Harjoituskerta 31.1.2023
Tämä kerta olikin aika intensiivistä tekemistä. Ihan kaikkea en ehkä ymmärtänyt, mutta ainakin sain kuvien 1 ja 2 mukaiset kartat valmiiksi. Tunnin aikana oli jotenkin helpompi seurata ja pysyä mukana, en ihan tiedä miten tämä nyt oli aiempia luentoja helpompi. Lisäksi oli ihan hauskaa tehdä Afrikasta karttaa, tulee hieman kaukaisemmatkin alueet edes vähän tutummaksi.
Afrikan kartan myötä osaan suhteellisen hyvin liittää tietokantoja toisiinsa ja lisätä sarakkeita jo olemassa oleviin tietokantoihin. Afrikka-tehtävän osalta alkuperäiseen tietokantaan liitettiin tietoja muun muassa internetin käytöstä ja väestöstä. Oli aika mielenkiintoista! Loppuun vielä lisättiin QGIS:in tietokannat timanteista, konflikteista sekä maa-alueella tapahtuvasta öljynporauksesta ja tutkittiin näitä tietoja ja niiden keskinäisiä mahdollisia suhteita. Taulukoista huomattiin, että suoraa yhteyttä timanttien/öljynporauksen ja konfliktien välillä ei välttämättä ole, vaan konfliktien taustalla voi olla jotain aivan muuta (osassa toki juuri timantit tai öljykysymykset). Aineistoista ei tosin suoraan nähnyt, kuinka eri tapahtumat ajallisesti sijoittuvat ja siten kenties vaikuttavat toisiinsa.
Kuva 1. Timanttien, öljyn ja konfliktien jakautuminen Afrikassa.
Tietokannat yllämainituista asioista eivät suoraan olleet kovin yksityiskohtaisia, niissä ilmoitettiin vaan näiden asioiden määriä. Konfliktien esiintymistä tutkittiin tarkemmin rajaamalla konfliktit vuosiin, mutta alkuperäisissä aineistoissa niitä ei sen kummemmin eritelty. Näiden lisäämisellä taulukkoon voitaisi todennäköisesti tutkia näitä ilmiöitä ja niiden yhteyttä tarkemmin. Osassa alueista esimerkiksi timanttien löytämisvuoden ja konfliktien välillä saattaisi olla havaittavissa vahvempi yhteys – eli ennen kuin varsinainen timanttikaivostoiminta on käynnistynyt. Ja todennäköisesti timantit ja konfliktit ajatellaan helposti samaan lauseeseen veritimanttien vuoksi; joissakin Afrikan maissa timantteja kaivetaan ja kuljetetaan, käytännössä orjatyövoimalla, laittomasti erilaisten sotien tai konfliktien rahoittamiseksi (Armstrong, 2012). Kaikki näihin tietokantoihin lisätty yksityiskohtaisempi tieto kertoisi paljon eri maiden taloudesta ja yleisestä vakaudesta, samoin kuin esimerkiksi internetin käyttäjien määrä. Internetin lisääntynyt käyttö on suora heijaste elintason noususta, kun taas suuri määrä konflikteja saattaa vaikuttaa päinvastaisesti väestöön.
Sitten voidaankin siirtyä kurssikerran toiseen tehtävään eli Suomen valuma-alueisiin (kuva 2). Tämäkin tehtävä sujui hyvin (ja vieläpä melko itsenäisesti!) lukuun ottamatta järvisyysdiagrammin tekoa. Se oli hieman haasteellinen vaihe, ja alkuun tyydyin vain Excelissä tehtyyn diagrammiin. Mutta! Onnekseni sainkin apua Susanne Rautamolta järvisyyshistogrammin teossa QGIS:ssä; hän kertoo blogissaan itsekin tuskailleensa kyseisen diagrammin kanssa (Rautamo, 2023), mutta toisin kuin minä hän löysi ratkaisun ongelmaan ja halusi/osasi vielä auttaakin!
Kuva 2. Valuma-alueet Suomessa.
Kuvan 2 kartassa näkyy siis Suomen valuma-alueet, tulvaherkkyys sekä järvisyysdiagrammi. Tulvaindeksin laskemiseen käytettiin keskiylivirtaamaa ja keskialivirtaamaa, joiden avulla voitiin määrittää alueellinen tulvimisherkkyys. Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan korkeimpien mitattujen arvojen keskiarvoa ja keskialivirtaamalla matalimpien mitattujen arvojen keskiarvoa (Rautamo, 2023).
Suomessa tulvimisriski on korkea rannikkoalueilla sekä osin Lapissa, Itä- ja Keski-Suomi eivät ole juurikaan tulvariskissä. Järvien läheisyys selvästi vaikuttaa tulviin madaltaen niiden ilmenemisriskiä. Rannikolla taas merenpinnan korkeuden vaihtelu voi mahdollisesti vaikuttaa tulvimiseen, useissa korkeimman tulvaindeksin kohteissa on myös paljon jokia. Lapissa sisämaassa järvettömillä alueilla tulvariski on keväisin korkeampi lumen sulaessa ja tämä kenties vaikuttaa tulvaindeksin nousuun.
Näiden harjoitusten myötä tuli oikeita onnistumisen kokemuksia, kun sai aikaiseksi kohtuullisen hyviä karttoja ja melko pitkälti ihan itse! Toki aina on hiottavaa, värivalinnat ja kartan seesteisyys olivat näissäkin kartoissa hieman haastavat saada kohdilleen, mutta nämä ovat nyt riittävän hyvät vaikka tekisi mieli vielä hioa ja viimeistellä. Tällaista tällä kertaa, katsotaan mitä sitä seuraavalla kerralla saadaan aikaiseksi!
Lähteet:
Armstrong, P. (2012). How diamonds fuel Africa’s conflicts. CNN 16.5.2012. How diamonds fuel Africa’s conflicts | CNN Viitattu 6.2.2023.
Rautamo, S. (2023). Kurssikerta 3. Susanne’s blog -blogin kirjoitus 1.2.2023. Susanne’s blog | Geoinformatiikan menetelmät 1, kevät 2023 (helsinki.fi) Viitattu 6.2.2023.
Kommentoi