoittelut tästä mokasta, ensi kerralla paremmin.

Eteenpäin, tehtävä jatkuu vielä. Ensimmäisen valmiin karttavisualisoinnin jälkeen lähdimme samassa tehtävässä vielä tarkastelemaan tarkemmin Vihdintien ja Lahdenväylän alueiden metadataa. Loimme bufferit näiden teiden ympärille (kuva 2), tarkastelimme valmistuneita attribuuttitaulukkoja ja veimme tämän aluedatan Exceliin. Excelissä loin kaksi piirakkadiagrammia, (Taulukot 1 & 2, alla) mistä näitä alueiden välisiä tietoja on helppo vertailla keskenään.

Kuva 2. Bufferialueet Vihdintien & Lahdenväylän ympärillä.

Taulukko 1. Vihdintien maanpeitteet

Taulukko 2. Lahdenväylän maanpeitteet

Tehtävänannossa kysyttiin, että mitä eroavaisuuksia huomaan, jos vertailen näitä tiealueiden attribuuttitaulukkoja keskenään. Noh, vertaillaas nyt sitten näistä valmiista Exceltaulukoista. Maankäyttö näiden alueiden välillä on hieman erilaista. Toisessa taulukossa – Vihdintiellä, ei ole peltoja laskettuna mukaan ollenkaan, kun taas Lahdenväylän taulukossa on. Oletan että Vihdintien bufferalueella on peltoa, mutta kuitenkin alle puoli prosenttia, miksi se näkyy 0% taulukossa. Muut maankäyttötyypit esiintyvät molemmissa taulukoissa. Maankäyttötavat ovat kohtuullisen samanlaiset, mutta eroja löytyy hieman, esimerkiksi puustoalueita Vihdintien bufferalueesta on 37%, kun taas Lahdenväylällä määrä on muutaman prosentin pienempi, 34%.

Visuaalisesti nämä piirakkamallit olisivat voineet siten olla parempia, jos olisin tajunnut vaihtaa värit piirakkapohjalta vastaamaan värejä, millaisina nämä maankäyttötavat esiintyvät oikeasti. Myöskin olisi ollut järkevää luoda mallit niin, että molemmissa malleissa samantyyppinen maasto on saman värinen jolloin vertailu olisi helpompaa. No ainakin se lukee siinä vieressä nätisti.

Tehtävä 2.

Kurssikerran toisessa tehtävässä meidän tuli tutkia maankäyttötapoja Kumpulan, Käpylän sekä Toukolan kaupunginosien alueella.

Meidän piti ensin erottaa nämä kyseiset kaupunginosat isommasta aineistosta “Select by attributes”-toiminnolla. Tallensimme kyseisten valitsemamme kaupunginosien datan käyttämällä toimintoa “Export Features”. Tämän jälkeen pääsimme käyttämään tehtävän ehkä keskeisintä työkalua: Intersect – työkalua. Käytimme tässä Intersect – leikkaamisessa Export Features-työkalulla luomaamme tasoa, sekä valmista maanpeite – tasoa. Tämän pohjalta syntyneeseen aineistoon yhdistimme dataa ryhmiksi kahteen luokkaan, luontoon ja rakennettuun maankäyttöluokkaan, käyttämällä Calculate Field-toimintoa. Vesistöt, Matala kasvillisuus, Avokalliot tai Puusto-alueet menivät luonto-maankäyttöosuuden alle, kun taas loput maankäyttömuodoista laskettiin rakennetuksi ympäristöksi. Myös kategoria “Muu paljas maa”, laskettiin mukaan rakennettuun ympäristöön, mikä  voi vääristää tätä rakennetun ympäristön osuutta kartalla. Toki rakennetun ympäristön ympärillä voi olla ja onkin paljasta maata, mutta luulen, että myös iso osa tästä paljaasta maasta kuuluisi ennemminkin luonto-aiheisen maankäyttötavan alle. Paljas maa on niin epämääräinen käsite, paljas metsän reunalla oleva maa ja paljas, kaupungissa työmaan alla auki revitty maa menevät molemmat käsitteen alle. Alla kuva (kuva 3) valmiista maankäyttömuotokartasta Kumpulan, Käpylän sekä Toukolan alueilta. Mielestäni siitä tuli ihan kohtuullisen selkeä.

Kuva 3. Kumpulan, Käpylän ja Toukolan kaupunginosien maankäyttötavat.

Intersect – ja Clip-toiminnot ovat molemmat leikkaavia paikkatieto-ohjelmatyökaluja. Niiden erona toimii se, että Clip-toimintoa käyttäessä syntyy karttataso, joka säilyttää vain lähtölayerin attribuuttitiedot, kun Intersect-leikkaus sisältää molempien tai useampien lähtölayereiden attribuuttitietoja.

Teimme näistä edellämainittujen kaupunginosien maankäytöstä myös pylväsdiagrammit, missä näkyy tarkemmin prosentuaalisesti se, kuinka maankäyttömuodot jakaantuvat ko. alueilla. Prosenttiosuudet ovat pyöristettyjä tasaluvuiksi isoimman desimaalin mukaan.

Taulukko 3. Kumpulan, Toukolan ja Käpylän maankäyttötavat prosenttiosuuksina Excel-pylväsdiagrammissa.