Kammottu itsenäistyminen

 

Viides kurssikerta poikkesi huomattavasti aikaisemmista, sillä työskentely pyrittiin tekemään täysin itsenäisesti. Tunnin tavoitteena oli kurssilla opittujen taitojen testaaminen ja soveltaminen. Jännitin etukäteen melko paljon, sillä en luottanut omiin taitoihini lainkaan. Onneksi yhteistyö oli sallittua, sillä vierustoverini kanssa löimme tapamme mukaan visaat päämme yhteen auttaen toinen toistamme.

Saimme tehtäväksemme kolme harjoitusta, joista ensimmäinen ja toinen käsittelivät lentomelun sekä metro- ja juna-aseminen sijaintien vaikutusta asuinalueella olevien asukkaiden sijoittumiseen (Taulukko 1). Tehtävässä käytimme bufferointi-työkalua, jonka avulla saimme muodostettua vyöhykkeen halutun etäisyyden päähän alueesta/pisteestä. Bufferoinnilla voidaan myös karotittaa parhaat mahdolliset sijainnit esimerkiki palveluille, muunmuassa bussipysäkeille ja ruokakaupoille, kuten Sini ja Emilia blogeissaan mainitsevat. Näiden lisäksi esimerkiksi tulvavyöhykkeelle sijoittuneet asunnot voidaan kartoittaa  bufferoinnin avulla ja näin alueen asukkaita voidaan varoittaa tai vaihtoehtoisesti kieltää alueelle rakennusten rakentaminen.

Kuten Lottakin mainitsee blogissaan, verratessani  tuloksiani muiden kurssilaisten blogeihin huomasin tulosteni eroavan muiden tuloksista ajoittain todella paljonkin. En tiedä olenko minä vai joku muu tehnyt virheen vai mistä eri tulokset kumpuavat, mutta sen tiedän, että parhaani yritin, vaikka tulokset olisivatkin vääriä.

Taulukko 1: Asukkaiden sijoittuminen taajama-alueella ja asemien läheisyydessä Vantaalla.

Kolmannessa tehtävässä saimme itse valita yhdestä kolmeen tehtävää, jotka tiemme itsenäisesti. Valitsin pääkaupunkiseudun pienalueiden saunojen ja uima-altaiden tutkimisen (Taulukko 2 ja kuva 1). Tehtävä onnistui helposti ja nopeasti Johannan ollessa apuna ja henkisenä tukenani.

Taulukko 2: Saunojen ja uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudun asunnoissa.
Kuva 1: Pääkaupunkiseudun pienalueiden uima-altaiden lukumäärä.

Kuten aikaisemmin jo mainitsinkin, jännitin kyseistä kurssikertaa etukäteen melko paljon. Alussa jännitys ja aamun väsymys näkyivät ja tuntuivat vahvemmin kuin aikaisemmilla viikoilla. En meinannut tietää mistä aloittaa tehtävien teko, mutta päästessäni flow-mielentilaan, kaikki sujui lopulta pääosin hyvin. Tarkkuutta ja kovaa keskittymistä tehtävänteko vaati kuitenkin rutkasti. Huomasin toisten opiskelijoiden blogeja lukiessani, että en ollut ainoa, jolla itsevarmuus kasvoi tehtävien myötä rielusti. Koin, että aloin jo hieman ymmärtämään miksi joitain valintoja ohjelmistossa tehdään, enkä vain kylmästi ja armottomasti suorittanut ohjeita.

 

 

Lähteet:

Sini-Maaria Ahtinen – Kurssikerta 5- Ongelman ratkaisua, luettu 1.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/

Emilia Ihalainen – Viides kurssikerta, luettu 1.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/ihem/

Julia Salmi – Osa 5: Bufferointia ja melusaastetta, luettu 1.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/

Johanna Lehtinen – Itsenäistä sähläämistä, luettu 1.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/johanleh/

Lotta Lehtola – Viides kurssikerta, luettu 1.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/lelotta/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *