KK1

Kurssin ensimmäine työ oli kartta Itämeren suhteellisista typpipitoisuuksista. Kartan teko oli suoraviivaista, kun seurasi ohjeita.  Qgis ohjelma on mielestäni helppokäyttöinen ja yllättävän selkeä. Muiden blogeja lukiessa huomasin ettei se ollutkaan niin selkeä kaikille vaikka osa olikin kanssani samaa mieltä.

Kartasta näkyy selvästi erot typpipäästöissä suurimpana saastuttajana Puola perässään Venäjä, Ruotsi. Suomi neljäntenä juuri mitallisijoen ulkopuolella ja vähiten saastuttaa Viro. Käytin luonnonlisia luokkarajoja.

Karttani onnistui melko hyvin. Kartan idea tulee läpi ja se on melko selkeä, vaikkakin typpipipäästöjen värit varsinkin pienten prosenttien esityksessä ovat turhan samansävyiset. Värien kanssa olisi voinut leikkiä vaika kuinka kauan, mutta en jaksanut. Mielestäni syvyyskäyrät olivat turhat, mutta jätin ne niiden kuuluttua tehtävänantoon.

Tehty kartta on hyvä esimerkki teema kartasta, jossa värien avulla havainnollistetaan jotain teemaa, kuten typpipäästöjä. Kartan kertoma tarina eri teemoista muuttuu kuitenkin hyvin radikaalisti riippuen valitusta esitystavasta, vaikka taustalla olevat tilastot ja faktat pysyisivät samoina. Sen huomaa jokainen kartan tekijä , kun hän valitsee luokkarajat. Esimerkiksi yllä oleva kartta kertoo erinlaisen tarinan jos siinä ei käytettäisi luonnollisia luokkarajoja. Esimerkiksi tasavälisillä luokkarajoilla kartta olisi hyvin vaalea ja ainoastaan Puola olisi tummanpunainen.

Toinen karttani on eläkeellä olevien prosentiosuudet Suomessa vuonna 2015. Kartasta näkyy että pääkaupukiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kuten Oulussa ja Turussa prosenttiosuudet ovat pieniä kun taas Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Itä-Lapissa ainakin yksi kolmesta on eläkkeellä. Toisen kartan teko oli jo paljon helpompaa

Lähteet:

Elina Huhtisen Blogi. Luettu:21.1.2018 >https://blogs.helsinki.fi/huhelina/ <

Emilia Ihalaisen Blogi. Luettu:21.1.2018 >https://blogs.helsinki.fi/ihem/<