Mikä projektio?

 

Toinen viikko QGIS:n parissa potkaistiin käyntiin projektiovalinnan tärkeyden tarkastelun avulla. Aivan kurssikerran alussa tutustuimme datan lähteisiin. Nämä asiat olivat minulle ennen Artun selityksiä aivan täyttä hepreaa. Nyt minulla on ainakin pieni tieto WMS, WMTS, WCS ja WFS lyhenteiden tarkoituksista.

Alkubrieffin jälkeen pääsimme jälleen kerran hyvien ohjeiden saattelemina tekemään yhdessä harjoituksia. Vertailimme eri projektioiden aiheuttamia eroja pinta-aloissa. Harjoittelimme muunmuassa tietokantojen muokkaamista, eri laskutoimintoja tulosten saamikseksi sekä erilaisia valintatyökalujen käyttöä.

Tuloksena harjoituksille syntyi tällä kertaa  visuaalinen esitys pinta-alojen prosentuaalisista vääristymistä Mercatorin- ja Lambertin projektioiden välillä kooropleettikarttan muodossa (Kuva 1). Kuten kartasta voidaan huomata, vääristymäprosentti on valtava ja se kasvaa pohjoisnapaa kohden mentäessä. Sama tapahtuu myös eteläisellä pallonpuoliskolla. 

Toinen kartta olikin jo sitten tarkoitus pyrkiä tekemään ilman Artun auttavaa kättä. Yllätyksekseni työskentely QGIS:n kanssa kartan tekemisen parissa sujui jälleen kerran ongelmitta.

Valitsin toiseksi Lambertin projektion vertailukohteeksi Eckertin 1 projektion. En ollut aikaisemmin tutustunut tähän karttaprojektioon ja yllätyksekseni kartta oli timantin mallinen. Leveyspiirit on kuvattu vaakasuorina viivoina, joiden pituus lyhenee napoja kohti mentäessä. Kartan keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri on pystysuorassa. Wikipedian mukaan tämä jana on puolet kartalla esitetystä päiväntasaajan pituudesta. Muut pituuspiirit ovat suoria janoja, jotka taittuvat eri kulmissa. Kulma pienenee mentäessä kauemmas kesipisteestä, aiheuttaen kartalle sen timantinmuotoisen ulkomuodon.

Tämä kartta (kuva 2) kuvaa Eckertin 1 projektion ja Lambertin projektioiden välillä syntyvää pinta-alavääristymää prosentuaalisesti. Kuten voidaan kartalta havaita, samoin kuin kuvassa 1, vääristymä kasvaa Pohjoiseen mentäessä. Vääristymien suuruus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Mercatorin ja Lambertin projektion vertailussa.

Laskin mielenkiinnostani kuinka moni kertaisia projektioiden ääriarvot ovat toisiinsa verrattuna. Erot ovat valtavia! Mercatorin projektion suurimmat vääristymät (730%) ovat yli 14,5 kertaa suuremmat kuin Eckertin 1 projektion suurimmat arvot(50,1%) . Pienimpien vääristymien välinen ero on huimat 22,8 kertainen (Mercator 297% ja Eckert 1 13%). Yleisesti ottaen muihinkin projektioihin verrattuna Mercatorin projektion vääristymät ovat moninkertaisia.

Tämä tehtävä opetti minulle, kuinka tärkeää projektion valinta todellisuudessa on. Kuten Elina ja Julia blogeissaan mainitsevat, on projektion valinnassa oltava erittäin huolellinen. Projektio on valittava tarkoin esitettävään informaatioon sopivaksi.

Mielestäni tällä viikolla onnistuin karttojen teossa erinomaisesti. Kartat miellyttävät omaa silmääni, ainakin enemmän kuin viime viikon ensimmäinen kartta… hyi! Mielestäni kartta on myös hyvin selkeä ja helppolukuinen. Ainoa asia, joka häiritsee omaa silmääni, on karttojen välinen pieni kokoero. Olenkohan vähän liian tarkka…

Hyvillä mielin voin taas jatkaa kohti seuravaa kurssikertaa QGIS:n parissa! 🙂

 

Lähteet:

Wikipedia, Eckertin projektio, luettu 25.1.2019  https://fi.wikipedia.org/wiki/Eckertin_projektio

Julia Salmi – Osa 2: Projektiovalintojen pohdintaa, luettu 25.1.2019 https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/

Elina Huhtinen – Viikko 2-projektion vaikutus karttaan, luettu 25.1.2019 https://blogs.helsinki.fi/huhelina/