Kolmannen kurssikerran teemana oli “Dataa tietokantoihin”. Tavoitteena oli oppia tietokannan valmistaminen siten, että sen käyttö on mahdollisimman tehokasta. Kurssikerralla opiskeltiin myös tiedonhakua ja tietokantojen yhdistämistä erilaisten kyselyjen avulla, uuden tiedon tuottamista ja päivittämistä olemassa olevaan tietokantaan. Näitä asioita harjoiteltiin itsenäisen teemakartta -harjoituksen kautta.
Tehtävänantona oli tuottaa teemakartta (Kuva1.), joka vertailee Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Tässä tulvaindeksikartassa korostuvat Suomen rannikkoseutujen tulvaherkimmät valuma-alueet etelässä, lounaassa ja lännessä. Myös Lapissa valuma-alueet ovat kartan perusteella Itä-Suomea tulvaherkempiä. Kuten Palomäkikin toteaa blogissaan (2017), tämä johtuu Suomen pinnanmuodoista. Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa topografia on matalapiirteisempää, mikä mahdollistaa jokien ja järvien tulvimisen laajemmalle alalle, kuin vaihtelevammassa maastossa. Pohjois-Suomessa pinnanmuodot ovat vaihtelevampia ja suurempaa tulvaherkkyyttä aiheuttaa etenkin keväisin lumimassojen
sulaminen ja jään patoutumiset.
Tulvakeskuksen tuottaman vesitilannekartan (Kuva 2.) mukaan tulvatilanne on tällähetkellä suurimmaksi osaksi normaali tai vähävetinen. Vedenkorkeudet vaihtelevat paljon juuri keväisin, johtuen lumipeitteen nopeasta sulamisesta lämpötilan noustessa. Jos samanlaista karttakuvaa tarkastellaan esimerkiksi kuukauden kuluttua, on tilanne varmasti täysin erilainen ja muistuttaisi se varmasti läheisesti tulvaindeksikarttaa.
Lähteet:
Palomäki, Tanja (2017) 3. Kurssikerta <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/> (Luettu 13.02.2017)
Tulvakeskus (24.1.2017) Vesistöennusteet ja tulvavaroitukset <http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/yleisoEnnusteetJaVaroitukset/#homeFi> (Luettu 13.02.2017)