Kolmas kurssikerta – ”Joinaamisen” iloa

Aloitus ja ensimmäinen harjoitus – Afrikan muokkaaminen

Tälläkin kertaa hyppäsimme suoraan QGIS:sin lämpimään syleilyyn oitis, kun tunti alkoi. Kuten edellisilläkin kerroilla, Moodlessa oli valmis aineisto, jota lähdimme muokkaamaan QGIS:sissä. Aineistona löytyi tällä kertaa Afrikka; latasimme yllättävän yksityiskohtaisen kartan Afrikan mantereesta, joka sisälsi samalla alueen valtioiden nimet ja rajat. Mutta sehän ei meille riitä!

Harjoituksen tarkoituksena oli harjoitella tiedonhakua ja tuomista QGIS:siin. Jonkin verran siis viime kerralta tuttua heti alkuun, mutta siinä missä viimeksi jäätiin tähän, niin tällä kertaa emme pelkästään iskeneet uutta kerrosta vanhan kerroksen päälle – vaan yhdistimme uutta tuomaamme tietoa alkuperäiseen Afrikka aineistoon. Kuten Arttu Paarlahti sanoi, niin ”joinasimme” uutta tietoa vanhaan.

Aluksi piti toki hieman yksinkertaistaa jo valmista aineistoa, jotta uuden tiedon yhdistäminen siihen sujuisi mutkattomammin ja pitäisi aineiston selkeänä. Siinä missä alun perin aineistossa oli ominaisuustietoa muutama satanen liikaa, niin pienen yksinkertaisen siivouksen jälkeen jäljelle jäi vain vähän päälle 50 kohdetta. Tämän jälkeen aineistoon tuotiin uutta tietoa, jota lähdettiin vaihe vaiheelta yhdistämään ja muokkaamaan alkuperäisen aineiston hengatessa taustalla.

Uusi tuotu aineisto sisälsi tietoa Afrikan öljylähteistä, timanttikaivoksista ja konflikteista. Näiden kolmen pohjalta tehtiin teemakartta (kuva 1), josta voidaan tarkastella kaikkien kolmen tekijän sijainteja Afrikan mantereella.

Nyt valmista aineistoa voi käyttää muuhunkin pohdintaan ja mahdollisesti yhä edelleen jonkin toisen aineiston kanssa tai pohjana. Tai vaihtoehtoisesti, aineiston tietokantaan on vielä tallennettu runsaasti tietoa eri muuttujista, joita voidaan lähteä esittämään. Esimerkiksi konfliktien tapahtumavuodet, timanttikaivoksien ja öljylähteiden löytämisvuodet ja niiden tuottavuusluokittelut löytyvät tietokannasta, sekä paljon muuta.

Timanttikaivoksien ja konfliktien välisiä yhteyksiä pohdittiin jo jonkin verran yhdessä, ja aineiston attribuuttitaulukosta huomattiin, ettei timanttikaivoksilla vaikuttanut olevan mitään erityisen suurta yhteyttä konfliktien määrään. Mutta niissä valtioissa, joissa kaivoksilla kenties oli jotain tekemistä konfliktien kanssa, voitaisiin etsiä varmennusta tutkimalla timanttikaivoksien löytämisvuosia ja kaivauksien aloitusvuosia. Timanttikaivoksien ja öljylähteiden löytämisvuosia voitaisiin myös käyttää pohjana, kun pohditaan ovatko ne tuoneet vaurautta näihin valtioihin vai mahdollistaneet uusien ongelmien synnyn.

Tuottavuusluokittelulla voidaan myös tarkastella, onko valtio mahdollisesti hyötynyt kaivoksista ja lähteistä. Aura Niskanen (2024) esitti blogissaan idean, että tuottavuusluokittelun avulla voitaisiin tehdä päätelmiä myös valtioiden korruptiosta. Tällainen näkökulma ei edes käynyt mielessäni, mutta se olisi ainakin kiinnostavaa tutkittavaa ja sen kautta voitaisiin löytää vahvistusta siihen (myöntäen heikkoon) hypoteesiin, että timanttikaivoksilla ja öljylähteillä olisi tekemistä Afrikan konfliktien kanssa. Tosin, kuten Niskanenkin kirjoittaa blogissaan, on hyvä pitää mielessä, että mitään pitäviä kausaalisuhteita ei pelkästään tämän aineiston pohjalta voi tehdä. Siltikin uskon, että ymmärrys aineiston alueista paranee näitä muuttujia tarkastelemalla, ja onneksi pelkkä pohtiminen ei tässä tilanteessa aiheuta mitään harmia kenellekään.

 

Tulvariski ja järvisyys

Yhdessä tehden kaikki sujui taas ongelmitta. Opettajan ohjeistuksella mentiin reipasta, mutta selkeää tahtia eikä minulla henkilökohtaisesti ollut mitään ongelmia QGIS:sin käytössä tällä kertaa. Yllättäen ohjelma ei kertaakaan edes crashanut, niin kuin sillä on tapana.

Mutta pienen tauon jälkeen lähdettiin tekemään itsenäistä harjoitusta, jossa puserrettiin edellisestä harjoituksesta opittujen taitojen avulla karttaa Suomen tulva-alueista. Hetken säädön jälkeen, lopputulos näyttää kutakuinkin tältä:

Kartassa on totta puhuen kyllä hieman ongelmiakin. Sininen väri sopii kuvaamaan tulvaherkkiä alueita, mutta jotta luokkien välinen vaihtelu olisi selvempää, minun olisi ehkä pitänyt lähteä itse muokkaamaan valmiista paletista sopivampaa – tai lisätä luokkia. Sitä itse asiassa kyllä kokeilinkin, mutta en huomannut mitään suuria eroja viiden, kuuden tai edes kahdeksan luokan välillä, joten päädyin lopulta kuuteen luokkaan. Poistin kartasta myös joet ja järvet selkeyden vuoksi, vaikka kartan kontekstia pohdittaessa jokien pitäminen esillä ei ehkä olisi ollut huono idea. Siinä vaiheessa kartassa oli kuitenkin mielestäni aivan liikaa viivoja, jotka tekivät esimerkiksi Suomen valtion rajat epäselviksi. Tosin, jos niitä valtion rajoja lähtee tästäkin kartasta tarkemmin katsomaan, niin voi huomata, että ne ovat paikoin hieman… omalaatuisia. Mutta esimerkiksi Laura Vitikka (2024) oli tehnyt hienon kartan, jossa näkyivät joet ja järvet, ja josta siltikin sai hyvin selvää. Kenties siis jos (taas kerran) olisin käyttänyt kartan tekoon vielä hieman lisää aikaa, olisin löytänyt ratkaisun ongelmiini.

Tehtävänä oli myös liittää kuvan 2 karttaan järvisyysprosentti, mikä oli ainoa vaihe koko kurssikerralla, missä itselläni tuli vastaan ongelma. Jostain syystä järvisyysprosentti oli tallentunut aineistooni tekstinä eikä desimaalilukuina, mikä johti siihen, että en saanut niitä näkymään kartalleni. Onneksi tämä ongelma oli helposti ratkaistavissa opettajan ohjeistuksella ja sain kuin sainkin uuden kartan tehtyä juuri, kun tunti päättyi (kuva 3).

Näitä karttoja tehdessä pohdin useaan otteeseen, että onkohan tässä nyt kyseessä prosentit vai missä yksikössä tulvaindeksiä kuvataan. Järvisyysprosentitkin ovat epäselviä, koska eihän niissä mitään lukuja näy. Toisin sanoen, jos näitä kuvan 2 ja kuvan 3 karttoja lähtisi maallikkona tulkitsemaan, niin paljoa niistä ei saisi irti. Suomen tulvaherkimmät alueet nyt kenties tulevat tutuiksi, mutta koska otin joet ja järvet pois näkyvistä, niin pelkän tämän kartan perusteella on turha lähteä pohtimaan syitä siihen, miksi nämä alueet ovat tulvaherkkiä. Jos taas olisin säilyttänyt joet ja järvet, voitaisiin kartasta huomata, että tulvaherkillä alueilla jokia on erittäin paljon.

Ilmeisesti näihin palataan luonnonmaantieteen harjoitustyökurssilla, joten tuota… tulen siis tulevaisuudessa vielä törmäämään näihin kaunokaisiin. Ja toteamaan, että joo-o, synnynnäinen luonnonmaantieteilijä en ainakaan ole.

 

Lähteet

Niskanen, A. (2024). Kolmas kurssikerta. Auran blogi. Auran blogi – Geoinformatiikan menetelmistä (helsinki.fi)

Vitikka, L. (2024). Kolmas kurssikerta. Lauran opiskelublogi. Lauran opiskelublogi – Blogi kurssitöille ja muulle pakolliselle sisällölle. (helsinki.fi)