Harjoituskerta 24.1.2023 + kotona tehdyt harjoitukset
Takaisin blogin pariin, voin edellistä blogiani kommentoida sen verran, että kauhunsekaisuus on aika lailla hävinnyt jo nyt, kyllähän tästä selviää! Ja lisäksi oli kiva huomata luennolla, että sentään jotakin oli jäänyt aiemmalta viikolta mieleen QGIS:iä ajatellen. Mutta uusi viikko uudet haasteet. Tällä luentokerralla alku sujui melko ongelmitta, mutta alkuun eri projektioiden arvojen saaminen samaan taulukkoon osoittautui hankalaksi – vaikkakin lopulta kaikki oli vain kiinni siitä, että hiiren kursori oli yhtä kohtaa liian alhaalla. Onneksi ei sen isompi ongelma tällä kertaa, mutta pistää miettimään missä muuallakin on tullut pieniä huomaamattomia virheitä, jotka saattavat kostautua vasta myöhemmin. Toivottavasti ei monessa paikassa.
Tällä kurssikerralla keskiössä oli eri projektioiden vertailu. Taulukossa 1 vasemmalla puolella on vertailtu eri projektioiden pinta-aloja pohjoisessa Suomessa tasopinnalla sekä ellipsoidin pinnalla. Projektioissa on aika isoja eroja etenkin tasopinnalla kuvattuna. Ellipsoidin pinnalla pinta-aloissa hajontaa ei niin reilusti ole, osin ehkä selittyy sillä, että esimerkiksi Mercatorin projektio, Plate carree sekä Lambertin projektio ovat kaikki lieriöprojektioita. Oikealla puolella on pelkkä välimatka, mittasin noin Vaasan korkeudella Suomen poikki kulkevan viivan avulla eroja projektioiden leveyssuunnassa. Ellipsoidin pinnalla kaikki projektiot antoivat saman arvon, mutta tasopinnalla eroja oli paljon; kaikki arvot olivat erilaisia. Projektion valinta riippuukin paljon kartan mittakaavasta sekä käyttötarkoituksesta, sillä kaikissa projektioissa on hyvät ja huonot puolensa (dokumentaatio QGIS:lle). Eli ne projektiot, jotka vääristävät Suomen pinta-alaa eniten voivat Afrikan alueella olla todenmukaisimmat, kuten Mercatorin projektio; TM35-projektio taas kuvaa Suomea melko tarkasti, kun taas esimerkiksi Etelä-Amerikka vääristyy huomattavasti.
Taulukko 1. Projektioiden vertailuja Suomessa.
Kurssikerralla ja lisäksi kotona harjoittelin karttojen visualisoimista, joihin tulee näkyviin eri projektioiden prosentuaaliset erot TM35FIN-projektioon verrattuna (kuva 1 ja 2). Kuvassa 1 on verrattu TM35FIN- ja Mercatorin projektioita. Kuten lieriöprojektioille tyypillistä, vääristymä kasvaa pohjoiseen mentäessä; pohjoisimmassa Suomessa vääristymä on yli kahdeksankertainen.
Kuva 1. TM35FIN ja Mercator erot, %.
Kuvan 2 kartassa on vertailtu TM35FIN- ja Robinsonin projektioita. Kuva onnistui ihan hyvin, mutta legendan luvut eivät omaan silmään näytä ihan oikeanlaisilta. En ihan tiedä mikä meni pieleen, mutta jokin on vähän oudosti. Sekä kuvassa 1 että 2 luokkia on 7, usein karttojen visualisoinnissa käytetään maksimissaan 5 luokkaa. Tässä kuitenkin erot kasvavat niin paljon pohjoiseen mennessä, että useampikin luokka on hyvä.
Kuva 2. TM35FIN ja Robinson erot, %.
Tehtäviä tehdessä jälleen kerran kotona homma muuttui hankalammaksi, mutta selvisin jotenkuten. Iina Kiikeri blogissaan sanoitti hyvin luennon ja tehtävien tekemisen ”Mitä tehtävä opetti? Ainakin sen, että aion jatkossa kiinnittää huomiota enemmän projektion valintaan, muutoksilla voi nimittäin olla suuria vaikutuksia lopputuloksiin”. Niinpä, tehtävä havainnollisti projektioiden eroja erittäin hyvin. Niin ja lisäkiitos Iinalle, putosin hieman kärryiltä luennolla, mutta pääsin takaisin mukaan ja sain valmistakin aikaan Iinan avulla!
Lähteet:
Kiikeri, I. (2023). Olemmeko QGIS:n kanssa jo kavereita? Iinakiik’s blog -blogin kirjoitus 30.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/ Viitattu 2.2.2023.
Dokumentaatio QGIS:lle 2.8. QGIS 2.8 dokumentaatio. Viitattu 2.2.2023.