GIM KK3

Viikko kolme, biomassan ja latvuspeittävyyden tarkistelua.

Viikon ensimmäisenä tehtävänä oli tarkastella metadatatiedostoa. Tämä kyseinen tiedosto paljasti meille tärkeitä tietoja aineistosta, kuten sen, miten aineisto on tuotettu, mikä on biomassa-aineiston spatiaalinen resoluutio ja myös sen mitä yksikköä tämä biomassa on.

Biomassa-aineiston spatiaalisesta resoluutiosta ja biomassan yksiköstä. Kyseessä on rasterimuotoinen aineisto, jonka resoluutio on 16m x 16 m. Tiedosto mainitsee, kuinka vuoden 2009 & 2011 tulokset olivat 20m x 20m hilassa, mutta vuodesta 2013 alkaen siirryttiin käyttämään 16m x 16m hilaa. Tulokset ovat ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Biomassan yksikkönä toimii 10 kg hehtaarilta, eli 10 kg / ha.

Aineisto on tuotettu maastonmittauksien, satelliittikuvien sekä ilmakuvien avulla. Apuna kartoitukseen käytettiin mm. Sentinel-2A MSI- sekä Sentinel 2B-MSI-keilaimia, sekä Landsat 8-satelliitin OLI-keilaimen kuvaa.

Dataan tutustumisen jälkeen kävimme sen kimppuun. Laskimme biomassaositteista männyn kokonaisbiomassan ja muunsimme sen yksiköksi tonnia/ha sen sijaan että se olisi edellä mainittu 10 kg/ha. Männyn biomassadatan yksikön muuttamisen lisäksi vaihdoimme kaikkien muidenkin puulajien yksiköiksi 1000 kg/ha.

Kuva 1. Kevon kanjonin alueen biomassat lajeittain.

Kun eri puunlajien latvuspeittävyyttä ja biomassaa vertaillaan keskenään, voidaan huomata, että latvuspeittävyyden puolesta eniten kartalta vie pinta-alaa lehtipuut. Sen kokonaismääräinen biomassa on tosin ”vain” n. 65,580 kg / ha. Onko lehtipuiden kartalla näkyvä latvuspeittävyys suuremman näköistä sen takia, että lehtipuiden lehdet peittävät paljon paremmin maastoa kuin pienet havunneulaset? Yksittäinen lehtipuu ylhäältä päin kuvattuna täyttää isomman tilan kartalla kuin yksittäinen havupuu, oli se nyt kuusi tai mänty ja täten sen latvuspeittävyys on suurempaa. Kenties.

Männyn kokonaisbiomassa on kaikista suurin, n. 80,640 kg/ha ja se onkin täten vallitsevin puulaji alueella. Kaikista pienimmän kasvusiivun saa kuusi, minkä kokonaisbiomassa on n. 35,220 kg/ha. Syynä tälle voi olla se, että etenkin mänty ja kuusi taistelevat samoista kasvupaikoista ja mänty on ehtinyt levittäytyä alueelle ensin. Tästä en ole varma, mutta käsittääkseni mänty voi elää myös hieman vaativammissa olosuhteissa kuin kuusi, mikä voi olla osasyynä siihen miksi puulajien osuudet ovat menneet niin kuin ne kartalla osoittautuvat olevan. Omien, hyvin empiiristen mutuilujeni kautta muistelen esimerkiksi reissujani kun olen liikuskellut suoalueilla ja mielestäni suoalueilla ei oikein kasva kuusia, mutta mäntyjä soilla esiintyy kyllä. Kevon kanjoni ei kuitenkaan käsittääkseni ole suoaluetta, mutta käsivarren Lappiin sijoittuva railo omaa aika karut elinolosuhteet ja tällä on vaikutusta kuusen esiintymiseen alueella.

Seuraavaksi teimme pieniä etäisyysbufferileikkejä, jotta saisimme laskettua jokaisen puulajin omia tilastollisia tunnuslukuja taulukoihin. Alla kaksi kuvaa (2 & 3) välivaiheista, Euclidian distance -työkalusta, sekä reclassify -työkalusta, mitä käytimme apuna jotta pääsisimme eteenpäin taulukkojen teossa. Teimme bufferianalyysin jokaiselle puulajille, sekä siirsimme buffereiden avulla luomamme zonal statistics as tables -taulukot exceliin, missä muokkasimme nämä näteiksi ja enemmän informatiivisiksi. 

Kuvat 2 & 3, Euclidian distance -työkalun luoma bufferi vasemmalla. Saman pohjan reclassifikointioperaatio oikealla.

Taulukko 1. Lehtipuut. Taulukkojen luvut on pyöristetty toisen desimaalin mukaan.

Taulukko 2. Kuusipuut.

Taulukko 3. Männyt.

Taulukkojen yksiköt ovat samat; 1000 kg /ha, kuin ylemmissä kokonaisbiomassakartoissa. Taulukkojen mukaan mäntyä esiintyy selvästi eniten ja sen tunnusluvut ovat joka osiossa suuremmat kuin “kilpailijoillaan”. Kuusen tunnusluvut taas ovat häntäpäässä pienimpinä ja niitä on huomattavasti vähiten. Keskipaikkaa pitää lehtipuut.

Luulin taulukoita tehdessäni, että viimeisin luku kuvaa kokonaisbiomassaa. Kokonaisbiomassan tilalla luki SUM ja siitä tämä minun oletukseni lähti. Käsittääkseni näin ei kuitenkaan ole, mutta en viitsinyt enää alkaa rakentamaan uusia taulukoita tilalle, pahoittelut tästä. Toki en ole täysin varma onko tämä sitten väärinkään.

Seuraavaksi hieman latvuspeittävyydestä. Metadatatiedostoa tutkailemalla selviää, että latvuspeittävyyttä on arvioitu prosentuaalisesti ja nämä prosentit menevät välillä 0 – 99. Mieleeni muistuu kenttäkurssin oma vessapaperinhylsyn avulla tehty arviointi tietyn pisteen latvuspeittävyydestä. Kenties tähän on käytetty jotain hieman empiirisempää menetelmää, mutta käsittääkseni kyse on siis siitä, että latvuspeittävyys on arvioitu tietystä pisteestä latvuston alta. Latvuspeittävyys meinaa sitä, kuinka ison prosenttiosan puun latvusto peittää taivaasta tietyssä pisteessä. Alla luomani taulukot ja karttaesitys (kuva 4), mistä näkee lehtipuiden ja havupuiden välisen latvuspeittävyyden.

Millä korkeusvyöhykkeellä on suurin latvuspeittävyys? Onko lehtipuiden ja mäntyjen välillä eroa?
Muotoile tilastolliset tunnusluvut taulukoksi Excelissä ja liitä taulukko raporttiisi.
Voit halutessasi laskea saman myös kokonaisbiomassoille.

Taulukko 4. Lehtipuiden latvuspeittävyys.

Etäisyys uomasta, m MIN MAX Keskiarvo
0-200 0 51 15,13
200-300 0 49 8,08
300-400 0 42 6,63
400-500 0 20 7,5

Taulukko 5. Havupuiden latvuspeittävyys.

Etäisyys uomasta, m MIN MAX Keskiarvo
0-200 -1 50 8,02
200-300 -1 46 4,75
300-400 -1 47 5,4
400-500 0 20 7,14

Taulukoita tarkastellessa voi huomata, että suurin latvuspeittävyys osoittautuu olevan 0-200m päässä uomasta. Kaikista pienin latvuspeittävyys löytyy kauimmaisesta mitatusta luokasta, nimittäin 400-500m päässä uomasta. Jostain syystä havupuutaulukossa esiintyy -1 arvoja, esim. 0-200m kohdalla arvot vaihtelevat välillä -1 – 50. Vaihteluväli on kuitenkin suhteessa sama lehtipuutaulukon arvoihin, minkä vaihteluvälin kokonaissumma on myös 51 prosenttia. Molempien puulajien latvuspeittävyys on suunnilleen samanarvoista, kuten edellä mainitsin, 0-200m etäisyydellä uomasta on näiden eri lajien välinen latvuspeittävyys sama, 51%.  Kuitenkin 200-400m matkalla latvuspeittävyys vaihtelee muutaman prosentin verran, eli täysin samanlaista latvuspeittävyyttä lajeilla ei ole.

Koska latvuspeittävyys on suurinta kanjonin pohjalla tai sen välittömässä läheisyydessä, voimmeko kenties päätellä niin, että kanjoni tuo suojaa puille ja auttaa näitä kasvamaan?

Kuva 4. Karttaesitystä tehdessäni sain vain toisen legendan näkymään, tuon lehtipuiden legendan. Vaihteluväli molemmissa legendoissa oli kuitenkin sama, 51% joten uskon tuon yhden legendapalkin olevan tarpeeksi validi ja hyvä kuvaamaan kumpaakin karttaesitystä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *