Month: January 2018

Moikka,

viimeisiä viikkoja viedään. Varasin lennon takaisin Suomeen 14.2. Haikeaa lähteä, Varsovasta on tullut uusi koti, mutta pakko täältä on joskus tulla kotiin:D Kaveritkin alkaa palata koteihinsa, ja mullakin alkaa olla jo hyvä fiilis lähteä. Vaihto on ollut tosi antoisa, ja oon tyytyväinen, että valitsin Varsovan kohteeksi.

Tentit on tehty ja läpäisty, mutta viralliset dokumentit vielä hoitamatta. Pitäisi olla piece of cake, hoidan asian ensi viikolla.

---

Varsova on osoittautunut mielestäni kivaksi kaupungiksi. Julkiset kulkevat hyvin (bussi, juna, ratikka, metro) ja ovat useimmiten täsmällisesti ajoissa, mikä yllätti. Lähdin Puolaan olettaen, että kaikessa ollaan hieman jäljessä Suomea, mikä osin pitää paikkaansa, mutta joissain asioissa Puolassa homma toimii jopa paremmin. Kaupunkipyörät ovat tästä hyvä esimerkki.

Varauduin myös siihen, ettei pankkikorttia hyväksyttäisi joka paikassa. Väärin. Kortti käy melkein missä vain, satunnaisia pubeja lukuun ottamatta. Myös busseissa on sisällä lippuautomaatti (kuskit eivät myy lippuja), joista saa lipukäteisellä tai kortilla maksaen. Ehkä tämä on osasyy siihen, miksi bussit ovat aina ajallaan.

En ole vege, mutta syön voimakkaasti kasvispainotteisesti ja harvoin lihaa. Varauduin, että täällä asia muuttuu, ja kasvisruokia ei ole paljoa tarjolla, mutta taas VÄÄRIN. Jokaisessa raflassa on kasvisruokia, ja Varsovassa on monia pelkän kasvisruoankin ravintoloita. Ravintolatarjonta on hyvä, puolalaiset eivät mausta ruokia voimakkaasti, mutta ruoka on oikeastaan aina ollut hyvää. Kasvipohjaiset jogurtit, maidot yms. ja nyhtökauran kaltaiset lihankorvikkeet eivät taas ole muodissa samalla tavalla kuin Suomessa. Kaupungilla saa hyvän aamiaisen todella edullisesti.

Rehellisesti sanottuna en selvittänyt Varsovasta mitään ennen tänne tuloa. Luulin, että 1000 km Helsinkiä etelämmässä olisi vähän lämpimämpi, mutta sää on ollut melkolailla samanlainen kuin Helsingissä, ilmankosteudesta johtuen vielä usein tuntunut kylmemmältä. Samoin ilmansaasteet olivat yllätys: joskus ihmisiä kehotetaan pysymään sisällä, koska ilma on niin huonolaatuista.

Kulttuurin harrastaminen on ollut todella edullista, mutta pettymys. Omasta mielestäni museot eivät ole kovin erinomaisia, vaikka muutama on ollut hyväkin. Olen käynyt Chopinin museossa, karikatyyrimuseossa, kansallismuseossa, Puolan juutalaisten museossa, modernin taiteen museossa ja Pawiakin vankilamuseossa. Pakopelihuoneissa olen käynyt muutaman kerran, ja ne ovat olleet hyviä. Niitä löytyy Varsovasta myös useita. Ollaan käyty myös muutamissa Warsaw Socialin järjestämissä tapahtumissa, tekemistä ja tapahtumia löytyy melkein jokaiselle päivälle.

Pidän Varsovasta, ja suosittelisin sitä ehdottomasti vaihtokohteeksi. Puola vaatii tietynlaisen asenteen, mutta kun ei ota asioita kovin vakavasti, Puolassa on todella hauskaa.

t. Saara

 

Moikka.

Kaikki on mennyt täällä hyvin, ja vierailevat kaverit on pitäneet kiireisenä. Vikat kouluhommatkin alkaa olla paketissa. Viime blogista on niin pitkä aika, että kirjoittelen vähän koulunkäynnistä ja asumisesta täällä.

---

 

Yleisesti vähän paikallisesta koulunkäynnistä.

Valitsemani kurssit olivat aika erilaisia kuin omassa yliopistossa, mutta se johtuu varmaan aineesta jota luen. Englanninkielisiä kursseja ei ollut muutenkaan tarjolla rajattomasti, ja puolalaisten opiskelijoiden keskuudessa englanninkieliset kurssit ei oo täällä suuressa suosiossa. Kurssit, joilla olin, olivat siis lähinnä “vaihtarikursseja”.

En tiedä, koskeeko tämä vain vaihtarikursseja, mutta noin puolilla mun kursseista materiaaleja ei lähetetä opiskelijoille sähköisesti. Jos et tule paikalle luennolle, se on voi voi:D Myöskään mitään Moodlen tyyppistä opiskelualustaa ei ollut käytössä millään kurssilla, materiaaleja sai sähköpostitse jos sai. Lähes kaikkiin kursseihin kuului tehtäviä/läksyjä ja/tai esitelmiä. Vaatimustaso ei ollut tosin korkea, ja hyvän arvosanan sai kohtalaisen helposti.

Monet proffat pelottelivat läsnäolopakolla, mutta kurssin edetessä huomasin, että nimiä ei juuri kyselty eikä läsnäolijoita juurikaan tarkkailtu. Oletin, että kurssien retket ovat pakollisia, ja menin kaikkiin (vaikkei ehkä esim. lauantaina klo 9 olisi huvittanut), mutta monet lintsailivat niitäkin.

Opetus itsessään oli melko tasokasta ja omien proffien englanti hyvää. Valitsin osan kursseista (alkoholikurssi + smart food, joka kertoi lääkkeistä ja huumeista) sillä perusteella, että omassa yliopistossa ei samanlaisia kursseja järjestetä. Opettajat tunsivat aiheensa, ja kysymyksiin saatiin aina vastaukset.

Lukukausirakenne on erilainen kuin Suomessa, mikä ei ollut omasta mielestäni paras mahdollinen. Meillä on syyslukukaudessa kaksi periodia, ja usein kurssi kestää yhden periodin, että kurssin aikataulu on yleensä suht napakka. Täällä mulla oli muutama kurssi, jotka kestivät koko lukukauden (lokakuu-tammikuu) ja luentoja oli kerran viikossa. Hidas tempo….

---

Asun täällä koulun asuntolassa, ja olen ollut tyytyväinen valintaan. Osa vaihtareista asuu kampuksen ulkopuolelta vuokratuissa huoneissa, jotka maksavat helposti neljä kertaa enemmän. Kampuksella huoneessa asuu kaksi tai kolme opiskelijaa per huone, ja en voi kiistää, etteikö yksityisyyttä ja yksinäisyyttä olisi ollut välillä ikävä. Toisaalta on kivaa, että aina on joku jolle jutella, mennä kauppaan, lounaalle tms. Uuteen maahan tullessa oli kivaa, että on lähellä samassa tilanteessa olevia. Varsinkin tsekkiläisestä Katesta on tullut täällä mulle todella hyvä ystävä. Meillä on mennyt hyvin koko ajan kämppisten kanssa, eikä mitään kummempia riitoja ole ollut.

Suomessa en oo koskaan asunut kampuksella tai sen välittömässä läheisyydessä, joten siinäkin mielessä kampuselämä on ollut kiva kokea. Kampuksella on luonnollisesti koulu, kirjasto, pankkiautomaatit, pankki, kauppa, ravintoloita, baari, apteekki, lääkäri, uimahalli, urheiluhalli, kuntosalit, poliisi, kaikki:D Ei täältä olisi pakko edes poistua, jos ei haluaisi. Bussit ja noin 700 m päästä lähtevä metro vievät kaupunkiin puolessa tunnissa. Kävelymatkan päässä on parempia ruokakauppoja ja ostoskeskus.

Asuntolassa on paljon sääntöjä, esimerkiksi muiden luona ei saa kyläillä klo 22 jälkeen ja vierailijoiden täytyy jättää henkkarit respaan. Respa on jokaisen rapun aulassa vuorokauden ympäri, ja vähän riippuu henkilöstä, kuinka tarkasti sääntöjä noudatetaan. Vain muutama puhuu englantia, keskimäärin ehkä joka toinen tai kolmas päivä meidän aulassa on englantia ymmärtävä henkilö.

Asuntolan hintaan (3 hlön huoneesta vajaa 90 euroa kuussa) kuuluu lakanat, viltti ja pöytälamppu. Lakanat saa käydä vaihtamassa uusiin noin kolmen viikon välein. Siivoojat käyvät siivoamassa jaetun kylppärin ja keittiön, ei ihan joka päivä mutta riittävän usein. Meidän kylppäriä käyttää 7 naista ja 3 miestä, ja se pysyy yleensä siedettävässä kunnossa.

Ei tässä muuta tällä kertaa. Videolla kuluneiden viikkojen hetkiä.

terkuin

Saara

Moikka!

Loma on nyt ohi ja videot editoitu. Loma alkoi äidin ja Jukan tulolla 21.12. Jaoin materiaalin kahteen videoon, ettei yhdestä tule liian pitkä. Äidin ja Jukan lähdettyä otettiin Loren kanssa yöbussi Zakopaneen. Joulunaika äidin ja jukan kanssa meni korttia pelatessa ja ravintolasta toiseen siirtymisessä:D Mukavaa!

Zakopaneen saavuttuamme (28.12.) lähdimme kaupungille, ja pienten löytämisongelmien jälkeen saavuimme Tatran kansallispuistoon, jossa patikoimme muutaman tunnin. Nousu oli jyrkkää ja paikoin hyvin jäistä, mutta ylhäällä odottivat maisemat, jotka olivat ehdottomasti vaivan arvoiset. Alastulo vasta olikin koominen kokemus… Illalla käytiin syömässä ulkona, ja mentiin aikaisin nukkumaan. Seuraavana päivänä heräsimme ajoissa, ja lähdimme Morskie Oko -järvelle (https://en.wikipedia.org/wiki/Morskie_Oko), jonne piti kiivetä loivaa nousua 8 km. Järvelle saavuttuamme sää muuttui jonkinasteiseksi lumimyrskyksi, ja lähdimme kävellen takaisinpäin. Suunnitelmissa oli alunperin kävellä vielä reilu tunti (yhteen suuntaan) järveltä korkealle vuorenhuipulle, mutta näkyvyys oli niin huono ja mun jalat niin väsyneet jo, että tämä oli paras vaihtoehto:D Illalla kävimme vielä vesipuistossa, Lore on uimari. 28.12. aamulla otimme bussin takaisin Varsovaan. Jalat oli hyvin mielenkiintoiset monta päivää, käveltiin 27.12. yhteensä 27 km…

Bussi oli myöhässä noin 1,5 h, kävin äkkiä kotona ja lähdin kaupunkiin. Viivi, Anna, Opa ja Jenni tulivat kylään ja majoituin heidän kanssaan Airbnb:ssä. Majoitus oli ok muutamaa pikkuseikkaa lukuun ottamatta:D Suihkusta ei tullut lämmintä vettä ja asuntoa ei oltu siivottu ennen meidän tuloa…. Siivous tuli nopeasti, mutta  suihkuilla piti kylmällä vedellä. Viivi lähti kotiin illalla 1.1. ja muut perässä 2.1. Oli niin virkistävää nähdä hyviä ystäviä!!!! Syötiin ulkona, juhlittiin, kierreltiin kaupungilla ja käytiin kulttuurin ja tieteen palatsissa. Käytiin katsomassa ilotulitusta vuoden vaihtuessa, joka oli puolamaiseen tapaan vähän sekava, ja alkoi vähän etuajassa…:D En kuvannut kavereiden täällä ollessa yhtään videota.

Yksi ravintolakokemus jäi mieleen: mietittiin, että yhdet nopeat kahvit ravintolassa tai kahvilassa, ja jatketaan sitten kävelyä vanhassakaupungissa. Ensimmäinen ravintola haisi niin homeelle, että menimme seuraavaan, joka vaikutti hyvältä. Katsottiin ruokalistaa, ja mä, Jenni ja Opa otettiin 4 ruokalajin menut ruokiin valituilla oluilla (55 zl eli noin 14 e), kun kuulostivat niin hyviltä. Mun menussa oli myös etanoita ja kaviaaria. Koko ravintolaelämys oli täysi farssi! Ruoan tulo kesti lähes tunnin, oluet ja  menun ateriat tuotiin ihan eri aikoihin, Anna ja Viivin annokset unohdettiin, en saanut etanoita vaan jotain hemmetin silliä… Kokonaisuudessaan oltiin raflassa vajaa 3 tuntia, sillä ruokien tulo vain kesti ja kesti. Ympärillä olevat muut asiakkaat olivat yhtä tyytymättömiä, osa lähti pois kun tilattuja juomia ei tuotu ajoissa, osa kävi valittamassa useasti ja viereisessä pöydässä istunut mies otti yhden palan pihvistä, viskasi haarukan ja veitsen pöydälle ja totesi “Horror”. Hän lähti myös vihaisena pois. Mietittiin jo, ollaankohan me piilokamerassa:D Ainakin tiedän, minne en mene enää koskaan uudestaan. Vaikka Puolassa aina vähän kestää, oli tuo ihan överiä.

Mun joululoma oli todella intensiivinen, mutta tosi kiva! Paljon ei enää koulua oo jäljellä, eli pyrin vain täysin rinnoin nauttimaan vaihdon loppupuolesta! Alla kaksi videota, toinen joulusta ja toinen Zakopanesta. Tänään alkoi arki, ja lähden kohta ryhmäliikuntaan.

t. Saara