Harjoituskerta 17.1.2023
Tästä alkaa Geoinformatiikan menetelmät I -kurssi. Kurssia odotan hieman kauhunseikaisin tuntein, tietokoneet ja ohjelmistot eivät ole todellakaan vahvuus itselleni. Aiemmilla kursseilla GQIS on tullut hieman jo tutuksi, mutta viimeksikin muistan sen kanssa taistelleeni. Jospa nyt kuitenkin osaavan opettajan ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa tehdessä saisin tähänkin ohjelmaan vähän paremmat eväät edetä. Ensimmäisestä luento/harjoituskerrasta olen kuitenkin sikäli ylpeä, että sain ensimmäisen kartan tehtyä tuntien puitteissa ja kaiketi ihan onnistuneesti!
Kuva 1. Typpipäästöjen osuuksia valtioittain Itämeren alueella.
Lopullinen kuvan 1 kartta onnistui ihan hyvin, värit erottuvat toisistaan riittävästi ja alueet ovat selkeästi erotettavissa toisistaan. Järvet saavat kartan näyttämään hieman epäsiistiltä, mutta kartalla ne ovat hyvin pieniä ja pistemäisiä, joten tätä efektiä olisi ehkä hankala välttääkään. Pientä sisäistä ristiriitaa aiheuttaa näin jälkikäteen legenda, kun otsikko on suomeksi ja loput englanniksi. Pikkuvikoja, löytyy kartasta kuitenkin muu tarpeellinen – mittakaava ja pohjoisnuoli – legendan lisäksi.
Harjoitusta tehdessä oli todella hyvä, että karttaa tehtiin vaiheittain yhdessä. Ja että aloitettiin aivan alusta. Osalla varmasti on jo kokemusta QGIS:in kanssa tekemisestä, mutta paljon on myös meitä, joilla ei ole ainakaan niin paljoa että pystyisi tuosta noin vain aloittamaan. Huomasin kylläkin, että oli jokseenkin haastavaa tehdä samalla ja yrittää pysyä mukana ohjeistuksissa, mutta ihan hyvin lopulta onnistui sekin. Onneksi myös vieruskaverilta pystyi tarpeen vaatiessa kysymään missä mennään. Lucas Yoni kirjoitti hyvin ajatuksiaan blogitekstissään ”viikko 1: try, try again”, joihin pystyin monilta osin samaistumaan niin yhteisten harjoitustehtävien kuin itsenäistenkin tehtävien osalta. Yoni osui tekstissään naulan kantaan sen osalta, että oikeastaan ongelmat alkoivat vasta itsenäisiä tehtäviä tehdessä.
Itsenäiset tehtävät
Kotiin tehtäväksi jäi koropleettikartan tekeminen ja visualisoiminen mieleiseksi valmiin aineiston pohjalta (kuva 2). Tehtävä oli alkuun aika turhauttava, mutta lopulta suhteellisen helppo, kunhan vauhtiin pääsi. Huomaan ajattelevani ja yrittäväni tehdä asiat välillä hyvin hankalasti – vaikka oikeasti ratkaisu olisi hyvin helppo – osin ihan sen perusteella, että tiedän kurssin olevan itselleni haastava. Oli myös ilahduttavaa ja lohduttavaa lukea Anni Lindegrenin ”QGIS-ohjelmiston harjoittelua kotona” -blogitekstistä, että kotikoneella tekeminen ei muillakaan ollut täysin mutkatonta. Omalla koneellani asetukset olivat jotenkin aivan eri tavalla, enkä alkuun meinannut saada Manage Layers Toolbaria näkyviin, eli hetki meni ennen kuin sain edes aineiston auki ohjelmaan. Onneksi lopulta sain näkymän samanlaiseksi kuin yliopiston koneilla, jolloin oli paljon helpompi alkaa tehdä karttaa.
Kuva 2. Yli 64-vuotiaiden osuus kunnittain Suomessa.
Kuvan 2 karttaa pystyin melko paljon tekemään ihan vain muistelemalla harjoituskertaa ja siellä tehtyä karttaa, mutta onneksi apuna oli myös kirjalliset ohjeet, joista pystyi muutamia kohtia tarkistamaan. Tekemälläni kartalla näkyy kunnittain yli 64-vuotiaiden osuudet prosentteina (kuva 2). Osuuksien jakautumisesta huomaa hyvin, että yli 64-vuotiaita on eniten Suomen itäpuolella sekä pohjoisessa ja Keski-Suomessa – eli kartta hyvin näyttää karkean ikäjakauman kuntien välillä. Vastaavasti esimerkiksi suuret, opiskelijapainotteiset kaupungit erottuvat vaaleampina – kuten pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu, Turun seutu ja Oulun ympäristö.
Itsenäisiä harjoitustehtäviä oli eri vaikeustasoilla. Kuvan 2 kartta kuului vaikeustason 1 tehtäviin ja se onneksi luonnistuikin suhteellisen helposti. Kunnianhimoisesti yritin aloittaa myös vaikeustason 2 tehtävää, mutta aika pian oli nöyrryttävä QGIS:in edessä ja tyydyttävä vaikeustasoon 1. Ehkä toisaalta parempi edetä pienin askelin, tehdään sitten vaikeampia kun oikeasti osataan.
Lähteet:
Yoni, L. (2023). Viikko 1: try, try again. GIS-avautumiset -blogin kirjoitus 23.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/luberger/ Viitattu 25.1.2023.
Lindegren, A. (2023). QGIS-ohjelmiston harjoittelua kotona. Anni Lindegren – geoinformatiikan menetelmät -blogin kirjoitus 19.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/ Viitattu 25.1.2023.