KURSSIKERTA I

Vuosi 2017 startattiin opintojen osalta tehokkaasti Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssin merkeissä. Kurssin päätavoitteena on tutustua geoinformatiikkaan Mapinfon avulla seuraavien viikkojen aikana. Ensimmäisellä kurssikerralla perehdyimme Mapinfon saloihin opettelemalla ohjelmiston perusteita. Tätä hetkeä olikin jo odoteltu pitkään, onhan Mapinfon hallinta yksi maantieteilijän perusominaisuuksista ja kaiken lisäksi korea lisä ansioluettelossa!

Mapinfon avulla ryhdyimme työstämään paikkatietoon ja tilastoaineistoon perustuvia karttoja. Kurssikerran agendana oli saada aikaiseksi teemakartta omavalintaisesta aineistosta, sekä kirjoittaa analyysi valmiista kartasta. Oman aineistoni data perustui ruotsinkielisen väestön osuuksiin Suomen kunnissa vuonna 2014.

Koropleettikartan työstäminen Mapinfossa oli varsin vaivatonta, jos malttoi kuunnella ohjeistuksia ja pitää uteliaat sormet erossa oheistoimintojen räpeltämisestä. Tuloksena syntyi kartta, johon liitettiin kartan perusominaisuudet: mittakaava, pohjoisnuoli ja legenda. Päänvaivaa kartan visuaalisen ulkoasun viimeistelyssä tuottivat värivalinnat, sekä legendan ja pohjoisnuolen asetteleminen. Lopputulos on kuitenkin miellyttää graafista silmää ja sininen väri sopii aineiston luonteeseen hyvin. Aineiston luokittelussa käytin luonnollista luokkarajaa ja jaoin aineiston kolmeen eri luokkaan. Näin aineisto näkyy kartalla yksinkertaisena ja helposti luettavana. Värjäämällä alimman luokan haalean sinisellä pyrin tuomaan kartalla esille sen, että ruotsinkieltä puhutaan vahvasti ruotsinkielisten rannikkoseutujen lisäksi laajalti muuallakin Suomessa. Onhan se toinen maamme virallisista kielistä.

Tämän tyyppinen kartta sopii hyvin karkeaan ja nopeaan väestörakenteen arvioimiseen. Ennalta arvattavasti ruotsinkielinen väestö on Suomessa keskittynyt Ahvenanmaan ja Turun seuduille, Pohjanmaalle, sekä pääkaupunkiseudulle Etelä-Suomeen. Suvi Huovelin ja Mimmi Simpura ovat nostaneet esille sen, että tämän tyyppinen kartta ei kovinkaan hyvin kuvaa alueen todellista kielijakaumaa. (Huovelin, 2017 ja Simpura, 2017) Tilastojen (SVT, 2015) perusteella voidaan todeta, että vieraskielisten osuus on jo nyt Suomen ruotsinkielistä väestöä suurempi, joten todellista kielijakaumaa kuvaava kartta olisi täysin eri näköinen ja huomattavasti informatiivisempi.

Päällimmäisenä kurssikerralta jäi mieleen hatarahko käsitys Mapinfon perusteista ja hyviä viboja alkavasta kurssista. Näillä eväillä kohti kevättä!

Koropleettikartta ruotsinkielisen väestön osuudesta Suomen kunnissa 2015

Lähteet
Kuntien avainluvut 1987-2015. Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi (Luettu 23.1.2017)

Huovelin, S. (2017) Pakki päälle ja menoksi! (1.9.2017) https://blogs.helsinki.fi/suvihuov/ (Luettu 24.1.2017)

Simpura, M. (2017). Suomi suomeksi..vai? (20.1.2017) https://blogs.helsinki.fi/msimpura/  (Luettu 25.1.2017)

SVT 2015 = Suomen virallinen tilasto (2015). Ruotsinkielisten ja vieraskielisten osuus         väestöstä 1900–2015 . Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi  (Luettu 23.1.2017)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *