Toisella kurssikerralla perehdyimme MapInfon teemakarttavalikoimiin ja hyvän teemakartan piirteisiin. Tavoitteena oli työstää kahdesta päällekkäisestä teemasta muodostuva koropleettikartta omavalintaisista aineistoista. Omassa kartassani käytin pohjana värillistä koropleettikarttaa ja päälle lisäsin toisen koropleettikartan rasterikuviona. Pohjalla oleva värillinen aineisto kuvastaa kuntien työttömyysastetta vuonna 2010 (SVT) ja päällä olevat rasterit kuvaavat kuntien korkea-asteen tutkintojen määrää vuonna 2015 (SVT).
Päällekkäisen koropleettikartan tarkoituksena on esittää kaksi erillistä ilmiötä samassa kuvassa. Anna Leonowicz perehdyttää artikkelissaan “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” hieman syvemmälle kahden muuttujan muodostamiin koropleettikarttoihin. Leonowiczin mukaan kartan lukija on siten tärkeässä roolissa, että lukijan kartanlukutaidot vaikuttavat merkittävästi kartan informatiivisuuteen. Leonovicz toteaakin, että kahden muuttujan muodostamat koropleettikartat ovat olleet niinkin haastavaa luettavaa, että niiden vaikuttavuuden on todettu olevan heikompi, kuin vain yhtä muuttujaa esittävien koropleettikarttojen. Mielestäni kartanteossa onkin tärkeää muistaa se, että vaikka itse pystyisi lukemaan kaiken karttakuvan sisältämän informaation, voi se lukijalle tuottaa suuriakin haasteita tai olla jopa sula mahdottomuus.
Hyvän teemakartan piirteitä pohdiskellen siirryin työstämään omaa kahden muuttujan koropleettikarttaani. Mielestäni kartan väritys on onnistunut ja harmoninen. Omaa karttaa tutkiessa vaikealukuisuutta aiheuttavia yksityiskohtia on usein vaikea huomata, mutta hyödyntämällä ulkopuolista kartanlukijaa, ominaisuuksia saatiin hieman paranneltua. Kartan ongelmia ovat selvästi tiheimmän rasterin vaikutus värien luettavuuteen, sekä aineistojen välillä oleva viiden vuoden ero. Kuten Sonja Koivistokin toteaa blogissaan, oli pisterasterien lukeminen MapInfon näytöllä vielä helppoa ja rasterit olivat selkeitä, mutta blogiin siirryttäessä kuvan rasterit muuttuivat sekaviksi. Kenties tätä ominaisuutta voisi säätää valitsemalla tallennusvaiheessa oikeanlaisen resoluution, sekä tallennusmuodon.
Alueilla, joilla työttömyysaste on matala, väritys on kellertävää tai haalean vihreää ja alueilla, joilla työttömyysaste on korkea, väritys on vastaavasti tummemman vihreä. Korkea-asteen tutkintojen määrää kuvaava rasteri on sitä tiheämpää, mitä vähemmän korkea-asteen tutkintoja on. Koska aineistot tukevat hyvin toisiaan, voidaan huomata, että alueilla joilla työttömyysaste on matala, korkea-asteen tutkintojen määrä on vastaavasti korkea. Alueilla, joilla työttömyysaste taas on korkea, myös korkea-asteen tutkintojen määrä on pääsääntöisesti alhaisempi.
Kartalla Suomen itäiset ja pohjoiset kunnat ovat pitkälti väritykseltään tummemman vihreitä ja rasteri on tiheää. Tämän perusteella alueen työllisyys- ja koulutustaso ovat muuta Suomea alhaisemmalla tasolla. Lounais- ja Länsi-Suomen alueilla, sekä tietysti pääkaupunkiseudulla väritys on vaalean keltaista ja rasterit harvempia. Se kertoo alueen paremmasta työllisyystilanteesta ja korkea-asteen tutkintojen yleisyydestä.
Vaikka aineistot tukevatkin hyvin toisiaan, voi kartalta huomata myös joitakin epäyhteneväisyyksiä. Kunnat, joissa on yliopistokaupunki tai jotka sijaitsevat lähellä yliopistoa, erottuvat kartalla harva-rasterisina ja vaaleamman vihreinä laikkuina. Esimerkiksi Itä-Suomessa Lappeenranta, Joensuu ja Kuopio erottuvat kartalta ympäröivistä tumman vihreistä kunnista. Pohjois-Suomessa sijaitseva Kittilä erottuu kartalla vaalean keltaisena kuntana, mikä kertoo Kunnan hyvästä työtilanteesta verrattuna muihin Lapin kuntiin. Kittilän alapuolella sijaitseva Rovaniemi taas on työttömyysasteeltaan korka, muttakorkea-asteen tutkintojen määrä on korkea, koska kunnassa on yliopisto.
Toisaalta kartalta voi erottaa myös kuntia ja alueita, joilla on hyvä työllisyystilanne, mutta korkea-asteen tutkintojen määrä on alhaisemmalla tasolla. Tällaisia kuntia on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulun alapuolella. Hyvää työllisyystilannetta ja matalampaa koulutusastetta selittää mm. teollisuuden alojen hyvä työtilanne.
Kahden päällekkäisen teemakartan luominen ja niiden yhdistäminen osoittautui varsin koukuttavaksi ja mukaansa tempaavaksi touhuksi! Oli innostavaa huomata miten kaksi erilaista aineistoa korreloivat toistensa kanssa ja oppia, että yhdistämällä erilaisia aineistoja toisiinsa, tekijälle voi avautua aivan uusi näkökulma aiheen tarkastelemiseksi.
Lopuksi yhteenvetona onnistuneen teemakartan perimmäinen tarkoitus:
“Teemakartta on hyvä, kun kaikki sen laadintaan liittyvät vaiheet niveltyvät sekä tiedollisesti, että esteettisesti toisiinsa ja teemakartan piirtämistarkkuus ja teema-aineksen runsaus vastaavat kartanlukijan omaksumiskykyä.” (Rusanen, Koivunen ja Colpaert 2001)
Lähteet
Anna Leonowicz: “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship”, Kartografija, 2006
Rusanen J, Koivunen T ja Colpaert A (2001) GIS-perusteet ja kartografia, Ohjeita teemakartan suunnitteluun, Oulun yliopisto. http://www.oulu.fi/virtualgis/
osa2_11.htm
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.1.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2010/tyti_2010_2011-02-15_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.1.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2015/vkour_2015_2016-11-03_tie_001_fi.html