Henkilöauton pysäköintiin kuluva aika pääkaupunkiseudulla – kyselytutkimus

Pysäköintikyselyn suomenkielinen näkymä. Kyselyn kielen voi muuttaa myös englanniksi.

Read in English

Kuinka kauan henkilöauton pysäköinti kestää pääkaupunkiseudulla? Onko pysäköintiajoissa eroja pääkaupunkiseudun eri alueiden välillä? Miten mahdollisia eroja voidaan selittää?

Tutkimme nyt kyselytutkimuksen avulla, kuinka kauan henkilöauton pysäköintipaikan löytäminen, itse pysäköinti ja kävely määränpäähän kestävät pääkaupunkiseudun eri alueilla. Oheisessa kyselysovelluksessa käyttäjä valitsee ne postinumeroalueet, joihin muistaa pysäköineensä viimeisen kahden vuoden aikana. Jokaista postinumeroaluetta kohti täytetään lyhyt kysely siitä, millainen pysäköintikokemus käyttäjällä on alueella yleensä. Kyselyssä on mahdollista lähettää yhdellä istumalla tiedot niin monesta postinumeroalueesta kuin haluaa.

Pääset karttasovelluspohjaiseen kyselytutkimukseen tästä. Vastaathan kyselyyn 30.6.2019 mennessä. Kyselytutkimus avautuu oletusarvoisesti englanninkielisenä. Voit muuttaa kyselyn kieltä vasemman yläkulman EN/FI-painikkeesta.

Tutkimuksesta

Tämä kyselytutkimus on osa Sampo Vesasen pro gradu -tutkielmaa. Työ liittyy Digital Geography Labin kehittämään Pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisiin, joka kuvaa pääkaupunkiseudun tilastoruutujen välisiä matka-aikoja henkilöautolla, joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Matka-aikamatriisin lukemat lasketaan ovelta-ovelle-menetelmällä, mikä henkilöautojen kohdalla merkitsee sitä, että osana henkilöauton matka-aikaa on pysäköintipaikan etsiminen, itse pysäköinti ja kävely lopulliseen määränpäähän. Matka-aikamatriisissa tämän tapahtumaketjun kestoksi on tähän asti arvioitu yksittäinen lukuarvo koko pääkaupunkiseudun alueelle, mikä ei vastaa todellisuutta riittävän hyvin.

Kyselystä kerättävää aineistoa käytetään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mikä on pysäköintiaikojen alueellinen vaihtelu, mistä syistä vaihtelu johtuu ja mikä on löydösten merkitsevyys henkilöauton matkan kokonaisajassa ja pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Pro gradun valmiita tutkimustuloksia käytetään täydentämään matka-aikamatriisin pysäköintiin kuluvan ajan todenmukaisuutta.

Kyselyn täyttäminen

Kyselyssä käyttäjää pyydetään arvioimaan sitä, millainen heidän pysäköintikokemuksensa on kullakin postinumeroalueella yleensä. Pyydämme ilmoittamaan pysäköinti- ja kävelyajat parhaimman arviointikykysi mukaan. Lähetäthän yhden postinumeroalueen tiedot vain kerran. Kahden vuoden takaraja on valittu siksi, että Helsingin seudulla kaupunkirakenne muuttuu vauhdilla ja samalla myös pysäköintimahdollisuudet. Jos tarvitset tarkempaa tietoa kyselytutkimuksen kysymyksistä, pyydämme lukemaan kyselyn inforuudun yksityiskohtaiset ohjeet. Inforuutu avautuu ruudulle välittömästi kyselysivulle saavuttua.

Karttasovelluspohjaisen kyselyn täyttämiseen tarvitset 1-10 minuuttia sekä kannettavan tai pöytätietokoneen. Tietokoneella selaimista parhaiten toimivat Chrome sekä Firefox. Käytä aina selaimen uusinta versiota. Kyselyn täyttäminen onnistuu myös matkapuhelimella. Jos haluat täyttää kyselyn puhelimellasi (erityisesti jos kyseessä on Applen laite), pyydämme ystävällisesti lukemaan mobiilikäytön ohjeet kyselyn infopaneelista. Mobiilissa parhain toimivuus on Android-pohjaisella puhelimella käyttäen uusinta Chrome-selaimen versiota.

Aineiston käyttö

Kyselyssä kerätty aineisto ei paljasta kenestäkään henkilökohtaisia tietoja yleisluontoisuutensa takia. Karttasovellus tallentaa IP-osoitteesi kävijämäärien seuraamista varten. Kyselyvastausten analysointivaiheessa jokainen IP-osoite muutetaan satunnaiseksi, anonyymiksi merkkijonoksi ja kaikki tallennetut IP-osoitteet poistetaan. Karttasovellus käyttää joitakin evästeitä tallentaakseen sovelluksessa käyttämäsi asetukset. Jos et poista evästeitä manuaalisesti, ne vanhentuvat itsestään 90 päivän kuluttua luontipäivästä.

Lisätiedot

Kyselyyn tai tutkimukseen liittyvissä asioissa ota yhteyttä Sampoon sähköpostitse: sampo.vesanen(at)helsinki.fi.

Policy briefit saavutettavuudesta ja pyöräilytietojen hyödyntämisestä

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -tutkimus ja -yhteistyöohjelma (Katumetro) on tulossa päätökseensä (2010 – 2018) myös meidän osaltamme.

Yhteenvetona ohjelman piirissä ja rahoituksella tehdystä saavutettavuus- ja liikkumistutkimuksestamme koostimme kaksi policy briefia, joissa esitellään tutkimusten tuloksia ja niistä johdettuja politiikkasuosituksia. Toinen katsauksista keskittyy saavutettavuusanalyysien merkitykseen kaupunkien ymmärtämisessä ja toinen pyöräilytietojen hyödyntämiseen alueellisessa suunnittelussa.

Pääset lukemaan policy briefit Katumetro-ohjelman sivuilta:

Haluamme lämpimästi kiittää Katumetro-ohjelmaa pitkäaikaisesta rahoituksesta ja yhteistyöstä!

 

Ketkä käyttävät kaupunkipyöriä Helsingissä?

Suuren suosion helsinkiläisten keskuudessa saavuttaneen kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjät ovat pitkälti nuoria aikusia ja kantakaupunkilaisia selviää juuri valmistuneesta gradustani. Peräti 80 % matkoista, oli tehnyt käyttäjä, joka asui vuonna 2017 postinumeroalueella, jossa oli vähintään yksi pyöräasema. Palvelun ovat siis ensisijaisesti ottaneet omakseen Helsingin keskustassa asuvat.

Uusi kaupunkipyöräkausi on taas täällä ja entistä laajemmalla alueella Helsingissä! Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat nousseet Suomessa ja maailmalla viime vuosina suuren kiinnostuksen kohteeksi. Monet kaupungit ovat ottaneet käyttöön kaupunkipyöriä, joiden tarkoitus on tarjota uudenlainen liikkumismahdollisuus kaupunkilaisille. Kaupunkipyörät linkittyvät vahvasti myös pyöräilyn ja kestävän liikkumisen edistämistavoitteisiin kaupungeissa, minkä vuoksi niiden vastaanotto on usein ollut innostunutta

Aihetta käsittelevä graduni ”Bike sharing as part of urban mobility in Helsinki – A user perspective” on nyt hyväksytty ja julkaistu. Parhaalla arvosanalla hyväksytty työ tarkasteli Helsingin kaupunginpyöräjärjestelmän käyttäjiä, käyttörakenteita ja käytön tasapuolisuutta.  Työn tarkoitus oli tuoda uutta tietoa kaupunkipyöräjärjestelmien suunnittelun ja edistämisen tueksi. Aineistona käytin kaikkia vuoden 2017 aikana tehtyjä kaupunkipyörämatkoja, jotka HSL ja CityBike Finland olivat tarjonneet graduni käyttöön. Tätä ennen olin systemaattisesti käynyt läpi lähes 800 tieteellistä artikkelia kaupunkipyöriin liittyen.

Kansainvälisesti kaupunkipyöräjärjestelmät ovat valtavan suosittuja ja julkisessa keskustellussa niitä usein käsitellään positiivisesti. Samalla osassa tutkimuksia on kuulunut kritiikkiä, että ne palvelevat vain tietynlaista käyttäjäprofiilia. Tämä ristiriita saikin minut kiinnostumaan Helsingin järjestelmän käyttäjien tarkastelusta lähemmin.

Tutkimuksessa selvisi, että kaupunkipyörien käyttö on Helsingissä ollut kansainvälisestikin korkealla tasolla. Käyttäjäkunta on painottunut nuoriin aikuisiin ja varsinkin tehdyissä matkoissa miesten osuus on ollut suurempi kuin naisten. Tavalliseen pyöräilyyn verrattuna, kaupunkipyöräkäyttäjän profiili ei ole ollut yhtä moninainen kuin kaiken kaikkiaan pyöräilyn kohdalla Helsingissä. Käyttö on pitkälti koostunut niiden alueiden asukkaista, joilla kaupunkipyörät ovat olleet lähellä saatavilla. Näiden alueiden käyttäjien käyttötavat myös eroavat  kauempaa tulevista esimerkiksi siinä, kuinka paljon kaupunkipyöriä yhdistetään muihin julkisella liikenteellä tehtäviin matkoihin. Asemaverkkoalueen ulkopuolella asuvilla on selkeästi suurempi osuus potentiaalisia julkisen liikenteen kanssa yhdistettyjä matkoja. Käyttörakenteiden osalta myös käyttöaktiivisuus ja tilauksen tyyppi osoittautuivat tärkeiksi käyttörakenteiden muokkaajiksi.

Tutkimus paljasti myös että kaupunkipyöriä tutkitaan erittäin aktiivisesti ja kattavasti tällä hetkellä. Tutkimusalueet kuitenkin näyttivät painottuneen sen mukaan, mistä kaupunkipyöräaineistoja oli saatavilla. Havainto korostaakin avoimien aineistojen merkitystä uusia liikkumismuotoja tutkittaessa.

Tuloksieni näkökulmasta tuleva kesä tulee olemaan mielenkiintoinen, nyt kun kaupunkipyöräjärjestelmä laajenee Helsingissä. On kiinnostava nähdä tulevana kesänä, onko käyttäjärakenteiden osalta kyseessä ollut vain tiettyjen käyttäjäryhmien nopeampi omaksuminen, vai säilyvätkö samat tiettyihin käyttöryhmiin painottuneet käyttörakenteet laajenemisen jälkeenkin Helsingissä. Tasa-arvon näkökulmasta kaupunkipyöräalueen laajentuminen edistää sitä, että pyörät ovat entistä paremmin suuremman osan kaupunkilaisista käytettävissä päivittäin. On joka tapauksessa tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaupunkipyöriä ja pyöräilyä edistetään koko väestön keskuudessa, jotta niiden merkitystä kyetään tehokkaasti edistämään ja kasvattamaan osana kestävää kaupunkiliikkumista.

Elias Willberg

Koko työn löydät tästä: MasterThesis_EliasWillberg

Animoidun visualisoinnin kaupunkipyörien dynamiikasta löydät täältä: https://blogs.helsinki.fi/saavutettavuus/2018/05/paiva-kaupunkipyoria-helsingissa/

DGL järjestää session vuoden 2018 maantieteen päivillä!

Digital Geography Lab järjestää Maantieteen päivillä session: Cross-Bor­der Dia­lo­gues & Fin­land: Hu­man Mo­bi­li­ties, Social In­te­rac­tions & Trans­na­tio­na­lism.

Lähetä esitelmänkuvaus sessioon 23.9. mennessä tai tule kuuntelemaan esityksiä!

Session kuvaus englanniksi:

Session chairs: Olle Järv, Kerli Müürisepp & Tuuli Toivonen  (Digital Geography Lab, University of Helsinki)

In the EU “borderless world”, cross-border interactions and integration are regarded as key drivers towards socially and economically more cohesive territorial development and well-functioning societies. Increasing human mobilities and socio-spatial interactions transcending state borders have a role in forming many societal phenomena such as new functional cross-border regions, transnational people and transnationalism, at large. These developments have further implications on societies in relation to integration processes, identity formation, social (in)equalities, governmentality, planning and security, among many others.

Cross-border interactions between Finland and its neighbouring countries follow the overall trend. For instance, while tens of thousands of people have their daily lives already connected to both Finland and Estonia, stakeholders advance the Helsinki-Tallinn twin-city concept by planning and executing new strategic infrastructure projects to better connect the countries. As cross-border mobility flows grow, a more comprehensive understanding about complex socio-spatial practices beyond state borders and its consecutive impacts on societies is needed. In addition to conventional approaches, the application of novel (big) data sources allows to develop new theoretical concepts and methodologies to provide valuable insights for given research.

The session aims to present and discuss theoretical, methodological and empirical research on cross-border mobilities and interactions, transnationalism, and implications on societies it involves. A concentrated discussion is facilitated at the end of the session.

The topics we welcome include, but are not limited to:

  • cross-border human mobility (daily, leisure, migration);
  • social and spatial interactions of people from the neighbouring countries in Finland;
  • transnational people and transnationalism;
  • inequality and segregation;
  • social engagement and integration;
  • applications of novel (big) data sources and new methodologies;
  • functional cross-border regions/transnational spaces;
  • Estonians and Russians in Finland.

Vuoden 2018 maantieteen päivien sessioiden kuvaukset löytyy täältä

Pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisi vuodelle 2018 julkaistu!

Digital Geography Lab on julkaissut vuoden 2018 version Pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisista. Matriisi sisältää matka-aika- ja etäisyystiedot kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä ja autolla kaikista pääkaupunkiseudun tilastoruuduista eri vuorokauden aikoina.

Aiemmat versiot aineistosta on julkaistu vuosilta 2013 ja 2015, joka mahdollistaa saavutettavuuden ja matka-aikojen muutosten tarkastelun eri vuosien väliltä, joita on syntynyt merkittävien liikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeiden myötä. Uusimmassa versiossa on mallinnettu myös pyöräilyn matka-ajat ensimmäistä kertaa. Aineisto on avoimesti saatavilla, samoin kuin aineiston laskentaan käytetyt työkalut.

Saavutettavuuden keskeisyysvertailut paljastavat kiinnostavia asioita saavutettavuuden rakenteista eri kulkutavoilla liikkuvien kannalta. Joukkoliikenteellä parhaiten saavutettavat alueet sijoittuvat keskustan tuntumaan. Viime vuosien joukkoliikenteen suuret hankkeet, kuten bussien poikittaislinjat ja kehärata, ovat siirtäneet joukkoliikenteen parhaan saavutettavuuden aluetta hieman aiempaa pohjoisemmaksi. Länsimetrolla on lopulta ollut vähän vaikutusta Lauttasaarta ja Otaniemeä lukuun ottamatta. Ne ovat nousseet keskeisimpien alueiden joukkoon aiempiin vertailuvuosiin nähden. Autoilijan näkökulmasta keskeisimmät alueet ovat keskittyneet nopeiden kehäteiden varsille. Vertailu viiden vuoden takaiseen tilanteeseen osoittaa, että saavutettavuudeltaan parhaat alueet ovat siirtyneet pohjoisemmaksi. Tämä selittyy Helsingin päätöksellä laskea nopeusrajoituksia järjestelmällisesti erityisesti asuinalueilla sijaitsevien teiden osalta.

Kulkutapavertailut paljastavat, että pyörä on erittäin kilpailukykyinen kulkuväline pääkaupunkiseudulla. Pyöräilyä tarkasteltiin nopean (keskinopeus 19 kmh) ja hitaan (keskinopeus 12 kmh) pyöräilijän näkökulmasta. Matka-ajassa mitattuna nopea pyöräilijä saavuttaa esimerkiksi rautatieaseman joukkoliikennettä nopeammin suurimmasta osaa kaupunkia lukuun ottamatta alueita, jotka ovat raideliikenneyhteyksien läheisyydessä. Pyöräilytiedot perustuvat Strava-urheilusovelluksesta ja Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä kerättyyn aineistoon.

Voit ladata aineiston täältä.

 

Päivä kaupunkipyöriä Helsingissä

Kaupunkipyörät 15.5.2017

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi

Tekijä:  Elias Willberg / Digital Geography Lab

Aineistolähde:

  • HSL ja City Bike Finland ovat tarjonneet kaupunkipyöräaineiston Helsingistä vuodelta 2017 Accessibility Research Groupin/Digital Geography Labin käyttöön. Aineisto ei ole saatavilla avoimena ainakaan tähän päivään mennessä.
  • Taustakartta: @OpenStreetMap Contributors @CARTO

Kuvaus: Visualisointi näyttää kaikki Helsingin kaupunkipyörillä tehdyt matkat (~7200) maanantaina 15.5.2017. Koska aineisto ei sisällä GPS pisteitä vaan pelkästään lähtö- ja paluuasemien tiedot, kartalla näkyvät reitit eivät ole toteutuneita vaan oletettuja nopeimpia reittejä. Kaupunkipyöräaineistoon perustuen lyhimpien reittien oletus on kuitenkin pääosin validi etenkin arkipäivinä. Valkoiset pisteet ovat kaupunkipyöräasemia (n=140)

About the visualization:  Animaation on toteutettu QGIS:n time manager pluginin avulla. Suuri kiitos kuuluu myös visualisoinnin tekemisessä auttaneille erinomaisille tutoriaaleille, jotka ohessa.

Uuden matka-aikamatriisin laskennat käynnissä!

Laskemme parhaillaan uutta pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisia. Vuoden 2018 versio matriisista sisältää niin Länsimetron mukanaan tuomat muutokset matka-aikoihin kuin myös pyöräilyn uutena kulkumuotona.

Pääsemme toivon mukaan julkaisemaan uuden matriisin tulevien viikkojen kuluessa jahka laskennat on suoritettu ja olemme saaneet laaduntarkastuksen valmiiksi. Tiedotamme julkaisusta ja aineiston yksityiskohdista luonnollisesti erikseen. Julkaistu aineisto löytyy tuttuun tapaan tämän blogin kautta, mutta tuomme sen tiedot myös avoindata.fi palveluun.

Kannattaa pysyä siis kuulolla!

Joonalle Helsingin kaupungin opinnäytepalkinto!

Joona Revon pro gradu -tutkielma Palveluiden saavutettavuuden muutos pitkällä aikavälillä: tapaustutkimuksena pääkaupunkiseudun kirjastoverkko palkittiin joulun alla Helsingin kaupungin tunnustuspalkinnolla, joka annetaan vuosittain kymmenelle ansioituneelle opinnäytetyön tekijälle. Jos haluat tutustua tarkemmin Joonan graduun, sen tiivistelmä löytyy täältä. Onnea Joona!

Linkki uutiseen: https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupunki-palkitsi-kymmenen-helsinki-aiheista-opinnaytetyota

Kooste vuonna 2017 julkaistuista saavutettavuusgraduista

Vuonna 2017 julkaistiin poikkeuksellisen suuri määrä saavutettavuusaiheisia graduja, yhteensä 11! Niissä kaikissa keskityttiin tarkastelemaan saavutettavuutta Helsingissä tai laajemmin pääkaupunkiseudulla monenlaisista näkökulmista ja erilaisilla menetelmillä. Gradut laajensivat ymmärrystämme saavutettavuudesta ja toivat uusia näkökulmia ja tietoa tutkimukseemme. Siispä ohessa vielä kertaus näistä viime vuoden aikana julkaistuista graduista.

Kooste: Saavutettavuusgradut 2017

Pyöräilyn reitit ja sujuvuus raportti julkaistu!

Yhteistyönä Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelun kanssa syntynyt Pyöräilyn reitit ja sujuvuus Helsingissä –raportti on nyt julkaistu! Raporttia ovat olleet tekemässä Ainokaisa, Maria, Elias ja Tuuli.

Raportti tarkastelee kattavasti muun muassa missä Helsingissä pyöräillään mihinkin aikaan päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta, ja miten sujuvana pyöräily esiintyy esimerkiksi keskimääräisten nopeuksien ja risteyksien odotusaikojen valossa.

Suosituimmat pyöräilyreitit Helsingissä sijaitsevat junaradan varsilla sekä useita teitä kokoavilla osuuksilla, joilla vaihtoehtoisia reittejä ei ole. Nopeiten puolestaan pyöräillään pääväylien ja ratojen varsilla, kun taas kantakaupunki erottui hitaampana alueena.

Raportin aineistot perustuvat urheilusovellus Stravan käyttäjien tallentamiin matkoihin. Yksi raportin pyrkimyksistä olikin tarkastella Strava-aineiston soveltuvuutta pyöräilyn tutkimiseen. Aineisto osoittautui varsin luotettavaksi ja käyttökelpoiseksi lähteeksi kunhan muistaa huomioida ajalliset ja alueelliset vaihtelut sekä käyttäjävinoumat tuloksia tulkitessa. Strava-aineisto tarjoaa kuitenkin monia mielenkiintoisia jatkotutkimussuuntia pyöräilyn tutkimiseen pääkaupunkiseudulla.

Tutustu raporttiin täällä!