Neljännen kurssikerran alussa käytiin läpi teoriaa piste- ja ruutuaineistoihin liittyen. Ne ovat yleisiä aineistoja, joilla voidaan tuottaa tarkkaa dataa. Pisteaineistoilla voidaan kerätä tietoa melkein mistä vain ja ne ovat tarkimpia paikkatietoaineistoja.
Kurssikerralla tehtiin Qgisissä karttoja pääkaupunkiseudulla asuvista ihmisistä. Ensin luotiin ruutuaineisto, johon lisättiin asuinrakennetietokanta. Ruudun luomisessa oli tärkeää, että “create grid”-valikossa metrit vaihdettiin kilometreiksi. Muuten kartan laadinta olisi kestänyt paljon pidempään ja ruudukot olisivat olleet erittäin pieniä, mikä olisi puolestaan tehnyt kartan ymmärtämisestä haastavaa. Ensimmäisen teemakartan tein mediaani-iästä (kuva 1). Kartan perusteella voidaan todeta, että keskustassa eniten asuu 35-42 vuotiaita ja iäkkäämmät ihmiset ovat asuttuneet rauhallisemmille alueille.
Tein myös toisen kartan, jossa käytin dataa ruotsinkielisten asukkaiden määristä (kuva 2). Kyseinen kartta näyttää paljon tasaisemmalta kuin ensimmäinen karttani, jossa värien vaihtelu on suurempi. Ronja on omassa blogissaan tehnyt kartan pienemmistä ruudukoista, jolla voidaan tuottaa entistä tarkempaa tietoa alueesta ja sen muuttujista.
Toisessa harjoituksessa harjoittelimme rasteriaineistoilla Pornaisten alueen korkeuskäyrien kuvaamista. Digitoimme myös kyseiseltä alueelta talot ja suurimmat tiet, joita oli viisi. Päätin myös digitoida Pornaisten keskustan läpi kulkevan joen, koska ajattelin, että teiden ja asutusten sijoittuminen voi olla vaikuttanut siihen (kuva 3). Talot merkittiin piste- ja tiet viivatyökalulla. Joen piirsin myös viivatyökalulla ja sitten levensin sitä. Yritin testailla muitakin vaihtoehtoja, mutta tämä tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta.
Kuvan 3 työ piti olla valmis ensi kurssikertaa varten, jolloin tehtyä työstetään eteenpäin. Alussa tuntui, että taloja on paljon joita pitää merkitä. Niiden merkitseminen oli kuitenkin ihan mukavaa, eikä vaatinut liikaa aivotyötä. Jouduin myös merkitsemään talot kahteen kertaan, koska ensimmäisellä huomasin etten ollut osannut tallentaa scratch layeria oikein. Mutta myös sen opin. 🙂
Lähteet:
KK4-aineistot
Ronjan Siuruan blogi https://blogs.helsinki.fi/ronjasiu/ Viitattu 3.3.2021