Rastereita ja taikuutta

Viime viikon turhautumiset on karistettu harteilta ja kurssikerta 4 voitiin aloittaa puhtaalta pöydältä toiveikkaana ja hyvillä mielin. Tällä kertaa perehdyimme ruututietokantoihin ja rasterimuotoisiin aineistoihin. 

Ruudukon avulla voidaan tarkastella esimerkiksi asukastiheyttä ja ylipäätänsä väestön sijoittumista valitulla alueella. On kuitenkin oltava erittäin huolellinen ruutukoon valinnassa. Liian suuren ruudukon valitsemalla suuri tietomäärä hukkuu, sillä yksi ruutu kuvaa vain yhtä arvoa. Liian pienen ruutukoon valitsemalla taas datamäärä on valtava. Ruutuverkkoa käyttämällä voidaan myös rajata dataa niin, että kaikki ylimääräinen tieto saadaan poistettua.

Tällä kurssikerralla teimme harjoituksen pääkaupunkiseudun asukkiasta. Kartalle oltiin merkattu pisteenä jokainen talo, jossa asukkiata oli vähintään yksi. Tämän erittäin tarkan pistemuotoisen kartan avulla voitiin erottaa selkeästi kortteleiden rakenne ja suurimmat asuinkeskittymät. Kuten Iina Rusanen blogissaan mainitsee, “jokaisen pisteen sijainti koordinaatistossa voidaan määrittää äärimmäisen tarkasti. Sitä käytetään usein lähtöaineistona muun muassa erilaisille aluejaoille ja vyöhykeanalyyseille.” Tämän pistekartan pohjalta teimme rasterimuotisen kartan pääkaupunkiseudun asukkaiden sijoittumisesta.

Valitsimme tutkittavaksi ryhmäksi ruotsinkielisen väestön. Ruutukokona käytimme 1km x 1km kokoisia ruutuja. Tarkastellessa karttaa (kuva 1) voidaan huomata ruotsinkielisen väestön suurimpien keskittymien sijoittuminen Espoon ja Helsingin alueille. Suurimmiksi keskittymiksi osoittautuu Helsingin Etu-Töölö sekä Ullanlinna. Kartasta erottuu myös selkeästi Kauniaisten kunnan suuri ruotsinkielisten osuus. Näiden asuinalueiden maine on erittäin hyvä ja Helsingin keskittymät sijaitsevat lähellä keskustaa. Korkeatuloisia on runsaasti ja asuntojen hinnat ovat korkeita.

Kuva 1: Ruotsinkielisen väestön keskittyminen pääkaupunkiseudun alueella.

Itsenäisenä suoritettavaksi työksi saimme samanlaisen kartan teon, eri muuttujilla ja ruutukoolla. Valitsin tähän tehtävään muunkielisen väestön määrän ja sijoittumisen tarkastelemisen 500m x 500m kokoisilla ruuduilla. Tällä kartalla voidaan havaita muunkielisen väestön sijoittuminen pääosin Helsinkiin (kuva 2). Helsingin sisäisesti kyseinen ryhmä keskittyy Itä-Helsinkiin Vuosaaren ja Mellunkylän kaupunginosiin. Tämän lisäksi suuri keskittymä Helsingissä on Pohjois-Haagan ja Kaarelan rajalla. Espoossa suurimmat muunkielisten keskitytmät ovat Espoon keskuksessa, Matinkylässä sekä Sellon kauppakeskuksen läheisyydessä. Vantaalla keskittymiä ovat Koivukylä, Matinlaakso, Myyrmäki ja Hakunila.

Näiden kaikkien suurien  keskittymien mukaan voidaan havaita muunkielisen väestön hajanainen sijoittuminen. Ilona Tuovinen tutkii blogissaan samaa ilmiötä ja hän vertaa muunkilisten ja koko väestön sijoittumista. Hän mainitsee molempien ryhmien keskittymisen samoille alueille. Nämä alueet ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella, kuten metro ja lähijunien kulkureitit. Alueet ovat melko halpoja ja halveksuttuja.

Kuva 2: Muunkielisen väestön sijoittuminen pääkaupunkiseudulla.

 

Verrattaessa näitä kahta karttaa keskenään, voidaan huomata yhtälö, joka mukaan arvostetulla ja korkeahintaisilla alueilla asuu runsaasti suomenruotsalaisia ja halveksutuilla köyhillä alueilla paljon muunkielisiä. Ruotsinkieliset ovat keskittyneet tarkemmin selkeille alueille, kun taas muunkieliset ovat sijoittuneet laajemmalle alueella hajanaisesti. Voidaan myös havaita molempien ryhmien sijoittuminen pääasiassa lähelle rannikkoa. Siirrtyttäessä pohjoiseen, molepien ryhmien esiintyminen harvenee.

Tämän viikon päällimmäiseksi tunteeksi jäi hämmennys. Muunkielisten määrää kuvaavan kartan teossa minulla oli ongelmia, vaikka luin ja seurasin oheita erittäin tarkasti. Itkun ja raivon partaalla, yritin ainakin 5 kertaa saada karttaa onnistumaan, mutta ei… Monen raastavan yrityksen, tauon ja työtunnin jälkeen viimeisillä voimillani raahauduin ulos GIS-luokasta sohville pyytämään apua mahdollisilta sohvilla hengailevilta GIS-velhoilta. Avukseni tarjoutuneen velhon (Teemu Lindén) magic touch saikin lopulta karttani onnistumaan. JES! Hämmennyin kuitenkin suuresti, sillä hänen neuvoin tekemäni kartta oli vaiheiltaan TISMALLEEN samanlainen, kuin mitä olin itse aikaisemmin kokeillut! MITÄH?! En ymmärrä, mutta pääasia on, että sain kartan tehtyä.

Visuaalisesti kartat ovat mielestäni muuten ihan ok, mutta huomasin vasta jälkikäteen kuntarajan ylettyvän mereen asti muunkielisten lukumäärä kuvaavassa kartassa… Mielestäni tämä pilaa kartan, mutta en siltikään jaksanut enää mennä muuttamaan, koska olin niin uupunut ja raivoissani aikaisemmista epäonnistumisistani. Jos vain mitenkään ehdin, voisin yrittää tehdä kyseisen kartan vielä uudelleen. Näin voisin korjata virheeni ja yrittää jospa minäkin saisin kartan onnistumaan omin avuin ilman GIS-velhojen apua.

Ensi viikkoon! 🙂

 

 

Kukkuu!

Tulevaisuuden Saaga täällä taas kirjoittelee. Sain vihdoin tehtyä uuden kartan muunkielisen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla, jossa poistin minua niin kovasti häirinneet mereen asti ulottuvat kuntarajat (kuva 3).  Mielestäni kartta on nyt paljon  paremman näköinen ja voin vihdoin nukkua yöni rauhassa. Eipä minulla muuta. Heippa.

Kuva 3: Uusi kartta muunkielisen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla.

 

Lähteet:

Iina Rusanen – Ruututietokantoja ja rastereita, luettu 9.2.2019,https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/

Ilona Tuovinen – Viikko 4 – Rasteriruuturuuturasteri?!, luettu 9.2.2019 https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/2019/02/07/viikko-4/

 

Muokattu 3.3.2019, lisätty kuva 3 uudistetusta muunkielisen väestön sijoittumisen kartasta kartta. Lisätty myös pieni selitys kartasta.

One Reply to “Rastereita ja taikuutta”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *