Aloitus
Bussilakon takia aamu alkoi pienellä aamulenkillä, mutta jotenkin sitä selvittiin paikan päälle lumipyrystä ja vääristä käännöksistä huolimatta (vaikkakin hieman märkänä ja juuri ja juuri ajoissa).
Moodlen huoltokatkon takia tunti käynnistyi hieman normaalia hitaammin, mutta pian QGIS oli tuttuun tapaan jo auki, ja jatkoimme siitä, mihin viime kerralla oli lopetettu – Pornaisesta. Vaikka olin onnistunutkin loppujen lopuksi tallentamaan itse tekemäni kartan niin, ettei se menettänyt mitään elementeistään, päädyin varmuuden vuoksi käyttämään Paarlahden valmista aineistoa; ainakin näin jos jotain meni väärin, vika olisi minussa eikä aineistossa.
Ensimmäisen, yhdessä tehdyn harjoituksen tarkoituksena oli opettaa meitä käyttämään jälleen kerran uusia toimintoja QGIS:sissä. Näistä tärkeimmät olivat Clip- ja Intermission-toiminnot, sekä tietenkin koko kerran pääjuttu, bufferointi (aka puskurointi).
Bufferoimalla Pornaisten karttaa, pystyttiin siitä rajaamaan ja tarkastelemaan haluttua aluetta tarkemmin. Esimerkiksi tällä keskiviikon kurssikerralla tarkasteltiin, kuinka monta asui yhden kilometrin säteellä kartalla näkyvästä koulusta ja kuinka monta taas sen ulkopuolella. Paarlahti kutsui bufferointia osuvasti piparkakkumuotiksi – valitaan sopiva piparkakkumuotti, jonka jälkeen syntyneelle layerille jäävät vain muotin sisään osuvat tiedot.
Näillä opituilla taidolla siirryttiin sitten itsenäisiin tehtäviin.
Tuntitehtävät
Ensimmäinen tuntitehtävä liittyi pääkaupunkiseudun lentokenttiin, Malmin lentokenttään ja Helsinki-Vantaa lentokenttään. Moodlesta ladattiin QGIS:siin valmiit tietokannat, joista Vantaan kartalle saatiin näkyviin lentokentät, lentomelu, asukkaiden sijainnit ja juna-asemat (joihin törmätään seuraavassa tehtävässä).
Lentokenttä tehtävissä selvitettiin, kuinka moneen asukkaaseen lentokoneista syntyvä melu vaikuttaa. Malmin lentokentän läheisyydessä sen vielä toimiessa, kahden kilometrin säteellä, meluvyöhykkeellä asui 58 754 ihmistä. Kilometrin säteellä taas 9047 ihmistä. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä helppoa ja yksinkertaista; tiedot selvitettiin samoilla toiminnoilla kuin Pornaisten karttaa pyöriteltäessä. Kuva 1 ei ole valmis kartta, vaan jotain mistä nähdä miltä bufferointi parhaimmillaan näyttää QGIS:sissä.
Helsinki-Vantaa lentokentälle siirryttäessä törmäsin ongelmiin, mutta aloitetaan siitä, mitä vastauksia tehtävänantoon sain. Ensimmäiseksi piti selvittää, kuinka monta asukasta asui 65 desibelin melualueella. Päädyin 19 ihmiseen, jotka melualueella asuvasta väestöstä olivat 0,16%. 55 desibelin melualueella taas asui jo huomattavasti enemmän ihmisiä, vähintään 11 923 ihmistä.
Viimeisessä lentokenttiin liittyvässä tehtävässä piti selvittää, kuinka moneen ihmiseen melu vaikuttaisi vähintään 60 desibelin alueella, jos lentokoneet tulisivat poikkeuksellisesti Tikkurilan suunnasta. Vastauksena sain, että melu vaikuttaisi 13 221 ihmiseen.
Tässä Helsinki-Vantaa lentokenttä tehtävässä ei selkeästi riittänyt pelkästään se, että muisti mitä oli juuri yhdessä käyty läpi. Tehtävässä pärjäsi hyvin, jos muisti edellisiltäkin kurssikerroilta jotain ja osasi soveltaa niitä tähän tehtävään yhdessä bufferointi ja intermission -toimintojen kanssa. Tässä voin nostaa kättä ylös ja myöntää, että minulta tämän tehtävän tekeminen onnistui vain, koska vierustoverini ymmärsi, mitä tehdä – ja koska häntä haitannut minua auttaminen. Muuten olisin varmaan viitannut Paarlahdelta apua suunnilleen parin minuutin välein. Ongelmanratkaisu on hauskaa puuhaa ja pidin kyllä siitä, että tehtävä oli tarkoitus tehdä ilman opettajan jatkuvaa ohjeistusta, mutta vielä kun itse epäröin jokaisessa vaiheessa tekemisiäni, niin tehtävä oli kyllä yksi iso päänvaiva.
Seuraavan tehtävän teko sujui hieman paremmin, sillä se ei eronnut edellisistä tehtävistä mitenkään valtavasti. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta ihmistä asui 500 metrin säteellä kartan juna-asemista, muuttaa se prosenteiksi ja viimeisenä piti selvittää, kuinka monta prosenttia näistä asukkaista oli työikäisiä. Vastaukseni näihin olivat 111 779 ihmistä, eli aseman läheisyydessä asui 21,65% kaikista alueen asukkaista ja työikäisiä heistä olivat 67%. Kokeilin, onnistuisiko laskujen tekeminen QGIS:sin laskimella, mutta sieltä tuli vastaukseksi jotain ihan muuta, niin puhelimen laskimella mentiin.
Mahdolliset lisätehtävät päivitetään myöhemmin!